EUR-Lex -  61992CC0391 - FI - Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Lenz 4 päivänä huhtikuuta 1995. - Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Helleenien tasavalta. - Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Äidinmaidonkorvikkeet - Apteekkien yksinmyyntioikeus. - Asia C-391/92.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset

A - Johdanto

1 Komissio vaatii nostamassaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa kanteessaan sen vahvistamista, että Helleenien tasavalta on rikkonut ETY:n perustamissopimuksen(1) 30 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska 29.1.1988 tehdyn ministeriön päätöksen nro A2/oik.361 10 artiklassa on kielletty äidinmaidon korvikkeen myyminen muualla kuin apteekeissa. Kyseisen säännöksen perusteella apteekit ovat monopoliasemassa sellaisten maitovalmisteiden myynnissä, jotka on tarkoitettu imeväisille viiden kuukauden ikään asti. Myyntimonopolista tehdään poikkeus vain yksittäistapauksissa eli sellaisten kuntien osalta, joissa ei ole apteekkia.(2) Tietyillä edellytyksillä(3) äidinmaidon korviketta voidaan myydä myös muualla.

2 Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne perustuu alun perin valitukseen, jonka Kreikan lastenruokia valmistavien yritysten yhdistys teki huhtikuussa 1988 komissiolle. Kyseisen valituksen mukaan maahantuonti olisi helpompaa, jos päätöksen 10 artiklaa ei olisi annettu. Kanteen nostamista edeltävän menettelyn jälkeen komissio nosti marraskuussa 1992 kanteen yhteisöjen tuomioistuimessa.

3 Komissio esittää kanteessaan, että kansallinen säännös on perustamissopimuksen 30 artiklan tulkintasääntönä käytetyn ns. Dassonville-kaavan(4) mukainen tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Imeväisten ravinnon jakelukanavista ei ole annettu yhteisön säännöksiä, joten jäsenvaltiot ovat lähtökohtaisesti toimivaltaisia asiassa. Käyttäessään toimivaltaansa jäsenvaltioiden on kuitenkin noudatettava perustamissopimusta. Komission mukaan myyntimonopolista aiheutuva tavaroiden jakelun kanavoituminen on vaikutukseltaan vastaava toimenpide asioissa Delattre(5) ja Monteil(6) tarkoitetulla tavalla, eikä tämä toimenpide ole perusteltu.

4 Kreikan hallitus väittää puolestaan, että säännös ei ole määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Äidinmaidonkorvikkeen vuotuinen kulutus on pysynyt samana säännöksen antamisesta huolimatta, joten säännös ei ole rajoittanut myyntiä. Tämän lisäksi Kreikan hallitus pitää toimenpidettä perusteltuna. Se vetoaa tämän osalta kansanterveyden suojelemiseen. Kreikan hallituksen mukaan Kreikassa vallitsevat erityiset ilmasto-olosuhteet. Lisäksi se esittää, että Kreikan alhaisen syntyvyyden ja korkean imeväiskuolleisuuden vuoksi on perusteltua ryhtyä voimakkaisiin toimenpiteisiin.

5 Kreikan hallituksen mukaan äidinmaidonkorvikkeella on samanlaisia ominaisuuksia kuin lääkkeillä, minkä vuoksi on asianmukaista, että korviketta voi ostaa vain esittämällä lääkärin määräyksen. Korvikkeen myynti ainoastaan apteekeissa johtuu tästä velvollisuudesta esittää lääkärin määräys. Lisäksi rintaruokinnan edistämisen tarkoituksena on imeväisten terveyden suojeleminen. Suurinta osaa vuosittain syntyvästä noin 110 000 lapsesta ruokitaan kokonaan tai ainakin osittain pulloruoalla. Tällainen ruokintatapa on vaarallinen erityisesti silloin, kun tuotetta ei valita lapsen tarpeiden mukaisesti tai kun tuotetta ei valmisteta oikein. Koska sivistystaso suurimmalla osalla hedelmällisessä iässä olevista kreikkalaisista naisista on alhainen ja useat naiset ovat jopa lukutaidottomia, he eivät voi saada riittävästi tietoja tuotteen koostumuksesta ja oikeasta valmistustavasta tuotteen pakkausmerkintöjen perusteella.(7) Tämän vuoksi ostajaa on neuvottava silloin, kun hän ostaa tuotetta, ja ainoastaan apteekkari voi luotettavasti antaa tällaista tietoa, koska hänellä on tähän tarvittava erityinen ammattipätevyys.

6 Jos kyseinen tavara pilaantuu tai jos tavara on poistettava myynnistä, Kreikan hallituksen mukaan ainoastaan apteekit voivat toimia nopeasti ja tehokkaasti, koska niillä on tällaiseen toimintaan tarvittava infrastruktuuri. Apteekkareiden ammatilliset säännöt, joita apteekkareiden on noudatettava rangaistuksen uhalla, takaavat lisäksi sen, että apteekkarit varastoivat ja myyvät äidinmaidon korvikkeen asianmukaisesti.

7 Kreikan säännökset eivät ole Kreikan hallituksen mukaan myöskään mitenkään poikkeuksellisia. Muissa jäsenvaltioissa on myös tehty vastaavia, äidinmaidonkorvikkeen myyntiä koskevia järjestelyjä.

8 Koska kirjallinen menettely päättyi ennen kuin yhteisöjen tuomioistuin oli julistanut tuomiot asioissa Keck ja Mithouard(8), joissa yhteisöjen tuomioistuin muutti oikeuskäytännössä vakiintunutta 30 artiklassa tarkoitettujen määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden määritelmää, asianosaisille annettiin tilaisuus ottaa kirjallisesti kantaa oikeuskäytännön muutokseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin käsiteltävänä olevassa asiassa.

9 Komissio esittää edelleen, että käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse perustamissopimuksen 30 artiklassa tarkoitetusta määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavasta toimenpiteestä, ja komissio on perustellut tätä päätelmäänsä myös asian suullisessa käsittelyssä. Kreikan hallitus väittää puolestaan, että kanteen kohteena olevat säännökset sääntelevät asioissa Keck ja Mithouard(9) ja asiassa Hünermund(10) tarkoitettuja myyntijärjestelyjä eivätkä säännökset siksi kuulu 30 artiklan soveltamisalaan.

B - Kannanotto

I. Perustamissopimuksen 30 artiklan soveltamisedellytysten täyttyminen

10 Asian ratkaisemiseksi on tutkittava ensin, voidaanko perustamissopimuksen 30 artiklaa ylipäätään soveltaa, ja tämän kysymyksen tutkiminen vaikuttaa tarpeelliselta asioissa Keck ja Mithouard annetun tuomion perusteella. Asiassa Dassonville annetusta tuomiosta lähtien yhteisöjen tuomioistuin on määritellyt vaikutukseltaan vastaaviksi toimenpiteiksi

"kaikki jäsenvaltioiden kauppaa koskevat säännökset, jotka voivat estää suoraan tai välillisesti taikka tosiasiallisesti tai mahdollisesti jäsenvaltioiden välistä kauppaa ..."(11)

Asiassa Cassis de Dijon annetun tuomion(12) jälkeen on ollut selvää, että myös erotuksetta kotimaisiin tavaroihin ja maahantuotuihin tavaroihin sovellettavat säännökset voivat olla 30 artiklassa tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.

11 Tämän oikeuskäytännön perusteella 30 artiklaa voidaan soveltaa sekä tuotetta sinänsä koskeviin(13) että tuotteen markkinointia koskeviin(14) kansallisiin säännöksiin. Markkinointia koskevien säännösten osalta oikeuskäytäntö on kehittynyt 1980-luvulta lähtien siihen suuntaan, että tietyt valtion toimenpiteet eivät välttämättä riko 30 artiklaa yhteisöjen tuomioistuimen suorittaman asioiden kokonaisarvioinnin perusteella. Yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt tällaisen päätelmän eri tavoilla. Toisinaan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että valtion toimenpiteet ovat olleet perusteltuja perustamissopimuksen 36 artiklan perusteella,(15) ja toisinaan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että valtion toimenpiteet eivät kuulu lainkaan 30 artiklan soveltamisalaan.(16)

12 Asioissa Keck ja Mithouard annetusta tuomiosta(17) lähtien yhteisöjen tuomioistuin ei ole enää soveltanut 30 artiklaa sellaisiin jäsenvaltioiden säännöksiin, jotka koskevat markkinointia ja joita sovelletaan samalla tavalla riippumatta tavaran alkuperästä, ja tässä tuomiossa tekemiään päätelmiä yhteisöjen tuomioistuin on sen jälkeen useasti toistanut.(18) Tuomiossaan yhteisöjen tuomioistuin ei todennut rajoittavansa aikaisempaa oikeuskäytäntöä vaan ainoastaan "selventävänsä" sitä. Yhteisöjen tuomioistuin ei myöskään muuttanut aikaisempaa määritelmää, jonka mukaan määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä ovat kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa suoraan tai välillisesti taikka tosiasiallisesti tai mahdollisesti jäsenvaltioiden välistä kauppaa.(19) Yhteisöjen tuomioistuin toteaa tosin tuomion 16 ja 17 kohdassa seuraavasti:

"16. Sitä vastoin on katsottava, että, toisin kuin tähän saakka, sellaisten kansallisten säännösten, joilla rajoitetaan tiettyjä myyntijärjestelyjä tai kielletään tällaiset järjestelyt, soveltaminen muista jäsenvaltioista tuotuihin tuotteisiin ei estä jäsenvaltioiden välistä kauppaa asiassa Dassonville annetussa tuomiossa tarkoitetulla tavalla suoraan tai välillisesti taikka tosiasiallisesti tai mahdollisesti, jos niitä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltion alueella toimiviin taloudellisiin toimijoihin ja jos niillä on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti sama vaikutus sekä kotimaisten tuotteiden että muista jäsenvaltioista tuotujen tuotteiden markkinointiin.

17. Jos nämä edellytykset täyttyvät, tällaisten säännösten soveltaminen sellaisiin muista jäsenvaltioista tuotujen tuotteiden myyntiin, jotka ovat alkuperämaan säännösten mukaisia, ei voi estää näiden tuotteiden markkinoille pääsyä tai estää sitä enempää kuin kotimaisten tuotteiden markkinoille pääsyä ..."(20)

13 Oikeuskäytännön muutos koskee siten tiettyjä myyntijärjestelyjä edellä mainittujen edellytysten täyttyessä. Se, miten edellytyksiä on sovellettava yksittäistapauksissa, ei kuitenkaan ole täysin selvää pelkästään tuomion tekstin perusteella. Oikeuskäytännön muutosta onkin siksi yritetty täsmentää myöhemmin oikeuskirjallisuudessa, ja myös julkisasiamiehet Van Gerven(21) ja Jacobs(22) ovat myöhemmin pyrkineet täsmentämään edellä mainittuja soveltamisedellytyksiä.(23)

14 Käsiteltävänä olevassa asiassa on ensiksi huomautettava lähtökohtana olevan sen, että 30 artikla ei ole pelkästään syrjintäkieltomääräys. Muussa tapauksessa olisi mahdollista säätää sellaisia säännöksiä, jotka vaikeuttavat muista jäsenvaltioista maahantuotavien tuotteiden markkinoille pääsyä, vaikka säännökset soveltuisivat sinänsä erotuksetta kaikkiin tuotteisiin. Tällaisten säännösten kieltäminen sisämarkkinoiden toimimiseksi ja toteutumiseksi on edelleen 30 artiklassa ilmaistun tavoitteen mukaista.

15 On kuitenkin mahdollista, että markkinoille pääsy estyy tai vaikeutuu myös sellaisten säännösten antamisen vuoksi, jotka koskevat tavaroiden myyntijärjestelyjä.(24) Markkinointia koskevien säännösten laatu tai ulottuvuus voi olla sellainen, että säännökset estävät erityisesti tavaroiden tuontia. Tällaisten säännösten jättäminen heti alusta pitäen 30 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle vaikuttaa epäasianmukaiselta, eikä tämä ole varmastikaan asioissa Keck ja Mithouard annetun tuomion(25) ja erityisesti sen 17 kohdan tarkoituksena.

16 Ratkaisevaa on siis, miten tuomiossa tarkoitetut "tietyt" myyntijärjestelyt määritellään eli mitä ovat ne tavaran markkinointia koskevat säännökset, jota eivät kuulu tällaisten myyntijärjestelyjen käsitteen piiriin ja joihin sovelletaan siten perinteistä tapaa tutkia, vastaako toimenpide vaikutukseltaan määrällisiä rajoituksia. Mahdollisista ratkaisuehdotuksista on mielestäni valittava se, mikä parhaiten vastaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden asettamia vaatimuksia ja on parhaiten sopusoinnussa tähänastisen oikeuskäytännön kanssa.

17 Oikeuskirjallisuudessa on esitetty asioista Keck ja Mithouard, että yhteisöjen tuomioistuin on luonut näissä asioissa annetuissa tuomioissa tietynlaisen de minimis -säännön.(26) Toisaalta tietyt kirjoittajat ovat tulkinneet tuomiota siten, että yhteisöjen tuomioistuin on luonut tietynlaisen todistustaakan jakamista koskevan säännön.(27)

18 Huolimatta siitä, että yhteisöjen tuomioistuin on aikaisemmassa oikeuskäytännössään kieltäytynyt ottamasta käyttöön vaikutusten tuntuvuutta koskevaa edellytystä(28) tai että todistustaakkasäännölle ei löydy tukea tähänastisesta oikeuskäytännöstä,(29) näille molemmille lähestymistavoille on yhteistä se, että niissä tarkastellaan toimenpidettä konkreettisesti, ja tuomio asiassa Keck edellyttäneekin tällaista tarkastelutapaa. Ratkaiseva seikka tulkinnassa on maahantuotujen tuotteiden markkinoille pääsyn estäminen.

II. Apteekkien monopoli määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavana toimenpiteenä

19 Edellä esitetyn perusteella tutkittaessa apteekkien monopoliasemaa äidinmaidon korvikkeen myynnissä on aluksi suoritettava "alustava tutkinta". Valtion toimenpiteellä taattua myyntimonopolia on tosin pidettävä myyntijärjestelynä, mutta toimenpide voi ohjata ja kanavoida tuotteen myyntiä.(30) Toimenpiteellä tehdään sitovalla tavalla mahdottomaksi tietyn jakelukanavan käyttäminen, mikä voi selvästi vaikuttaa haitallisesti tavaroiden tuontiin. Jos mahdollisesti jo omaksutun jakelujärjestelmän käyttö kielletään,(31) tämä vaikeuttaa tuotteen markkinointia ja nostaa markkinointikustannuksia,(32) mikä puolestaan vaikuttaa välittömästi tuotteen maahantuontiin. Uusien markkinointimuotojen käyttöönotto voi tällöin osoittautua vaikeammaksi ulkomaisille valmistajille kuin kotimaisille valmistajille, jotka tuntevat paremmin kansalliset markkinat. Tiettyä tuotetta tai tuoteryhmää koskeva markkinointisääntely vaikuttaa siksi yleensä voimakkaammin kuin yleisten myyntiedellytysten sääntely.(33)

20 Se, että tällaisella toimenpiteellä on vaikutuksia tietyn tuoteryhmän tuontimääriin, ei ole ratkaisevaa tutkittaessa, vastaako toimenpide vaikutukseltaan määrällisiä rajoituksia, koska tuontimääriin vaikuttavat olennaisesti myös muut seikat, jotka puolestaan riippuvat tuotteen ominaispiirteistä. Lisäksi rajoituksena voitaisiin pitää myös vientimäärien pysymistä samana, jos vienti mahdollisesti kasvaisi ilman rajoittavaa toimenpidettä.

21 Myyntimonopoli voi mielestäni jo sinänsä vaikeuttaa maahantuontia, minkä vuoksi on lähdettävä 30 artiklan sovellettavuudesta. Jakelumonopolien perustaminen näyttää olevan yhteisöjen tuomioistuimen kannan mukaan myös asiassa Keck annetun tuomion jälkeen 30 artiklassa tarkoitettu määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Yhdistetyissä asioissa Ligur Carni(34) ja asiassa La Crespelle(35) antamissaan tuomioissa, joissa oli kyse tiettyjen jakeluportaassa toimivien elinten yksinoikeuksista,(36) yhteisöjen tuomioistuin viittasi 30 ja 36 artikloihin mainitsematta tuomiota asioissa Keck ja Mithouard.

22 Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella, ottaen huomioon oikeuskäytännön sekä ennen asioissa Keck ja Mithouard annettua tuomiota että tämän tuomion jälkeen, apteekkimonopolia on pidettävä määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavana toimenpiteenä.

23 Käsiteltävänä olevalla asialla on lisäksi erityisiä piirteitä, joiden perusteella kansallista lainsäädäntöä on pidettävä määrällisiä tuontirajoituksia vaikutukseltaan vastaavana toimenpiteenä. Äidinmaidonkorviketta ei valmisteta Kreikassa. Kreikan hallitus on kysyttäessä myöntänyt tämän komission esilletuoman seikan. Markkinoilla on neljätoista kilpailevaa tuotetta, joita tuodaan maahan muista yhteisön jäsenvaltioista. Kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden markkinoille pääsyä koskevia esteitä ei siksi voi vertailla. Kaikki säännökset, jotka vaikeuttavat tavaroiden jakelua, vaikuttavat siten erityisesti maahantuotuihin tuotteisiin.

24 Koska asioissa Keck ja Mithouard annetussa tuomiossa on todettu, että "tietyt" myyntiä koskevat säännökset eivät kuulu 30 artiklan soveltamisalaan, "jos niillä on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti sama vaikutus sekä kotimaisten tuotteiden että muista jäsenvaltioista tuotujen tuotteiden markkinointiin", käsiteltävänä olevassa asiassa voi tehdä sen vastakohtaispäätelmän, että käsiteltävänä oleva toimenpide vastaa vaikutukseltaan määrällisiä rajoituksia, koska toimenpide vaikuttaa tosiasiassa ainoastaan muista jäsenvaltioista maahantuotujen tuotteiden myyntiin.

25 Tämän vuoksi ei mielestäni voi epäillä sitä, etteikö monopolisäännöksiä olisi pidettävä perustamissopimuksen 30 artiklassa tarkoitettuna määrällisiä vaikutuksia vaikutukseltaan vastaavana toimenpiteenä.

III. Toimenpiteen perusteltavuus

26 Kreikan hallitus on esittänyt useita väitteitä, joiden avulla se koettaa perustella tehdyn toimenpiteen, ja nämä väitteet on tutkittava perinteisen tutkintatavan mukaisesti.

27 Tutkinnassa on lähdettävä siitä, että yhteisön tasolla on äidinmaidonkorvikkeista annettu ainoastaan direktiivi 91/321/ETY(37), joka koskee sekä korvikkeen koostumusta että esillepanoa ja pakkausmerkintöjä.(38) Mikään yhteisön säännös ei koske tuotteen jakelua, joten jäsenvaltiot ovat edelleen toimivaltaisia säätämään lakeja tällä alueella ja ne voivat edelleen vedota 36 artiklaan perustellakseen toimenpiteitään.

1. Kuluttajansuojaa koskevat pakottavat vaatimukset

28 Kreikan hallitus on vedonnut myyntisäännösten perusteena kuluttajan suojelemiseen, joka on otettava huomioon osana edellä mainittuja pakottavia vaatimuksia.(39) Kreikan hallituksen mukaan pakkausmerkinnät eivät riitä, jotta kuluttaja saisi riittävästi tietoja tuotteen koostumuksesta ja tuotteen valmistamisesta nautittavaksi.

29 Yhteisön tasolla tuotteen koostumusta säännellään pakottavasti asetuksella 91/321. Valmistusaineet on mainittava pakkausmerkinnöissä sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin direktiivissä 91/321 ja direktiivissä 79/112/ETY(40) on säädetty. Pakollisten pakkausmerkintöjen perusteella on siten mahdollista saada tietoja tuotteen koostumuksesta.

30 Kreikan hallitus väittää, että pakkausmerkinnät eivät ole riittäviä, koska suurimmalla osalla hedelmällisessä iässä olevista kreikkalaisista naisista on alhainen koulutustaso. Kreikan hallitus näyttää olettavan, että huomattava osa näistä naisista ei osaa lukea pakkaukseen tehtyjä merkintöjä. Koska Kreikan hallitus ja komissio ovat olleet eri mieltä lukutaidottomien osuudesta, voi lähteä siitä, että vähäinen osa eli noin kaksi prosenttia niistä naisista, joita asia koskee, on lukutaidottomia. Siksi on kysyttävä, aiheutuuko tästä sellaista vaaraa, jonka vuoksi markkinointisäännökset ovat välttämättömiä ja perusteltuja.

31 On katsottava, että tuote ei ole sinänsä vaarallinen, koska äidinmaidonkorviketta saa markkinoida yhteisön alueella ainoastaan silloin, kun markkinoinnissa täytetään direktiivissä 91/321 asetetut edellytykset.(41) Tuotteen vaarattoman käytön kannalta ei ole ehdottoman välttämätöntä, että käyttäjä saa tietoja tuotteen koostumuksesta ja pystyy tarkistamaan valmistusaineet. Mikään ei lisäksi estä mahdollista ostajaa neuvottelemasta luottamiensa henkilöiden kanssa, joita voivat olla ostajan sukulaiset ja tuttavat taikka lääkäri tai apteekkari.

32 Sama koskee periaatteessa myös äidinmaidonkorvikkeen valmistamista nautittavaksi. Direktiivin 91/321 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että "äidinmaidonkorvikkeen ja vieroitusvalmisteen on oltava tarvittaessa käyttövalmista ainoastaan lisäämällä vettä". Huomioon on otettava ainoastaan korvikkeen annostelusta annetut ohjeet ja se, että vesi on keitettävä. Valmistamisen kannalta tarpeellisten tietojen antamiseksi voidaan myös käyttää symboleja ja piirustuksia. Direktiivin 7 artiklan 5 kohdan toisessa virkkeessä todetaan, että "siinä [äidinmaidonkorvikepakkauksissa] saa kuitenkin olla piirroksia ... valmistusohjeiden kuvaamiseksi", ja piirroksia on käytetty myös käytännössä.

33 Olen siksi sitä mieltä, että vaikka vähäinen määrä naisia ei osaa lukea ja kirjoittaa, ei tästä aiheudu mitään erityistä vaaraa, jos nämä henkilöt ostavat äidinmaidonkorviketta, jota myydään vapaasti.

34 Lisäksi mielestäni on todellisuudelle vierasta olettaa, että juuri imeväisen äiti antaisi huolimattomasti lapselleen ravinnoksi jotain sellaista, mikä vaarantaa vastasyntyneen terveyden, koska tavallisesti voi olettaa, että ensi kädessä juuri äiti huolehtii lapsen hyvinvoinnista.

35 Yhteisön oikeudessa kuluttajaa suojellaan yleisesti pakkausmerkintöjä koskevilla säännöksillä. Sekä yhteisöjen lainsäätäjä että yhteisöjen tuomioistuin pitävät tätä riittävänä kuluttajan suojelemisena. Käsiteltävänä olevassa asiassa mikään ei viittaa siihen, että tästä säännöstä olisi poikettava.

36 Myyntiä rajoittavat säännökset eivät siksi ole perusteltuja sellaisen pakottavan vaatimuksen täyttämiseksi, joka koskee kuluttajan suojelemista.

2. Ihmisten terveyden ja elämän suojeleminen

37 Kreikan hallitus esittää useita perusteita, jotka voidaan sijoittaa terveyden suojelemista koskevan yläkäsitteen alle. Yksi 36 artiklassa mainituista perusteista on "terveyden suojeleminen", johon jäsenvaltiot voivat aina vedota aloilla, joita ei koske yhteisöoikeudellinen sääntely. Kreikan hallituksen esittämiä perusteita ei ole siten tutkittava tuomioistuimen kehittämien pakottavia vaatimuksia koskevien periaatteiden mukaisesti, vaan ne ovat 36 artiklassa mainittuja yleistä etua koskevia perusteita, joihin voidaan vedota silloinkin, kun toimenpide rajoittaa ainoastaan maahantuontia.(42)

a) Äidinmaidonkorvike lääkkeenä

38 Kreikan hallitus väittää, että äidinmaidonkorviketta on pidettävä ominaisuuksiltaan lääkkeenä, minkä vuoksi sitä voidaan hankkia ainoastaan esittämällä lääkärin määräys ja sitä myydään ainoastaan apteekeissa.

39 Komissio on esittänyt, että velvollisuutta esittää lääkärin määräys ei voida missään tapauksessa johtaa kyseisestä Kreikan lainsäädännöstä. Kun tätä oli nimenomaisesti kysytty asian suullisessa käsittelyssä, Kreikan hallituksen edustaja oli vastannut velvollisuuden esittää lääkärin määräys aiheutuvan siitä, että kyseistä tuotetta saatiin myydä ainoastaan apteekeissa. Tämä vastaus ei kuitenkaan vakuuta minua. Käsiteltävänä oleva asia ei tosin sinänsä koske tätä velvollisuutta, mutta tämä seikka on merkityksellinen tutkittaessa sitä, miten Kreikan hallitus oli luokitellut tämän tuotteen.

40 Tämän osalta Kreikan hallitus on myös esittänyt, että lääkkeitä koskeva hyväksymismenettely koskee myös äidinmaidonkorviketta. Komissio on vahvistanut tämän seikan, ja komissio on johtanut tämän hyväksymistä koskevan edellytyksen kanteen kohteena olevan ministeriön päätöksen 3 pykälästä. Mielestäni tätä olisi pidettävä 30 artiklassa kiellettynä määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavana toimenpiteenä, koska se on tuotteeseen liittyvä, markkinoille pääsyä koskeva este ja koska direktiivissä 91/321 on säännelty yhteisöoikeuden tasolla tyhjentävästi äidinmaidonkorvikkeen koostumuksesta ja pakkauksesta edellytyksenä markkinoille pääsylle. Hyväksymismenettelyä ei kuitenkaan tarvitse käsitellä tässä, koska se ei ole kanteen kohteena.

41 Sitä vastoin on tutkittava sitä Kreikan hallituksen tekemää väitettä, jonka mukaan äidinmaidonkorviketta on ominaisuuksiltaan pidettävä lääkkeenä. Jos tuotetta voitaisiin pitää perustellusti lääkkeenä, olisi kansallinen lainsäädäntötoimi, jonka mukaan ainoastaan apteekit saavat myydä tätä tuotetta, periaatteessa hyväksyttävä, jos asiassa ei toisin osoitettaisi.(43)

42 Lääkkeen käsite määritellään yhteisöoikeudessa direktiivissä 65/65/ETY(44). Direktiivin 1 artiklassa todetaan seuraavaa:

"Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

2. 'Lääkkeellä':

Kaikkia aineita tai aineitten yhdistelmiä, jotka on tarkoitettu ihmisen tai eläimen sairauden hoitoon tai ehkäisyyn.

Kaikki aineet tai aineitten yhdistelmät, jotka voidaan antaa ihmiselle tai eläimelle sairauden syyn selvittämiseksi taikka elintoimintojen palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muuttamiseksi ihmisessä tai eläimessä, katsotaan myös lääkkeeksi."(45)

Yhteisöjen tuomioistuinta on useasti pyydetty tulkitsemaan tätä käsitettä.(46) Tällöin kyseessä on toistuvasti ollut rajanveto lääkkeiden ja kosmeettisten aineiden välillä, koska lääkkeiden markkinoille pääsyn edellytykset ovat paljon tiukemmat kuin kosmeettisten aineiden. Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että tuotetta voidaan pitää tietyissä tapauksissa lääkkeenä, vaikka kosmeettisten aineiden yhteisöoikeudellinen määritelmä soveltuisi tuotteeseen sen ominaisuuksien vuoksi.(47) Vastaava oikeuskäytäntö koskee myös rajanvetoa lääkkeiden ja elintarvikkeiden välillä.(48) Jäsenvaltioilla on oikeuskäytännön perusteella suhteellisen suuri harkintavalta luokitella tuotteita lääkkeiksi.

43 Mielestäni käsiteltävänä olevassa asiassa Kreikka ei siltikään voi luokitella äidinmaidonkorviketta lääkkeeksi tiettyjen yhteisöoikeuden säädösten vuoksi. Jo useasti lainattu äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista annettu direktiivi 91/321 perustuu erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettuun direktiiviin 89/398/ETY.(49)

Direktiivin 1 artiklassa todetaan seuraavaa:

"1. Tämä direktiivi koskee elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu erityisravinnoksi.

2. a) Erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet ovat elintarvikkeita, jotka erityisen koostumuksensa tai valmistusprosessinsa vuoksi voidaan selvästi erottaa tavanomaiseen kulutukseen tarkoitetuista elintarvikkeista ja jotka soveltuvat ilmoitettuihin ravitsemuksellisiin tarkoituksiin ja joita pidetään kaupan siten, että tällainen soveltuvuus ilmoitetaan.

b) Erityisravinnon on täytettävä ne erityiset ravitsemukselliset tarpeet, joita on

i) ...

ii) ...

iii) terveillä vauvoilla tai pikkulapsilla."(50)

Direktiivin liite I on otsikoitu "Erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikeryhmät, joita koskevat erityissäännökset annetaan erityisdirektiiveissä", ja tämän liitteen 1 kohdassa on mainittu "äidinmaidonkorvikkeet".

44 Direktiivin 91/321/ETY ensimmäisessä perustelukappaleessa todetaan, että "kyseisten valmisteiden peruskoostumuksen on täytettävä terveiden imeväisten yleisesti hyväksyttyyn tieteelliseen aineistoon perustuvat ravitsemukselliset tarpeet".(51)

Direktiivin 1 artiklan ensimmäisessä virkkeessä todetaan, että

"Tämä direktiivi on direktiivin 89/398/ETY 4 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi, jossa vahvistetaan terveille imeväisille tarkoitetun äidinmaidonkorvikkeen ja vieroitusvalmisteen koostumus- ja merkintävaatimukset yhteisössä".(52)

Tämän velvoittavan yhteisöoikeudellisen luonnehdinnan vuoksi jäsenvaltiot eivät mielestäni voi soveltaa kyseiseen elintarvikkeeseen lääkkeitä koskevaa erityissääntelyä. Lisäksi myös Kreikan lainsäätäjä on täsmentänyt riidanalaisen päätöksen 1 pykälässä, että säännökset on annettu elintarvikkeiden markkinoimiseksi terveille imeväisille.

45 Koska näissä lainauksissa viitataan nimenomaisesti terveisiin imeväisiin, kyseessä ei ole direktiivissä 65/65 määritelty lääke. Pelkästään sen vuoksi, että tuotetta nimitetään lääkkeeksi, tuotteella ei ole sellaisia ominaisuuksia, jotka ylittäisivät tavanomaisen terveellisen ruoan vaikutukset sairauksien ennaltaehkäisyssä.(53) Ihmisen elintoimintojen palauttamisen, korjaamisen tai muuttamisen edellytyksenä on, että ihmisen elintoiminnot eivät ole olleet normaaleja, eikä näin ole puhuttaessa terveistä imeväisistä.(54)

46 Jos äidinmaidonkorvike luokitellaan lääkkeeksi, on silti tutkittava, onko kanteen kohteena oleva lainsäädäntö välttämätön kansanterveyden suojelemiseksi ja voidaanko lainsäädännön tavoitteet saavuttaa jollain toimenpiteellä, joka rajoittaa jäsenvaltioiden välistä kauppaa vähemmän kuin kanteen kohteena oleva lainsäädäntö.(55)

b) Imeväiskuolleisuus ja alhainen syntyvyys

47 Kreikan hallitus väittää, että alhaisen syntyvyyden ja suhteellisen korkean imeväiskuolleisuuden vuoksi voimakkaat toimenpiteet ovat välttämättömiä. Alhaisen syntyvyyden osalta olen sitä mieltä, että markkinointia koskeva lainsäädäntö ei voi vaikuttaa millään tavalla syntyvyyteen. Tämä vaikuttaa niin itsestäänselvältä, ettei asiasta tarvitse lausua enempää.

48 Tämä päätelmä ei kuitenkaan koske imeväiskuolleisuutta. Viittaamalla muita jäsenvaltioita koskeviin tilastotietoihin komissio on tosin yrittänyt kiistää Kreikan hallituksen väitteet, joiden mukaan Kreikassa on yhteisön keskiarvoa korkeampi imeväiskuolleisuus. Mielestäni sillä ei ole kuitenkaan merkitystä, onko Kreikka imeväiskuolleisuutta koskevissa tilastoissa ensimmäisellä, toisella vai kolmannella sijalla verrattuna imeväiskuolleisuuteen muissa jäsenvaltioissa. Imeväiskuolleisuuden vähentäminen on yleisen edun mukainen tavoite, jonka saavuttamiseksi voidaan tehdä soveliaita toimenpiteitä. Siksi onkin kysyttävä, miten apteekkien myyntimonopoli voi vaikuttaa imeväiskuolleisuuteen. Kreikan hallitus ei ole väittänyt, että äidinmaidonkorvike voisi ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa vaaraa imeväisten terveydelle. Tällaiseen seikkaan vetoaminen ei myöskään olisi mahdollista tässä asiassa, koska äidinmaidonkorvikkeen koostumuksesta ja esillepanosta on yhteisöoikeudellisia säännöksiä. Koska erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet saattavat vaikuttaa kansanterveyteen, direktiivin 89/398 4 artiklan mukaisesti elintarvikealan tiedekomiteaa kuultiin annettaessa äidinmaidonkorviketta ja vieroitusvalmisteita koskevaa direktiiviä.(56)

49 Kreikan hallitus on lisäksi väittänyt imeväiskuolleisuudesta, että Kreikan hallituksen tavoitteena on edistää rintaruokintaa. Rintaruokinnan edistäminen ja suojeleminen on yhteisön tunnustama tavoite, mikä käy ilmi direktiivistä 91/321. Direktiivin perustelukappaleissa ja itse direktiivin artikloissa viitataan useasti tähän tavoitteeseen. Tämä tavoite perustuu siihen, että nykyisen lääketieteellisen tiedon perusteella rintaruokinta on jossain määrin terveellisempää imeväiselle kuin pulloruokinta, ja siksi Maailman terveysjärjestö on suositellut rintaruokintaa. Vastasyntyneillä ei esimerkiksi ole omaa immuunijärjestelmää, ja siksi vastasyntyneet saavat vastustuskykynsä äidinmaidon kautta, minkä vuoksi rintaruokitut lapset eivät tilastollisesti sairastu niin helposti kuin pulloruokitut lapset. Vaikeampaa on sitä vastoin arvioida tarkkaan niitä etuja, joita rintaruokinnalla on väitetty olevan lapsen psyykkiselle ja fyysiselle kehitykselle. Tavoite kannustaa rintaruokintaa imeväisten terveyden vuoksi näyttää siten edistävän kansanterveyttä.

50 Jos hyväksytään se, että rintaruokinta on terveellistä lapselle, on selvitettävä, edistääkö kanteen kohteena oleva toimenpide rintaruokintaa. Edistävä vaikutus voi tosin olla vain välillinen ja johtua siitä, että äidinmaidonkorvikkeen hankkiminen vaikeutuu. Kysyttäessä tätä asian suullisessa käsittelyssä Kreikan hallituksen edustaja on todennut, että rintaruokinnan edistäminen ei ole toimenpiteen päätarkoitus, vaan ainoastaan sen tervetullut seurannaisvaikutus. Siksi pidän välttämättömänä sen tutkimista, mitkä tekijät vaikuttavat naiseen, kun hän päättää ruokkia lastaan imettämällä. Ensi sijassa tähän vaikuttavat naisen ja äidin fyysiset mahdollisuudet imettää lastaan, eikä niihin voida vaikuttaa lainsäädäntöteitse. Tämä päätelmä koskee sekä naisen kykyä imettää että sitä, miten kauan ja miten paljon hän kykenee imettämään.

51 Muut tekijät ovat sosiaalisia, kuten naisen ja äidin yhteiskunnalliset velvoitteet hoitaa perhettään ja ammattiaan. Näillä on mielestäni olennainen merkitys sille, päättääkö äiti imettää lastaan tai päättääkö hän jatkaa tätä ruokintamuotoa. Tähän liittyvät myös Kreikan hallituksen väitteet siitä, että rintaruokinta on vähentynyt sosioekonomisista syistä. Työssäkäyvä äiti, jolla ei ole aikaa olla yhdessä lapsensa kanssa, ei käytännöllisesti katsoen pysty ruokkimaan lastaan pelkästään imettämällä lääkäreiden suositteleman neljän-kuuden kuukauden ajan, vaikka hän haluaisikin näin tehdä. Tämän vuoksi korvaavien tuotteiden kattava jakelu koko maassa on välttämätön kansanterveyden kannalta. Tämä on todennäköisesti ollut myös Kreikan hallituksen tarkoituksena, kun se on säätänyt apteekkien yksinmyyntioikeutta koskevat poikkeussäännökset, joiden mukaan kunnissa, jossa ei ole apteekkia, äidinmaidonkorviketta saadaan myydä myös tavallisessa vähittäiskaupassa, jos kaupoissa on tätä tarkoitusta varten erityiset myyntihyllyt ja jos kaupat noudattavat tiettyjä terveysmääräyksiä.

52 On kysyttävä, voiko sillä, että äidinmaidonkorviketta saadaan myydä ainoastaan apteekeissa, olla toivottuja, rintaruokintaa edistäviä seurannaisvaikutuksia. Tätä on epäiltävä vahvasti. Kreikan hallitus on esittänyt asian suullisessa käsittelyssä, että rintaruokinta on vähentynyt viime vuosina Kreikassa. Tämä johtuu suurelta osin nykyään vallitsevista sosiaalisista ja taloudellisista seikoista. Kreikassa yhä useampi nainen käy töissä, ja siksi naisilla on vähemmän aikaa huolehtia lapsistaan erityisesti niiden ensimmäisten elinkuukausien aikana.

53 Jotta rintaruokintaan voitaisiin tällaisessa tilanteessa vaikuttaa myönteisesti, olisi luotava sellaiset edellytykset, että myös työssäkäyvällä naisella on vapaus päättää ruokkia lastaan imettämällä.

54 Yhteisöjen tuomioistuimen asiana ei ole tehdä ehdotuksia siitä, mitkä yhteiskuntapoliittiset toimet olisivat omiaan rintaruokinnan lisäämiseksi, vaan tällaisten edellytysten luominen on poliittinen asia. Mielestäni äidinmaidonkorvikkeen myynnin salliminen ainoastaan apteekeista ei ole periaatteessa sovelias toimenpide rintaruokinnan edistämiseksi. Äiti, joka ei pysty imettämään lastaan - olipa syy mikä hyvänsä - hankkii aina lapselle elintärkeää elintarviketta, tehdäänpä tästä miten vaikeaa tahansa. Apteekkien monopoli voi kuluttajan näkökulmasta ainoastaan vaikeuttaa tuotteen hankintaa ja nostaa sen hintaa.(57) Rintaruokinta ja pulloruokinta ovat tosin kaksi vaihtoehtoista imeväisen ruokintatapaa, mutta ne eivät korvaa toisiaan siinä mielessä, että äidinmaidonkorvikkeen vaikean saatavuuden vuoksi rintaruokinta yleistyisi. Äidin päätös ruokkia lastaan imettämällä johtuu muista tekijöistä, joihin kuuluvat myös edellä mainitut sosioekonomiset syyt.

55 Sitä päätelmää, että apteekkien yksinoikeus myydä kyseistä tuotetta ei edistä rintaruokintaa, tukee myös Kreikan hallituksen toteamus, jonka mukaan äidinmaidonkorvikkeiden kulutus on pysynyt samana myös vuoden 1988 jälkeen, jolloin apteekkien monopolin perustava järjestelmä otettiin käyttöön. Jos apteekkien monopoli ei edistä rintaruokintaa, imeväiskuolleisuus ei vähene monopolin avulla eikä tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoittaminen ole näin perusteltua.

56 Osana niitä väitteitä, joiden mukaan toimenpide on perusteltu kansanterveyden suojelemiseksi, Kreikan hallitus on maininnut tavaran pilaantumisen vaaran ja tästä aiheutuvan vaaran imeväisten terveydelle. Tästä on todettava, että elintarvikkeiden pilaantuminen on aina mahdollista. Jotta vaara terveydelle olisi mahdollisimman pieni, yhteisöoikeudessa on säädetty velvollisuudesta ilmoittaa tavaran viimeinen käyttöpäivä.(58) Sen tarkastaminen, onko viimeinen käyttöpäivä ylittynyt, ei vaadi mitään erityisiä tietoja, joita voi olettaa olevan vain apteekkarilla. Myös jokaiselta vähittäiskaupassa toimivalta liikkeeltä tai valintamyymälältä voi vaatia sellaista tarkkaavaisuutta, että niissä tarkastetaan vähimmäissäilyvyyspäivämäärä. Tämän lisäksi voi olettaa, että lapsen äiti, joka ostaa ruokaa omille imeväisikäisille lapsilleen, noudattaa tätä päivämäärää. Tämän päivämäärän valvominen on mielestäni riittävää pilaantuneen ruoan kuluttamisen estämiseksi, ja terveen järjen mukaan valvonta myös estää pilaantuneen ruoan kuluttamisen.

57 Lisäksi voi olettaa, että äidinmaidonkorvike on valmistettu ja pakattu erityisen huolellisesti, mihin direktiivi 91/321 osaltaan myötävaikuttaa. Kreikan hallitus näyttää olettavan virheellisesti, että apteekkari voisi tarkastaa jokaisen myymänsä äidinmaidonkorvikepakkauksen sisällön. Korvike on kuitenkin tavallisesti jauhetta, joka on pakattu ilmatiiviisti. Tutkiakseen pakkauksen sisällön apteekkarin olisi avattava pakkaus. Katson siksi, että apteekkien monopolilla ei estetä sen paremmin pilaantuneen tavaran myyntiä kuin myytäessä korviketta vapaasti vähittäiskaupassa.

58 Kreikan hallitus väittää lopuksi, että apteekit voisivat poistaa tuotteen nopeasti ja varmasti vähittäiskaupasta, jos tällainen toimenpide olisi tarpeellinen. Ainoastaan apteekeilla on sellainen infrastruktuuri, joka voi varmistaa varman, luotettavan ja kattavan tuotteen myynnistä poistamisen.

59 Mielestäni voi olettaa, että tällainen toimenpide on tarpeellinen vain poikkeustapauksissa. Kreikan hallitus ei ole esimerkiksi pysynyt mainitsemaan yhtään tällaista Kreikassa suoritettua toimenpidettä, vaan se on maininnut esimerkkejä ainoastaan Belgiassa ja Luxemburgissa suoritetuista toimenpiteistä. Mielestäni myös näissä äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa tuotteen poistaminen myynnistä on mahdollista modernin tietoliikenteen avulla myös silloin, kun äidinmaidonkorviketta saadaan myydä myös muualla kuin apteekeissa. Tuotteen jakelukanavat saadaan selville ja tarpeelliset tiedot voidaan välittää. Vaikka tuotteen poistaminen myynnistä olisikin tällöin vaikeampaa kuin silloin, jos käytettäisiin hyväksi apteekkien infrastruktuuria, tämä olisi lievempi toimenpide kuin apteekkien myyntimonopolin perustaminen.

3. Vastaavat järjestelyt muissa jäsenvaltioissa

60 Kreikan hallitus väittää, että muissa jäsenvaltioissa on tehty sääntelyjä, jotka ovat samankaltaisia kuin Kreikan järjestelmä, jossa äidinmaidonkorviketta saadaan myydä ainoastaan apteekeissa. Komissio kiistää tämän ja toteaa ainoastaan Espanjan lainsäädännössä toteutetun tällaisia myyntisääntelyjä. Valmistajien ja jakelijoiden vapaaehtoiset järjestelyt eivät ole verrattavissa näihin toimenpiteisiin.

61 Muiden jäsenvaltioiden oikeuden sisällön vuoksi on periaatteessa tutkittava uudestaan, pitääkö edellä esitetty paikkansa. Asiassa ei tosin ole esitetty mitään väitettyjä Espanjassa tehtyjä järjestelyjä koskevia uusia perusteluita, joita ei olisi käsitelty jo edellä. Jos muissa jäsenvaltioissa on tehty jakelua koskevia järjestelyjä yksityisten taloudellisten toimijoiden välillä ja niiden aloitteesta, tällaisiin järjestelyihin ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 30 artiklaa. Kreikan hallituksen viittaus käytäntöön muissa jäsenvaltioissa ei siten tuo esille mitään sellaisia uusia seikkoja, jotka voisivat perustella Kreikan hallituksen toimenpidettä. Edellä esitetyn perusteella olen sitä mieltä, että apteekkien monopoliasema äidinmaidonkorvikkeen myynnissä rikkoo perustamissopimuksen 30 artiklaa.

Oikeudenkäyntikulut

Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

C - Ratkaisuehdotus

62 Edellä esitetyn perusteella ehdotan seuraavaa ratkaisua ennakkoratkaisukysymykseen:

1) Helleenien tasavalta on rikkonut EY:n perustamissopimuksen 30 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska 29.1.1988 tehdyn ministeriön päätöksen nro A2/oik.361 10 artiklassa on säädetty, että imeväisille tarkoitettuja maitovalmisteita saa myydä ainoastaan apteekeissa.

2) Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) - Kyseinen sopimus on 1.11.1993 alkaen EY:n perustamissopimus Euroopan unionista 7.2.1992 tehdyn sopimuksen (EYVL C 224, 31.8.1992) mukaisesti.

(2) - Kreikan hallitus on esittänyt, että ainoat tällaiset kunnat sijaitsevat tietyillä vuoristoalueilla ja harvaanasutuilla saarilla, joilla lääkkeitä myyvät tavallisesti lääkärit tai joilla niitä myydään valtion järjestämistä myyntipaikoista.

(3) - Edellytyksenä on tällöin, että korviketta myydään kaupan sisätiloissa erityisistä myyntihyllyistä, jotka vastaavat tiettyjä terveysmääräyksiä.

(4) - Ks. asia 8/74, Dassonville, tuomio 11.7.1974 (Kok. 1974, s. 837, 5 kohta).

(5) - Asia C-369/88, Delattre, tuomio 21.3.1991 (Kok. 1991, s. I-1487, 51 kohta).

(6) - Asia C-60/89, Monteil ja Samanni, tuomio 21.3.1991 (Kok. 1991, s. I-1547, 38 kohta).

(7) - Vastaaja on esittänyt vastineessaan tällaisten naisten osuudeksi 55 prosenttia naispuolisesta väestöstä. Komission esittämään väitteeseen, jonka mukaan lukutaidottomien osuus on enintään 2,4 prosenttia, Kreikan hallitus on puolestaan todennut, että lukutaidottomien osuus on 1,9 prosenttia ja että 49 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista on käynyt ainoastaan alimman kouluasteen koulun.

(8) - Yhdistetyt asiat C-267/91 ja C-268/91, Keck ja Mithouard, tuomio 24.11.1993 (Kok. 1993, s. I-6097).

(9) - Edellä mainitut yhdistetyt asiat C-267/91 ja C-268/91.

(10) - Asia C-292/92, Hünermund, tuomio 15.12.1993 (Kok. 1993, s. I-6787).

(11) - Edellä mainittu asia 8/74, 5 kohta.

(12) - Asia 120/78, "Cassis de Dijon", tuomio 20.2.1979 (Kok. 1979, s. 649).

(13) - Ks. edellä mainittu asia 120/78, tuomio 20.2.1979; asia 178/84, komissio v. Saksa, tuomio 12.3.1987 (Kok. 1987, s. 1227); asia 216/84, komissio v. Ranska, tuomio 23.2.1988 (Kok. 1988, s. 793); asia 90/86, Zoni, tuomio 14.7.1988 (Kok. 1988, s. 4285) ja asia 76/86, komissio v. Saksa, tuomio 11.5.1989 (Kok. 1989, s. 1021).

(14) - Asia 75/81, Blesgen, tuomio 31.3.1982 (Kok. 1982, s. 1211); asia 286/81, Oosthoek's Uitgeversmaatschappij, tuomio 15.12.1982 (Kok. 1982, s. 4575); asia C-362/88, GB-INNO-BM, tuomio 7.3.1990 (Kok. 1990, s. I-667); edellä mainittu asia C-369/88, tuomio 21.3.1988; asia C-239/90, Boscher, tuomio 30.4.1991 (Kok. 1991, s. I-2023); yhdistetyt asiat C-1190 ja C-176/90, Aragonesa de Publicidad Exterior, tuomio 25.7.1991 (Kok. 1991, s. I-4151); asia C-271/92, Laboratoire de prothèses oculaires, tuomio 25.5.1993 (Kok. 1993, s. I-2899) ja asia C-315/92, Clinique Laboratoires, tuomio 2.2.1994 (Kok. 1994, s. I-317).

(15) - Ks. edellä mainitut tuomiot yhdistetyissä asioissa C-1/90 ja C-176/90 ja asiassa C-271/92.

(16) - Ks. edellä mainitut asiat 75/81 ja 286/81; asia C-23/89, Quietlynn ja Richards, tuomio 11.7.1990 (Kok. 1990, s. I-3059); asia C-350/89, Sheptonhurst, tuomio 7.5.1991 (Kok. 1991, s. I-2387); asia C-145/88, Torfaen Borough Council, tuomio 23.11.1989 (Kok. 1989, s. 3851); asia C-332/89, Marchandise ym., tuomio 28.2.1991 (Kok. 1991, s. I-1027) ja asia C-169/91, B & Q, tuomio 16.12.1992 (Kok. 1992, s. I-6635).

(17) - Edellä mainittu tuomio yhdistetyissä asioissa C-267/91 ja C-268/91.

(18) - Edellä mainittu asia C-292/92, tuomio 15.12.1993; asia C-401/92, Tankstation 't Heukske, tuomio 2.6.1994 (Kok. 1994, s. I-2199); asia C-69/93, Punto Casa, tuomio 2.6.1994 (Kok. 1994, s. I-2355) ja asia C-412/93, Leclerc-Siplec, tuomio 9.2.1995 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

(19) - Ks. tuomion 11 ja 16 kohta.

(20) - Kursivointi kirjoittajan.

(21) - Edellä mainitut yhdistetyt asiat C-401/92 ja C-402/92, julkisasiamies Van Gervenin ratkaisuehdotus 16.3.1994 (Kok. 1994, s. I-2201).

(22) - Edellä mainittu asia 412/93, julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotus 24.11.1994.

(23) - Julkisasiamies Tesauro valmisteli maaperää näille uusille rajanvedoille edellä mainitussa 27.10.1993 antamassaan ratkaisuehdotuksessa asiassa C-292/92.

(24) - Vrt. edellä mainitut tuomiot asiassa C-369/88, asiassa C-60/89 ja asiassa C-315/92.

(25) - Edellä mainitut yhdistetyt asiat C-267/91 ja C-268/91.

(26) - Vrt. edellä mainittu julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotus asiassa C-412/93, 45 kohta.

(27) - Vrt. edellä alaviitteessä 53 mainittu julkisasiamies Van Gervenin ratkaisuehdotus yhdistetyissä asioissa 401/92 ja 402/92.

(28) - Asia 16/83, Prantl, tuomio 13.3.1984, 20 kohta (Kok. 1984, s. 1299) ja asia C-126/91, Yves Rocher, tuomio 18.5.1993, 21 kohta (Kok. 1993, s. I-2361).

(29) - Koska vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden määritelmä oli niin laaja, ei ollut tarpeellista näyttää toteen, että toimenpiteen vaikutuksena jäsenvaltioiden välinen kauppa estyi; vastaavasti siinäkään tapauksessa, että jäsenvaltio olisi pystynyt näyttämään väitteensä toteen, se ei voinut vedota toimenpiteensä perusteeksi siihen, että todellisuudessa toimenpide ei vaikuttanut tavaroiden tuontiin.

(30) - Vrt. edellä mainitut tuomiot asiassa C-369/88 ja asiassa C-60/89.

(31) - Kanteen kohteena oleva toimenpide tehtiin vasta vuonna 1988.

(32) - Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että apteekkien myyntikate on jopa 15 prosenttia, kun taas supermarkettien myyntikate on komission suullisessa käsittelyssä esittämän mukaan enintään 7 prosenttia.

(33) - Tällaisia sääntelyjä ovat esimerkiksi kauppojen sunnuntaiaukioloa koskeva kielto tai kielto työskennellä sunnuntaisin; ks. edellä mainittu asia C-145/88, tuomio 23.11.1989; edellä mainittu asia C-332/89, tuomio 28.2.1991; edellä mainittu asia C-169/91, tuomio 16.12.1992; asia 306/88, Rochdale Borough Council, tuomio 16.12.1992 (Kok. 1992, s. I-6457); asia 312/89, Conforama ym., tuomio 28.2.1991 (Kok. 1991, s. I-997) ja asia 304/90, Reading Borough Council, tuomio 16.12.1992 (Kok. 1992, s. I-6493).

(34) - Yhdistetyt asiat C-277/91, C-318/91 ja C-319/91, Ligur Carni, tuomio 15.12.1993 (Kok. 1993, s. I-6621).

(35) - Asia C-323/93, "La Crespelle", tuomio 5.10.1994 (Kok. 1994, s. I-5077).

(36) - Yhdistetyissä asioissa Ligur Carni kyse oli kansallisista säännöksistä, joiden mukaan tietty tavara (tuore liha) oli tutkittava maksua vastaan eläinlääketieteellisesti aina silloin, kun sitä kuljetettiin tai kun se saapui määränpäänä olevaan kuntaan, ja tällainen tavara oli terveysviranomaisten valvonnan kohteena. Asiassa La Crespelle kyse oli siemennysasemien yksinoikeudesta toimia tietyllä alueella.

(37) - Äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista 14 päivänä toukokuuta 1991 annettu komission direktiivi 91/321/ETY, EYVL L 175, s. 35.

(38) - Direktiivin 1 artiklassa viitataan äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen, kaupan pitämistä koskevan koodin periaatteisiin ja tavoitteisiin, jotka koskevat kaupan pitämistä, tiedottamista ja terveysviranomaisten tehtäviä ja jotka jäsenvaltioiden on saatettava voimaan.

(39) - Ks. edellä mainittu asia 120/78, 8 kohta.

(40) - Kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi 79/112/ETY (EYVL L 33, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/395/ETY (EYVL L 186, s. 17).

(41) - Direktiivin 2 artiklan toisessa virkkeessä todetaan seuraavaa: "Ainoastaan äidinmaidonkorviketta saa pitää kaupan tai muutoin esitellä sopivana täyttämään yksinään normaalien terveiden imeväisten ravitsemukselliset tarpeet ensimmäisten neljän - kuuden elinkuukauden aikana."

(42) - Vrt. edellä mainittu tuomio yhdistetyissä asioissa C-1/90 ja C-176/90, 13 kohta.

(43) - Ks. edellä mainittu asia C-369/88, 56 kohta ja edellä mainittu asia C-60/89, 43 kohta. Ks. myös tiettyä farmasian alan toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 16 päivänä syyskuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/432/ETY (EYVL L 253, s. 34), jonka ensimmäisen perustelukappaleen mukaan yksinoikeuden myöntäminen apteekkareille kuuluu edelleen ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

(44) - Lääkevalmisteita koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 26 päivänä tammikuuta 1965 annettu neuvoston direktiivi 65/65/ETY (EYVL 22, s. 369), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 3 päivänä toukokuuta 1989 annetulla direktiivillä 89/341/ETY (EYVL L 142, s. 11).

(45) - Kursivointi kirjoittajan.

(46) - Asia C-227/82, Van Bennekom, tuomio 30.11.1983 (Kok. 1983, s. 3883); asia 35/85, Tissier, tuomio 20.3.1986 (Kok. 1986, s. 1207); vrt. edellä mainittu asia C-369/88 ja edellä mainittu asia C-60/89; asia C-112/89, Upjohn, tuomio 16.4.1991 (Kok. 1991, s. I-1703); asia C-290/90, komissio v. Saksa, tuomio 20.5.1992 (Kok. 1992, s. I-3317) ja asia C-219/91, Ter Voort, tuomio 28.10.1992 (Kok. 1992, s. I-5485).

(47) - Ks. edellä mainitut asiat C-369/88, C-60/89, C-112/89 ja C-295/90.

(48) - Vrt. edellä mainitut asiat C-369/88 ja C-219/91.

(49) - Erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1989 annettu direktiivi 89/398/ETY (EYVL L 186, s. 27).

(50) - Kursivointi kirjoittajan.

(51) - Kursivointi kirjoittajan.

(52) - Kursivointi kirjoittajan.

(53) - Vrt. direktiivin 65/65 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut "lääkkeiksi nimetyt" tuotteet.

(54) - Vrt. direktiivin 65/65 1 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut ominaisuuksiensa vuoksi lääkkeenä käytettävät tuotteet.

(55) - Vrt. asia 104/75, De Peijper, tuomio 20.5.1976, 32 kohta (Kok. 1976, s. 613); asia 247/81, komissio v. Saksa, tuomio 28.2.1984, 7 kohta (Kok. 1984, s. 1111); asia 87/85, Cophalux, tuomio 27.5.1986, 19 kohta (Kok. 1986, s. 1707); edellä mainittu asia C-369/88, 67 kohta; edellä mainittu asia C-60/89, 46 kohta ja asia C-373/92, komissio v. Belgia, tuomio 8.6.1993, 8 ja 10 kohta (Kok. 1993, s. I-3107).

(56) - Elintarvikealan tiedekomitean kuuleminen käy ilmi direktiivin 91/321 kahdennestatoista perustelukappaleesta. Velvollisuudesta kuulla tiedekomiteoita ks. asia C-212/91, Angelopharm, tuomio 25.1.1994 (Kok. 1994, s. I-171).

(57) - Valmistajan ja maahantuojan kannalta monopoli puolestaan vaikeuttaa tuotteen jakelua ja lisää jakelukustannuksia.

(58) - Vrt. direktiivin 79/112 3 artiklan 1 kohdan neljäs luetelmakohta.

Full & Egal Universal Law Academy