Tiivistelmä
Asianosaiset
Oikeudenkäynnin kohde
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa
Avainsanat
1. Yhteinen tullitariffi - Tullit - Vaikutukseltaan vastaavat maksut - Kauppa kolmansien maiden kanssa - Sovellettava menettely
2. Yhteinen tullitariffi - Tullit - Vaikutukseltaan vastaavat maksut - Kauppa kolmansien maiden kanssa - Yhteisen tullitariffin toteuttaminen - Yhteinen kauppapolitiikka - Yhteisen tullitariffin ja yhteisen kauppapolitiikan vaatimukset - Vaatimusten arviointi - Yhteisön toimivalta
3. Yhteinen tullitariffi - Tullit - Vaikutukseltaan vastaavat maksut - Kauppa kolmansien maiden kanssa - Jäsenvaltioiden valtuudet - Seisautus (standstill) 1.7.1968
4. Yhteinen tullitariffi - Tullit - Vaikutukseltaan vastaavat maksut - Kauppa kolmansien maiden kanssa - Kielletyt maksut - Yhteisön yksinomainen toimivalta
Tiivistelmä
1. Kysymys, joka koskee vaikutukseltaan vastaavien maksujen soveltamista kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa, on ratkaistava ottaen huomioon samanaikaisesti sekä yhteisen tullitariffin toteuttamiseen että perustamissopimuksen 110-116 artiklan mukaiseen yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvät vaatimukset, sillä perustamissopimuksen 3 artiklan b kohdan mukaan yhteisellä kauppapolitiikalla säännellään kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevia järjestelyjä.
2. Yhteisen kauppapolitiikan perustana olevien yhtenäisten periaatteiden määrittäminen edellyttää, kuten yhteisessä tullitariffissa itsessäänkin edellytetään, kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan vaikuttavien kansallisten, taloudellisten ja kaupallisten erojen poistamista. Näiden vaatimusten arviointi sekä yhteisen tullitariffin että yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisen suhteen on kummassakin tapauksessa komission tai neuvoston tehtävä.
3. Yhteisen tullitariffin käyttöönoton jälkeen jäsenvaltiot eivät saa yksipuolisesti ottaa käyttöön kolmansista maista suoraan tulevaan tuontiin kohdistuvia uusia maksuja eivätkä korottaa kyseisenä ajankohtana voimassa olleita maksuja.
4. Voimassa olevien maksujen toteaminen yhteensoveltumattomiksi perustamissopimuksen kanssa ja niiden poistamisvelvollisuus määräytyy yhteisön viranomaisten ennakkoarvion perusteella. Tämän johdosta kyseisiä maksuja voidaan pitää yhteensoveltumattomina yhteisön oikeuden kanssa ainoastaan yhteisön antamien määräysten nojalla.
Asianosaiset
Yhdistetyissä asioissa 37/73 ja 38/73,
jotka Arbeidsrechtbank Antwerpen on saattanut ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäviksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa
Sociaal Fonds voor de Diamantarbeiders, Antwerpen,
vastaan
NV Indiamex, Antwerpen (asia 37/73),
ja
Association de fait De Belder, Antwerpen, ja sen osakkaat Joris W. L. De Belder ja Robert De Belder (asia 38/73),
Oikeudenkäynnin kohde
ennakkoratkaisun ETY:n perustamissopimuksen määräysten ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 950/68 (EYVL 1968, N:o L 172), jolla otettiin käyttöön yhteinen tullitariffi 1.7.1968 alkaen, säännösten tulkinnasta koskien jäsenvaltioiden kolmansista maista suoraan tulevaan tuontiin kyseisen ajankohdan jälkeen soveltamia vaikutukseltaan tulleja vastaavia maksuja,
Tuomion perustelut
1 Arbeidsrechtbank Antwerpen on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 23.2.1973 tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet yhteisöjen tuomioistuimeen 7.3.1973, ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla useita ennakkoratkaisukysymyksiä perustamissopimuksen tiettyjen määräysten ja yhteisestä tullitariffista 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 950/68 (EYVL 1968, N:o L 172) tulkinnasta.
2 Asiaan liittyvät asiakirjat osoittavat, että kysymykset esitettiin kolmansista maista suoraan tuotujen raakatimanttien sosiaalisiin tarkoituksiin määrätyn tuontimaksun kantamista koskevassa riita-asiassa.
3 Esitetyillä kysymyksillä pyritään ensisijaisesti selvittämään, voivatko jäsenvaltiot, ja missä määrin, ottaa käyttöön tai edelleen soveltaa 1.7.1968 jälkeen vaikutukseltaan tulleja vastaavia maksuja, jotka kannetaan kolmansista maista suoraan tulevien tuotteiden tuonnissa, ja millä edellytyksillä jäsenvaltiot voidaan velvoittaa poistamaan ne.
4 Kyseisten maksujen soveltaminen liittyy esillä olevassa asiassa kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskeviin järjestelyihin, joista määrätään perustamissopimuksen 3 artiklan b alakohdassa, ja erityisesti 9 artiklassa määrättyihin tulliliittoa koskeviin periaatteisiin.
5 Yhteisön perustana oleva tulliliitto merkitsee ensinnä, että jäsenvaltioiden väliset tullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut poistetaan.
6 Tällä poistamisella pyritään edistämään tuotteiden vapaata liikkuvuutta yhteisön sisällä.
7 Tämän vuoksi tullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut on poistettava niin täydellisesti, että minkäänlaisia taloudellisia, hallinnollisia tai muita esteitä ei jää jäljelle, jotta jäsenvaltioiden välinen markkinoiden yhtenäisyys voidaan toteuttaa.
8 Toisaalta tulliliitto merkitsee, että perustamissopimuksen 18-29 artiklan mukaisesti toteutetaan yhtenäinen tullitariffi koko yhteisön osalta.
9 Tämän yhteisen tariffin tavoitteena on yhtenäistää tullit, jotka rasittavat yhteisön rajoilla kolmansista maista tuotuja tuotteita, jotta vältettäisiin kaupan vinoutuminen suhteissa näihin maihin sekä vapaan sisäisen liikkuvuuden tai kilpailun edellytysten vääristyminen.
10 Vaikka perustamissopimuksen tulliliittoa käsittelevän luvun 2 jaksossa (18-29 artikla), toisin kuin saman luvun 1 jaksossa (12-17 artikla), ei mainita "tulleja vaikutukseltaan vastaavia maksuja", tämän maininnan puuttuminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että tällaisia maksuja voitaisiin soveltaa saati sitten ottaa käyttöön.
11 Kysymys, joka koskee näiden maksujen soveltamista kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa, on ratkaistava ottaen huomioon samanaikaisesti sekä yhteisen tullitariffin toteuttamiseen että perustamissopimuksen 110-116 artiklan mukaiseen yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvät vaatimukset, sillä edellä mainitun 3 artiklan b kohdan mukaan yhteisellä kauppapolitiikalla säännellään kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevia järjestelyjä.
12 Yhteinen tullitariffi otettiin käyttöön alkuperäisen yhteisön osalta neuvoston asetuksella (ETY) N:o 950/68, joka tuli voimaan 1.7.1968.
13 Vaikka edellä mainitussa asetuksessa ei nimenomaisesti säädetä muiden maksujen kuin varsinaisten tullien poistamisesta tai yhtenäistämisestä, sen tavoitteesta ilmenee kuitenkin, että siinä kielletään jäsenvaltioita muuttamasta yhteisessä tullitariffissa määritellyn suojan tasoa tullien lisäksi kannettavilla maksuilla.
14 Tällaiset maksut voivat olla ristiriidassa yhteisen kauppapolitiikan tarpeiden kanssa vaikka ne eivät olisikaan luonteeltaan suojaavia.
15 Perustamissopimuksen 113 artiklan 1 kohdan mukaan yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin periaatteisiin etenkin tullien muuttamisessa, tulli- ja kauppasopimusten tekemisessä, vapauttamista koskevien toimenpiteiden yhtenäistämisessä, vientipolitiikassa sekä kauppaa suojaavissa toimenpiteissä.
16 Edellä mainittujen yhtenäisten periaatteiden määrittäminen edellyttää, kuten yhteisessä tullitariffissa itsessäänkin edellytetään, kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan vaikuttavien kansallisten, taloudellisten ja kaupallisten erojen poistamista.
17 Näiden vaatimusten arviointi sekä yhteisen tullitariffin että yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisen suhteen on kussakin tapauksessa komission tai neuvoston tehtävä.
18 Edellä esitetystä seuraa siten, että jäsenvaltioita kielletään ottamasta yksipuolisesti käyttöön uusia maksuja tai korottamasta jo voimassa olevia maksuja yhteisen tullitariffin käyttöönoton jälkeen.
19 Voimassa olevien maksujen toteaminen yhteensoveltumattomiksi perustamissopimuksen kanssa ja niiden poistamisvelvollisuus määräytyy yhteisön viranomaisten ennakkoarvion perusteella.
20 Tämän johdosta edellä mainittuja maksuja voidaan pitää yhteensoveltumattomina yhteisön oikeuden kanssa ainoastaan yhteisön antamien määräysten perusteella.
21 Kyseisiä maksuja koskeva kielto johtuu erityisesti niistä määräyksistä, jotka on annettu yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisön tekemien kauppasopimusten ja yhteisön ja tiettyjen valtioiden välillä voimassa olevien assosiointijärjestelyjen alalla. Tällaisista määräyksistä ei esillä olevassa asiassa ole kyse.
22 Esitettyihin kysymyksiin on näin ollen vastattava, että jäsenvaltiot eivät yhteisen tullitariffin voimaantulon jälkeen saa yksipuolisesti ottaa käyttöön kolmansista maista suoraan tulevaan tuontiin kohdistuvia uusia maksuja eivätkä korottaa kyseisenä ajankohtana voimassa olleita maksuja.
23 Voimassa olevien maksujen osalta yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisesta seuraa, että kaikki sellaiset kansalliset verotukselliset ja kaupalliset erot on poistettava, jotka vaikuttavat kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan.
24 Koska tällaisen yhteisen kauppapolitiikan toteuttaminen kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, muiden maksujen kuin varsinaisten tullien yhtenäistäminen kaikkien jäsenvaltioiden osalta tai niiden poistaminen edellyttää yhteisön toimenpidettä.
25 Näin ollen kolmansista maista suoraan tulevaan tuontiin kohdistuvien voimassa olevien maksujen alentaminen tai poistaminen kuuluu yhteisön toimielinten toimivaltaan.
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
26 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneelle Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikuluista.
Päätöksen päätösosa
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN
on ratkaissut Arbeidsrechtbank Antwerpenin 23.2.1973 tekemällään päätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti:
1) Jäsenvaltiot eivät yhteisen tullitariffin voimaantulon jälkeen saa yksipuolisesti ottaa käyttöön kolmansista maista suoraan tulevaan tuontiin kohdistuvia uusia maksuja eivätkä korottaa kyseisenä ajankohtana voimassa olleita maksuja.
2) Kolmansista maista suoraan tulevaan tuontiin kohdistuvien voimassa olevien maksujen alentaminen tai poistaminen kuuluu yhteisön toimielinten toimivaltaan.
Full & Egal Universal Law Academy