Euroopan unionin
virallinen lehti
FI
C-sarja
C/2026/256
16.1.2026
Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)
(C/2026/256)
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO
(asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)
”Cviček”
EU-viitenumero PDO-SI-A1561-AM01 – 21.10.2025
1. Tuotteen nimi
”Cviček”
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
☑
SAN
☐
SMM
☐
MM
3. Ala
☐
Maataloustuotteet
☑
Viinit
☐
Tislatut alkoholijuomat
4. Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu
Slovenia
5. Vakiomuutoksesta ilmoittava jäsenvaltion viranomainen
Otsikko
Ministrstvo za kmetijstvo, gozdarstvo in prehrano (maatalous-, metsätalous- ja elintarvikeministeriö)
6. Luokittelu vakiomuutokseksi
Cviček-viinin eritelmään kansallisella tasolla tehdyt vakiomuutokset eivät vaikuta Euroopan unionin tasolla säänneltyihin näkökohtiin asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseiset huomautukset eivät nimenomaisesti koske tuotteen kaupan pitämistä koskevia rajoituksia tai uusien tuoteluokkien käyttöönottoa, jotka edellyttävät eritelmän muuttamista unionin tasolla.
7. Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus
Otsikko
”Cviček”
Kuvaus
Kun Cviček-viinin tuote-eritelmää yhdenmukaistettiin nykyisen yhtenäisen asiakirjan mukaiseksi, nykyisestä eritelmästä havaittiin puuttuvan joitakin yhtenäisen asiakirjan vaatimusten edellyttämiä tietoja. Puuttuvat tiedot kirjattiin lajikekoostumuksen, hehtaarikohtaisen tuotoksen ja kemiallis-fysikaalisten ominaisuuksien muutosten lisäksi.
Lajikekoostumuksen muutokset tarkoittavat, että Cviček-viinin tuotantoon käytettävien lajikkeiden valikoimaa on supistettava ja käytettävien lajikkeiden vaadittuja osuuksia on muutettava. Hehtaarikohtaisen tuotoksen muutoksen vuoksi viinin sallittua tuotantomäärää on nostettava 8 000 litrasta 10 000 litraan hehtaarilta. Kemiallis-fysikaalisten ominaisuuksien muutokset koskevat vähimmäismukautuksia, jotka täyttävät edelleen kaikki EU:n asetuksissa asetetut ehdot.
Sovellettavien säännösten noudattamisen tarkistamisesta vastaavien laitosten kirjaukseen on myös tehty muutos, koska voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön viitataan suoraan.
☑
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
Viinien alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät
”Cviček”
EU-viitenumero PDO-SI-A1561-AM01 – 21.10.2025
1. Nimi/nimet
Cviček
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
☑
SAN
☐
SMM
☐
MM
3. Maa, johon rajattu maantieteellinen alue kuuluu
Slovenia
4. Maataloustuotteen luokitus asetuksen (EU) 2024/1143 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen ja koodin mukaisesti
2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva
5. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa vahvistetut rypäletuotteiden luokat
1.
Viini
6. Viinin tai viinien kuvaus
Rypäletuote
Kevyt punaviini
Aistinvaraiset ominaisuudet
Ulkonäkö
Kuohumaton viini, väriltään hennon punaisesta rubiininpunaiseen.
Tuoksu
Pienten marjojen hedelmäinen aromi.
Maku
Kuiva, pehmeän tanniininen maku, jossa ei erotu vahvoja lajikekohtaisia ominaisuuksia. Kevyt, raikas ja suunmyötäinen.
Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot
”Cviček” on tyypiltään punaviini, ja punaisten lajikkeiden osuuden on oltava vähintään 75 % ja valkoisten lajikkeiden vähintään 10 % mutta enintään 25 %.
Cviček-viinin lajikekoostumus:
—
Žametovka, 45–75 %
—
Kraljevina ja/tai Laški rizling ja/tai Rumeni plavec, 10–25 %
—
Modra frankinja, 15–30 %
—
muut lajikkeet (Rdeča žlahtnina, Portugalka, Šentlovrenka, Zweigelt, Gamay, Zeleni silvanec, Bela žlahtnina, Beli pinot, Sivi pinot, Chardonnay, Ranina, Ranfol), enintään 10 %.
Analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%):
10,00
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%):
8,5
Vähimmäishappopitoisuus:
5,5
Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö
g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra):
0,6
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra):
120
Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot
Cviček-viinin ominaispiirteiden ja sen aineosien vaadittujen pitoisuuksien mittaamiseen käytettävän kemiallisen analyysin viitearvot ovat seuraavat:
—
luonnollinen alkoholipitoisuus: vähintään 8,5 tilavuusprosenttia
—
kokonaissokeripitoisuus fruktoosina ja glukoosina: enintään 2,5 g/l
—
kokonaishappopitoisuus viinihappona ilmaistuna: 5,5–9,5 g/l
—
sokeriton uutos: vähintään 17 g/l
—
tuhka: vähintään 1,4 g/l.
☑
Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia.
7. Viininvalmistusmenetelmät
7.1 Viinin tai viinien valmistuksessa käytettävät erityiset viininvalmistusmenetelmät ja valmistusta koskevat rajoitukset
Viininvalmistusmenetelmä
Yleiset viininvalmistusmenetelmät
Viininvalmistusmenetelmän tyyppi
Erityinen viininvalmistusmenetelmä
Kuvaus
Viininvalmistusmenetelmien on oltava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 ja komission asetuksen (EY) N:o 606/2009 mukaisia.
”Cviček” valmistetaan niiden viininvalmistusmenetelmien mukaisesti, jotka on vahvistettu komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/934 (EUVL C 409, 5.12.2019, s. 1) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen OIV:n viininvalmistusmenetelmien käytännesäännöstön osioiden luettelossa ja kuvauksessa.
Cviček-viiniä valmistettaessa punaisten lajikkeiden rypäleistä poistetaan ensin rangat, minkä jälkeen rypäleet maseroidaan. Maserointi saa kestää enintään neljä päivää. Maserointilämpötila saa olla enintään 22 °C. Jos valkoiset rypäleet puristetaan yhdessä punaisten kanssa, prosessi on sama kuin punaisten lajikkeiden rypäleillä.
On varmistettava, että rypälemassan kiinteä osa (mäski) on kosketuksissa rypäleen puristemehun kanssa.
Cviček-viinin valmistusmenetelmä ei salli alkoholikäymisen keskeyttämistä, rikkidioksidin käyttöä mäskin maserointiin, viinin makeuttamista tai kaliumsorbaatin lisäämistä.
7.2 Enimmäistuotos
Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi
hehtaarikohtainen tuotos
Enimmäistuotos:
Enimmäistuotos:
100
Enimmäistuotoksen yksikkö:
hehtolitraa hehtaaria kohden
8. Maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on valmistettu
—
Bela žlahtnina
—
Beli pinot – Weissburgunder
—
Chardonnay
—
Gamay
—
Kraljevina
—
Laški rizling
—
Modra frankinja – Frankinja
—
Portugalka
—
Ranfol – Štajerska belina
—
Ranina – Radgonska ranina
—
Rdeča žlahtnina
—
Rumeni plavec
—
Sivi pinot
—
Zeleni silvanec
—
Zweigelt
—
Šentlovrenka
—
Žametovka
9. Rajatun maantieteellisen alueen tarkka määrittely
Cviček-viiniä tuotetaan ainoastaan Dolenjskan viininviljelyalueella yli 210 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevilla viinitarhoilla.
Dolenjskan viininviljelyalueen raja kulkee seuraavasti: Obrežjen rajanylityspaikalta lähtevää tietä pitkin Obrežjen, Čatežin, Veliken Malencen, Dolenja Pirošican, Bušeča vasin, Dobrava ob Krkin, Podbočjen, Slivjen, Kostanjevica na Krkin, Dobrava pri Kostanjevicin ja Šentjernejin kautta niin, että Šmalčja vasin asutusalue jää rajan sisään, ja edelleen Šentjernejin, Ratežin ja Sela pri Ratežun kautta kulkevaa tietä pitkin. Tämän jälkeen raja kulkee Nova gora -kukkulan huipun poikki, Smolenja vasin ympäri ja Smolenja vasin ja Mali Slatnikin välistä tietä pitkin Slatenski potok -jokea seuraten, Veliki Slatnikin, Hrušican, Šentjoštin ja Črmošece pri Stopičahin kautta kulkevaa tietä pitkin ja Gotna vasin kiinteistörekisterikunnan etelärajaa seuraten Birčna vasin ja Škrjanče pri Novem mestun välistä tietä pitkin, sitten edelleen jokea myöten pohjoiseen Novo Meston, Srebrničen ja Vavta vasin kautta kulkevaa tietä pitkin ja Krkajoen yli. Sen jälkeen raja seuraa Gorenja Stražan, Podgoran ja Prečnan kautta kulkevaa tietä, kulkee pitkin Bršljinin kiinteistörekisterikunnan länsi- ja pohjoisrajaa itään, jatkuu tietä pitkin Trebnjen, Otočecin ja Čatež ob Savin kautta Gmajnan asutusalueelle, jatkuu edelleen tietä pitkin reittiä Smednik, Rimš, Topol, Gorenja vas pri Leskovcu, Leskovec pri Krškem, Krško, Boštanj, Vrhovo, Radeče, seuraa Savijokea Podkrajin kiinteistörekisterikunnan etelärajalle saakka ja jatkuu sitten länteen Svibnon kiinteistörekisterikunnan länsirajaa pitkin ja seuraa Podkumin kiinteistörekisterikunnan etelärajaa sekä Sopota- ja Globočnjak-jokia. Sitten raja kulkee tietä pitkin Zgornji Mamoljin, Gradiščen, Gradiške Lazen ja Šmartnon kautta kulkevaa tietä pitkin Mamoljin asutusalueen ympäri, Vintarjevecin kiinteistörekisterikunnan pohjois- ja länsirajan mukaisesti Debečen kylään johtavaa tietä pitkin ja jatkuu sitten tietä myöten reittiä Debeče, Mala Goričica, Metnaj, Stična, Ivančna Gorica, Muljava, Gabrovčec, Marinča vas, Zagradec, Žužemberk, Dvor, Soteska, Dolenje Polje. Krkajoen toisella puolella raja kulkee Dolenjske Toplicen asutusalueelle vievää tietä pitkin ja jatkuu Dolenjske Toplicen, Podturnin ja Občicen kautta kulkevaa tietä ja Stare Žagen ja Pribišjen kiinteistörekisterikuntien pohjoisrajaa pitkin 450 metrin korkeuskäyrälle Gornje Lazen asutusalueen yläpuolella ja sen jälkeen 450 metrin korkeuskäyrää pitkin Gorjanci-kukkulan rinteillä Kroatian valtionrajaan saakka (Vrbje nad Kostanjevicossa). Tämän jälkeen raja kulkee pitkin Kroatian valtionrajaa Slovenska vasin asutusalueelle ja edelleen tietä pitkin Nova vasin asutusalueen läpi Obrežjen rajanylityspaikalle.
Dolenjskan viininviljelyalueeseen kuuluvat myös seuraavat alueet:
1.
Kal pri Ambrusu, seuraavien rajojen sisällä oleva alue: Zagradecin ja Ambrusin väliseltä tieltä Šibarissa Kamni vrh -kukkulan alla kasvavan metsän reunaa pitkin Kamni Vrh pri Ambrusun asutusalueelle, sitten Lazariin johtavaa rataa pitkin länteen Ambrusin ja Zagradecin väliselle tielle saakka ja sitten tätä tietä pitkin Šibariin;
2.
Gradenska gorasta Stara goraan, seuraavien rajojen sisällä oleva alue: Stranska vas pri Žužemberkun ja Gradencin väliseltä tieltä Črnagojissa kaakkoon ja Trški boršt -huipun alapuolella kasvavan metsän reunaa pitkin Komancaan, sitten lounaaseen rautatietä pitkin ja kaakkoon ohi Stara gora -huipun ja Primož-kukkulan alapuolella kasvavan metsän reunaa seuraten Laščen asutusalueelle ja Laščesta Klopceen vievää tietä pitkin Klopcen, Žvenglovecin ja Malo Lipjen kautta kulkevan radan myötäisesti, sitten Gradenski Goriin johtavaa tietä pitkin ja luoteeseen rataa seuraten Gradenska Goran asutusalueen ohi Črnagojiin.
Dolenjskan viininviljelyalue jakautuu neljään pienempään viininviljelyalueeseen seuraavasti: Krškon, Gorjancin, Novo Meston ja Trebnje-Krmeljin viininviljelyalueet.
10. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Rypäletuotteen luokka
1.
Viini
Tiivistelmä yhteydestä
Sademäärällä, lämpötiloilla, auringonpaisteen määrällä ja muilla ilmastotekijöillä on huomattava vaikutus viiniköynnösten kasvuun ja satoisuuteen. Viinitarhoilla voi olla ominaisuuksiltaan merkittävästi toisistaan poikkeavia mikroilmastoja, mikä johtuu pääasiassa alueen maastonmuotojen, korkeuden, suojaisuuden ja rinteiden kaltevuuden voimakkaasta vaihtelevuudesta sekä mm. vesistöjen ja metsien läheisyydestä. Dolenjskan alueella vallitsee lauhkea mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä kylmät talvet ja lämpimät kesät. Mannerilmaston vaikutus on merkittävämpi alueen itäosassa, jossa alimmat ja ylimmät lämpötilat ovat äärevämpiä ja kesämyrskyt yleisempiä. Alueen länsiosassa tuntuu ajoittain meri-ilmaston vaikutus, ja siellä ylimmät ja alimmat lämpötilat jäävät maltillisemmiksi ja vuotuinen kokonaissademäärä on hieman korkeampi. Sub-välimerellisen ilmaston vaikutus on alueella harvinaisempaa ja tuntuu pääasiassa talvisin, jolloin toisinaan puhaltaa lämmin etelätuuli. Kasvukauden aikana kertyvä lämpösumma vaihtelee alueella länsiosan 1 100 °C:n ja itäosan 1 300 °C:n välillä. Koska Dolenjskan viininviljelyalueiden viinitarhat sijaitsevat yli 200 metrin korkeudessa merenpinnasta ja saavat eniten aurinkoa, voidaan päätellä, että niiden lämpösumma on 10–15 % edellä mainittua korkeampi ja vaihtelee välillä 1 250–1 490 °C. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 1 100–1 200 mm, mikä soveltuu viiniköynnösten kasvattamiseen. Myös sademäärä jakautuu vuoden mittaan suotuisasti, ja sadetta saadaan kasvukauden aikana keskimäärin yli 100 mm kuukaudessa. Kasvukauden keskimääräinen kokonaissademäärä Dolenjskan viininviljelyalueella on noin 781 mm (yli 65 % vuotuisesta sademäärästä), ja vuosittainen vaihtelu on noin 100 mm. Sademäärän nousu sadonkorjuuaikaan (syyskuu ja lokakuu) on vähemmän suotuisaa, koska sillä on haitallinen vaikutus tiettyjen rypälelajikkeiden terveyteen (homehtuminen), rypäleiden sokeripitoisuuteen ja sadon yleiseen tekniseen laatuun.
Geologisesti Dolenjskan alue on hyvin monimuotoinen. Geologisesta kartasta käy ilmi, että suurin osa hyvän Cviček-viinin tuotannosta tunnetuista viinitarhoista sijaitsee alueella, jonka kallioperä on varhaisliitukaudella muodostunutta ruskeaa merkelikiveä ja hiekkaista merkelikiveä sekä serttiä sisältävää levymäistä kalkkikiveä. Näitä kivilajeja esiintyy Gorjancin, Krškon, Novo Meston ja Trebnjen/Mokronogin alueilla. Novo Meston alueella olevien Škocjan ja Šmarješken viinitarhojen kallioperä on nuorempaa (mioseenikauden) harmaata, valkoista ja hiekkaista ruskeaa merkelikiveä ja osittain hiekkakiveä ja tertiäärikaudella kalkkilevistä muodostunutta kalkkikiveä. Paikoitellen Šentjernejin ympärillä on myös vanhempia triaskaudella muodostuneita harmaita dolomiittikerrostumia. Myös jotkin Gorjancin, Krškon ja Novo Meston alueen viinitarhoista sijaitsevat osittain alueella, jonka kallioperä on serttiä sisältävää harmaata dolomiittia. Krškon alueella Rakan ympäristössä sijaitsevat viinitarhat sijaitsevat tertiäärikaudella kalkkilevistä muodostuneella kalkkikivialueella.
Maantieteellisen tuotantoalueen ja tuotteen pääasiassa ja yksinomaan kyseisestä maantieteellisestä ympäristöstä peräisin olevien ominaispiirteiden välinen syy-yhteys
Lauhkea mannerilmasto, suotuisa vuotuinen sademäärä sekä sen jakautuminen ja Dolenjskan viininviljelyalueen erityislaatuiset geologiset olosuhteet antavat Cviček-viinille sen erityisen ja tyypillisen luonteen, jonka keskeisiä aistinvaraisia ominaisuuksia ovat viinin hennon punainen tai rubiininpunainen väri, hedelmäinen pienten marjojen aromi sekä kevyt ja raikas suunmukainen maku.
Cviček-viinin tuotantoon käytettävien lajikkeiden valinta ja rypälemassan maserointi, jonka kesto on enintään neljä päivää alle 22 °C:n lämpötilassa, saavat aikaan viinille tyypillisen raikkauden ja matalan todellisen alkoholipitoisuuden (8,5–10,00 tilavuusprosenttia).
11. Muut sovellettavat vaatimukset
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Sekoituksen valmistelu
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Cviček-viinin valmistukseen käytettävät rypälelajikkeet voidaan sekoittaa rypäleinä, rypäleen puristemehuina tai viininä.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Viinin markkinoille saattaminen ja markkinoilla pitäminen
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Cviček-viiniä saa saattaa markkinoille ainoastaan alkuperäisessä pakkauksessaan, poikkeuksena Dolenjskan viininviljelyalue, jolla tuottajat voivat myydä loppukuluttajille Cviček-viiniä, joka ei ole alkuperäisessä pakkauksessaan, edellyttäen, että
—
tuottajat ovat rekisteröityneet rypäleiden ja viinin tuottajiksi viinilainsäädännön mukaisesti ja
—
tuottajat myyvät omasta rypäle- ja viinintuotannostaan saatua viiniä omassa tuotantolaitoksessaan, joka on rekisteröity rypäleiden ja viinin tuottajien rekisteriin.
”Cviček” on saatettava markkinoille viimeistään kaksi vuotta ilmoitetun vuosikertavuoden jälkeen, kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Suoraan kulutukseen tarkoitettua tukkumyynnissä olevaa Cviček-viiniä voidaan pitää kaupan ilmoitettua vuosikertavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Viinin pullottaminen
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi
Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
”Cviček” pakataan pulloihin tai suurempiin säiliöihin.
”Cviček” pakataan pulloihin, joiden tilavuus on 0,187; 0,375; 0,75; 1 tai 1,5 litraa. Pullot suljetaan kierrekorkilla tai korkkisulkimella.
”Cviček” pakataan suurempiin säiliöihin, joiden tilavuus on 20–50 litraa. Viiniä on voitava poistaa tällaisesta pakkauksesta joko ylipaineannostelijaa tai soveltuvaa pumppua käyttäen siten, ettei viini pääse hapettumaan.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Viinin aistinvarainen arviointi
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Cviček-nimen käyttö edellyttää, että hyväksytty viinin arviointiorganisaatio on antanut viinille aistinvaraisessa arvioinnissa vähintään 15,5 pistettä.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Väkevöinti
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Sellaisina vuosina, joina sääolosuhteet eivät ole suotuisat rypäleiden kypsymiselle, ja rypäleet eivät kypsy, Cviček-viinin valmistukseen käytettävän rypäleen puristemehun alkoholipitoisuutta voidaan väkevöittää enintään 2 tilavuusprosentin verran.
Rypälemehun väkevöittämiseen saa käyttää ainoastaan sakkaroosia ja Cviček-viinin valmistukseen sallituista lajikkeista puristettua puhdistettua rypälemehua ja tiivistettyä rypälemehua. Vuosikerralla ei ole merkitystä. Käytettyjen rypäleiden on oltava Dolenjskan viininviljelyalueella tuotettuja, eikä niitä huomioida laskettaessa Cviček-viinin lajikekoostumusta.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Vuosikerta
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Cviček-viiniin merkittävä vuosikerta on se vuosi, jolloin Cviček-viinin valmistukseen käytetyt rypäleet korjattiin.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Perinteinen merkintä
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Nimen ”Cviček” lisäksi kansallisessa lainsäädännössä käytetään seuraavaa perinteistä merkintää: vino s priznanim tradicionalnim poimenovanjem (vino PTP).
Tuote-eritelmän sähköinen julkaisuviite (URL)
https://www.gov.si/novice/2025-09-22-ministrstvo-potrdilo-spremembo-specifikacije-za-vino-cvicek/
(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/256/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)
Top