Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset
1 Yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 22.12.1993 jättämällään valituskirjelmällä Nutral SpA (jäljempänä Nutral), italialainen yhtiö, on tehnyt valituksen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen, asiassa Nutral vastaan komissio, 21.10.1993 antamasta määräyksestä (yhdistetyt asiat T-492/93 ja T-492/93 R, Kok. 1993, s. II-1023). Nutral katsoo, että koska sen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostamassa kahdessa kanteessa esittämät vaatimukset jätettiin tutkimatta, edellä mainittu määräys, joka oli annettu sille tiedoksi 25.10.1993, rikkoo yhteisön oikeutta.
2 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräyksen mukaan komissio oli todennut, että Nutral oli syyllistynyt joihinkin sääntöjenvastaisuuksiin Itävallan tuontinsa osalta, joka koski tiettyjä määriä rasvattomaan maitojauheeseen perustuvaa valmistetta eli "nestemäiseen rasvattomaan maitoon perustuvaa ravintovalmistetta, emulgoituna jalostetun naudan ruokarasvan avulla". Komissio oli asetuksen (ETY) N:o 595/91(1) 6 artiklan mukaisesti pyytänyt Italian viranomaisilta 6.8.1992 päiväämässään kirjeessä, että se saisi osallistua tätä tuontia koskevaan tutkimukseen.
3 Nutral oli vastaanottanut asetusten (ETY) N:o 986/68(2), N:o 1725/79(3) ja N:o 3033/80(4) mukaisesti 1988-1991 Italian interventioelimen välityksellä yhteisön tukia, jotka koskivat denaturoitua tai eläinten ruokintaan tarkoitettavan rehuseoksen valmistukseen käytettävää rasvatonta maitojauhetta.
4 Kirjeellä, joka oli päivätty 19.1.1993, petosten torjunnan yhteensovitusyksikön (jäljempänä UCLAF) johtaja toimitti Italian viranomaisille komission edellä mainittuun tutkintaan osallistumiseen valtuuttamien asiamiesten laatiman kertomuksen, jossa todettiin, että yhteisön oikeuden kysymyksessä olevien tukien saamista koskevia säännöksiä oli rikottu. Lisäksi Italian viranomaisia pyydettiin toteuttamaan tarpeelliset hallinnolliset toimenpiteet kyseisten summien takaisinperimisen varmistamiseksi ja ilmoittamaan komissiolle asian oikeudellisista jatkotoimista.
5 "Comando nucleo polizia tributaria di Cremona della guardia di finanza" (jäljempänä guardia di finanza) laati kantajasta pöytäkirjan "- - antaakseen tiedon UCLAFin 19.1.1993 laatiman, kirjeessä nro SG(92) D/140.028 tutkintakertomuksen päätelmien toisesta kohdasta, josta käy ilmi yhteisön maataloustukien perusteeton vastaanottaminen 500 tonnin maitojauhemäärän osalta".
6 Kirjeessä, joka oli päivätty 3.3.1993 ja jonka liitteenä oli SG(93) D/140.082, UCLAFin johtaja ilmoitti Italian viranomaisille, että:
"Voidakseni paremmin täsmentää tutkintakertomuksen päätelmien toisesta kohdasta ilmenevää - - ilmoitan Teille, että vaikka toimivaltainen toimielin onkin asianmukaisesti myöntänyt - - eläinrehuksi jalostettavalle maitojauheelle annettavan tuen Nutralille, tällaisen tuen vastaanottamista - - on pidettävä perusteettomana.
Ottaen huomioon edellä selvitetyn kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tuotujen tuotteiden kokonaismäärään perustuva muuttuvaa maksuosaa koskeva laskelma, ja perittävä takaisin jalostusta koskevat tuet siltä osin kuin valmistuksessa on käytetty Ilyichevskistä peräisin olevaa 500 tonnin jauhe-erää; sen lisäksi niiden on perittävä takaisin kaikki tuet, jotka on myönnetty maitojauheen jalostusta varten niille valmisteille, jotka on tuotu maahan tammikuun 1988 ja 14.8.1991 välisenä aikana."
7 Talousministeriölle, maatalous- ja metsäministeriölle sekä yhteisön politiikkoja ja alueellisia asioita käsittelevälle ministeriölle osoittamallaan, 23.3.1993 päiväämällään kirjeellä, komissio, muistutettuaan edeltävistä tiedonannoistaan, kehotti Italian toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan mitä pikimmin tarpeelliset toimenpiteet Nutralin perusteettomasti vastaanottamien summien takaisinperimiseksi asetusten (ETY) N:o 1697/79(5) ja N:o 729/70(6) mukaisesti.
8 Guardia di finanza laati 27.4.1993 kantajasta selvityspöytäkirjan (processo verbale di constatazione), joka koski vuosina 1988-1991 perusteettomasti vastaanotettuja maitojauhetta koskevia tukia. Kopio tästä pöytäkirjasta lähetettiin maatalous- ja metsäministeriölle, jotta tämä voisi antaa 23.12.1986 annetun Italian lain nro 898 3 pykälän mukaisen määräyksen (decreto ingiuntivo).
9 Näissä olosuhteissa Nutral nosti ETY:n perustamissopimuksen 173 artiklan toisen kohdan perusteella kanteen, jonka se toimitti yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 6.7.1993, ja jossa se vaatii komission 3.3.1993 tekemän päätöksen nro SG(93) D/140.082 kumoamista sekä kaikkien sitä edeltäneiden, siihen liittyvien tai siihen yhteydessä olevien toimien kumoamista viitaten erityisesti UCLAFin 18.1.1993 laatimaan tutkintakertomuksen.
10 Erillisellä yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 13.9.1993 toimittamallaan asiakirjalla Nutral on vaatinut yhteisöjen tuomioistuinta toisaalta lykkäämään komission 3.3.1993 tekemän päätöksen ja myös sitä edeltävien toimien täytäntöönpanoa, erityisesti UCLAFin 18.1.1993 laatiman tutkintakertomuksen osalta, ja toisaalta velvoittamaan komission määräämään Italian viranomaisia keskeyttämään täytäntöönpanon kaikkien niiden toimenpiteiden osalta, jotka koskevat kantajan vastaanottamien tukien takaisinperimistä sekä tuontitullien perimistä siihen asti, kunnes pääasiassa annetaan tuomio.
11 Soveltaen päätöksen 93/350/Euratom, EHTY, ETY(7) 4 artiklaa yhteisöjen tuomioistuin siirsi nämä kaksi asiaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäviksi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamalla määräyksellä nämä kaksi kannetta jätettiin tutkittavaksi ottamatta.
12 Nutral esittää valituksensa tueksi kaksi perustetta, nimittäin: asetusten N:o 729/70 ja N:o 1697/79 virheellinen tulkinta suhteessa asetukseen N:o 595/91, ja toiseksi, yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisen kannekelpoisen toimen käsitteen rikkominen.
Asetusten N:o 729/70 ja N:o 1697/79 virheellinen tulkinta suhteessa asetukseen N:o 595/91
13 Tässä valitusperusteessaan valittaja riitauttaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tulkinnan yhteisön petollisen menettelyn vastaisten säädösten osalta (erityisesti asetukset N:o 729/70 ja N:o 595/91) ja katsoo, etteivät yksinomaan jäsenvaltiot ole toimivaltaisia yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen täytäntöönpanon osalta. Valittajan mukaan perusteettomasti maksettujen summien takaisinperiminen on jäsenvaltioiden tehtävänä. Kuitenkin siltä osin kuin kysymyksessä on yhteisön talousarvion vastaisten sääntöjenvastaisuuksien tutkinta, arviointi, estäminen ja sanktiointi, kansallisten viranomaisten ja komission toimivalta on jaettua toimivaltaa, joten komissio voi tehdä päätöksiä, kuten esimerkiksi Nutralin riitauttamat päätökset, joilla on oikeusvaikutuksia yksityisiin nähden.
14 Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen petolliselta menettelyltä kuuluu periaatteessa jäsenvaltioiden toimivaltaan. Itse asiassa yhteisöjen tuomioistuin on korostanut asiassa "kreikkalainen maissi", komissio vastaan Kreikka, että "jos yhteisön säädöksiin ei sisälly mitään erityissäännöstä, jossa säädettäisiin sanktioista rikkomistapauksessa, tai jos säädöksissä viitataan tältä osin kansallisiin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin, perustamissopimuksen 5 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet yhteisön oikeuden ulottuvuuden ja tehokkuuden takaamiseksi". Lisäksi "jäsenvaltioiden on erityisesti valvottava, että yhteisön oikeuden rikkomiset sanktioidaan sellaisin asiallisin ja menettelyllisin edellytyksin, jotka vastaavat kansallisen oikeuden luonteeltaan ja merkitykseltään vastaavia rikkomisia ja jotka joka tapauksessa tekevät sanktiosta tehokkaan, asianmukaisella tavalla suhteellisen ja ennaltaehkäisevän".(8) Kysymyksessä on perustamissopimuksen 209 a artiklassa vahvistettu periaate, jonka mukaan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen petolliselta menettelyltä on rinnastettava jäsenvaltioiden kansallisiin toimenpiteisiin, kun ne suojaavat omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä.
15 Periaate yhteisön etujen vastaisen petollisen menettelyn sanktioimisesta kansallisella tasolla täydentyy sillä mahdollisuudella, että yhteisön toimielimet voivat harjoittaa omaa sanktiointia koskevaa toimivaltaansa tässä asiassa määräämällä luonteeltaan hallinnollisia seuraamuksia, jotka kansallisten viranomaisten on pantava täytäntöön petolliseen menettelyyn syyllistyneiden taloudellisten toimijoiden osalta(9) tai käyttämällä yksinomaan yhteisön oikeuden mukaisia menettelyjä ja seuraamuksia, kuten esimerkiksi niitä, joista on määrätty kilpailuoikeudessa.
16 Yhteisen maatalouspolitiikan osalta yhteisö on antanut erilaisia säädöksiä taloudellisten etujensa suojaamiseksi. Perusasetus tässä asiassa on asetus N:o 729/70, jonka 8 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
"Jäsenvaltiot toteuttavat kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti toimenpiteet, jotka ovat tarpeen:
- rahastosta rahoitettavien toimien tosiasiallisen toteuttamisen ja niiden asianmukaisuuden varmistamiseksi,
- sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja niihin kohdistuvien seuraamusten toteuttamiseksi,
- sellaisten summien takaisinperimiseksi, jotka on menetetty sääntöjenvastaisuuksien ja laiminlyöntien seurauksena.
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tieto näiden päämäärien saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä ja erityisesti selvitykset hallinnollisiin ja oikeudellisiin käsittelyihin liittyvien menettelyjen tilasta."
Tämä säännös pantiin täytäntöön asetuksella N:o 595/91, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan tiedottamaan komissiolle säännöllisesti kansallisten viranomaisten yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petollista menettelyä vastaan toteuttamista lainsäädännöllisistä, oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä. Lisäksi tämän asetuksen 6 artiklan mukaan komissio voi tiedottaa jäsenvaltioille sen yksiköiden havaitsemista sääntöjenvastaisuuksista, jotta kansalliset viranomaiset toimittavat tutkimuksen, johon komission asiamiehet voivat osallistua. Tämän tutkimuksen tulokset on tiedotettava komissiolle.
17 Kuten voidaan todeta, yhteisön taloudellisten etujen vastaisten petollisten menettelyjen tutkimus ja arviointi on jäsenvaltioiden tehtävänä ilman, että tämä rajoittaisi sitä, että komission yksiköt, erityisesti UCLAF, ovat yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa ja avustavat kansallisia viranomaisia tässä tehtävässä. Tätä tulkintaa tukee myös yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jonka mukaan yhteisön toimielinjärjestelmän ja yhteisön ja jäsenvaltioiden välisiä suhteita koskevien säädöksien mukaan jäsenvaltioiden on, mikäli yhteisön oikeudessa ei toisin säädetä, varmistettava yhteisön säädösten täytäntöönpano alueellaan ja erityisesti yhteisessä maatalouspolitiikassa. Siten kansallisten viranomaisten on pantava täytäntöön yhteisön säädökset ja tehtävä tarpeelliset tapauskohtaiset päätökset perusteettomasti maksettujen summien takaisinperimiseksi kyseisten taloudellisten toimijoiden osalta, kansallisen lainsäädännön sääntöjen ja yksityiskohtaisten määräysten mukaan, jollei yhteisön oikeudessa asetetuista rajoista muuta johdu.(10) Joka tapauksessa ja huolimatta sanktion oikeudellisesta arvioinnista, sanktiolla on oltava selkeä ja yksiselitteinen perusta ja sillä on pyrittävä vastaavien yhteisön säädösten tehokkaaseen soveltamiseen, eikä sillä voida loukata yksityisten oikeussuojaa, joka johtuu yleisistä oikeusperiaatteista ja erityisesti perusoikeuksista ja puolustuksen oikeuksista.
18 Tämä tulkinta maatalouden alalla voimassa olevista petollisen menettelyn vastaisista säädöksistä on tarpeen, huolimatta edellä mainittujen säännösten tehokkuudesta, näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Siten tilintarkastustuomioistuin on korostanut kertomuksessaan nro 7/93 asetuksen N:o 595/91 rajoitettua merkitystä välineenä petollista menettelyä vastaan, ja se ehdottaa komissiolle ja neuvostolle, että nämä toteuttaisivat kiireellisesti tarpeelliset toimenpiteet, jotta luotaisiin hallinnollisten seuraamusten järjestelmä yhteisön tasolla.(11) Tältä osin on olemassa muutosehdotuksia Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevien Euroopan unionin säädösten osalta.(12) Jos tällainen sääntely toteutettaisiin, siinä pitäisi olla myös tarkka rajanveto komissiolle ja jäsenvaltioille kuuluvasta toimivallasta petollisen menettelyn tutkimisen ja sanktioinnin suhteen, koska tällä tavalla taataan tarkasti yksityisten oikeuksien kunnioittaminen.
19 Kaiken tämän vuoksi katson, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tulkinnut oikein asetusta N:o 729/70 suhteessa asetukseen N:o 595/91, ja tämä valitusperuste on siten hylättävä.
Kannekelpoisen toimen käsitteen rikkominen
20 Valittaja esittää toisena valitusperusteenaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen todetessa, etteivät komission riidanalaiset toimet ole aiheuttaneet mitään oikeusvaikutuksia Nutralille, se on tulkinnut EY:n perustamissopimuksen 173 artiklassa tarkoitettua kannekelpoisen päätöksen käsitettä muodollisesti.
21 Tässä suhteessa on muistutettava yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, johon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinkin vetoaa ja jonka mukaan "sellaisia toimia ja päätöksiä, joita vastaan on mahdollista nostaa perustamissopimuksen 173 artiklassa tarkoitettu kumoamiskanne, ovat ainoastaan ne, jotka saavat aikaan valittajan etuihin kohdistuvia oikeudellisesti sitovia vaikutuksia".(13)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut, että komission riidanalaiset päätökset eivät olleet sellaisia, että ne olisivat voineet vaikuttaa suoraan kantajan oikeudelliseen asemaan, koska yhteisön maatalouspolitiikan täytäntöönpano yleisesti ottaen ja perusteettomasti suoritettujen maksujen takaisinperiminen konkreettisesti kuuluvat jäsenvaltioille. Siten italialaisten viranomaisten päätöksillä on oikeudellisia vaikutuksia Nutralin osalta, ja valittaja voi riitauttaa nämä päätökset kansallisissa tuomioistuimissa.
22 Valittaja katsoo, että tämä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisu on virheellinen ottaen huomioon, että guardia di finanzan laatima valittajalle vastainen tutkintakertomus ja Italian maatalous- ja metsäministeriön määräys ovat pelkkiä komission päätösten aineellisia täytäntöönpanotoimenpiteitä ilman, että niihin sisältyisi mitään päätöksiä. Nutral korostaa, että komission päätöksissä määrättiin vastaanotettujen tukien lainvastaisuudesta ja velvoitteesta niiden takaisinperimiseen, Italian viranomaisten näitä päätöksiä koskevan täytäntöönpanon ollessa pelkästään teknistä.
23 Tätä valittajan väitettä ei voida hyväksyä. Itse asiassa UCLAFin johtajan kahdessa kirjeessä ja komissaari Schmidhuberin kirjeessä ainoastaan tiedotetaan Italian viranomaisille niistä tutkimuksen yhteydessä saaduista tuloksista, joita komission asiamiehet sekä italialaiset virkamiehet toteuttivat yhdessä siltä osin kuin kysymyksessä olivat mahdolliset sääntöjenvastaisuudet Nutralille myönnettyjen tukien osalta; kirjeissä vaaditaan lisäksi toteuttamaan tämän yrityksen perusteettomasti vastaanottamien summien takaisinperimiseksi tarvittavat toimenpiteet. Kuten komissio katsoo vastineessaan, Italian valtion ei olisi tarvinnut omaksua komission päätelmiä eikä toteuttaa sen ehdottamia toimenpiteitä, koska yhteisön maataloussääntelyn täytäntöönpano Italian alueella kuuluu periaatteessa sen omaan toimivaltaan. Siten Italian viranomaisten pöytäkirja ja määräys ovat Italian sisäisen oikeuden itsenäisiä toimenpiteitä eivätkä komission päätösten täytäntöönpanotoimenpiteitä. Joka tapauksessa on selvää, että italialaiset viranomaiset voivat vapaasti ottaa huomioon komission tiedot ja ehdotukset tai jättää ne huomioon ottamatta.
Italian valtio olisi voinut vaatia Nutralia palauttamaan perusteettomasti vastaanotetut tuet ilman, että komissio olisi puuttunut asiaan; komission sellaisten toimien olemassaolo, kuten riidan kohteena esillä olevassa asiassa olevat toimet, ei myöskään velvoita Italian viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin Nutralia vastaan. Jos komission toimenpiteet eivät sido Italiaa, ne voivat vielä vähemmän vaikuttaa Nutralin oikeudelliseen asemaan.
24 Siten ainoa oikeusseuraamus, joka voi aiheutua Italian valtiolle komission tällaisten toimien laiminlyönnistä on se, että komissio kieltäytyy Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTRin) tilintarkastuksessa hyväksymästä perusteettomasti maksettuja tukia, joita kansalliset viranomaiset eivät ole yrittäneet periä takaisin. Tässä tapauksessa kumoamiskanteen kohteena oleva toimi olisi EMOTRin tilintarkastusta koskeva päätös. Siten sellaisista valtioille osoitetuista tiedonannoista ei ole mahdollista nostaa kannetta, joissa on kysymys sääntöjenvastaisuuksista tukien suorittamisen suhteen ja jotka yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan(14) ovat tietyllä tavalla valmisteluasiakirjoja.
25 Edellä mainituista perusteista voidaan päätellä, ettei UCLAFin 3.3.1993 päivätty kirje nro SG(93) D/140.082, eivätkä muut tähän kirjeeseen liittyvät tai siihen yhteydessä olevat toimet täytä niitä kriteerejä, jotta toimia voitaisiin pitää komission sellaisina toimina, jotka voivat olla kumoamiskanteen kohteena, koska niiden ei voida katsova vaikuttavan suoraan kantajan oikeudelliseen asemaan. Siten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisu kanteen tutkimatta jättämisestä on ehdottomasti lainmukainen, ja siten tämä valitusperuste on hylättävä.
26 Koska valittajan esittämiä valitusperusteita ei voida hyväksyä, Nutral on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut työjärjestyksen 122 artiklan mukaisesti.
Ratkaisuehdotus
27 Ottaen huomioon edellä esitetyn ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin:
1) hylkää valituksen;
2) velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
(1) - Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä aiheettomasti maksettuja määriä koskevista laiminlyönneistä ja perimisestä sekä tiedotusjärjestelmän luomisesta ja asetuksen (ETY) N:o 283/72 kumoamisesta 4 päivänä maaliskuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 595/91 (EYVL L 67, s. 11).
(2) - Eläinten ruokintaan tarkoitetulle rasvattomalle maidolle ja rasvattomalle maitojauheelle myönnettävää tukea koskevista yleisistä säännöistä 15 päivänä heinäkuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 986/68 (EYVL L 169, s. 4).
(3) - Rehuseoksiksi jalostetulle rasvattomalle maidolle ja vasikoiden rehuksi tarkoitetulle rasvattomalle maitojauheelle myönnettävää tukea koskevista yskityiskohtaisista säännöistä 26 päivänä heinäkuuta 1979 annettu komission asetus (ETY) N:o 1725/79 (EYVL L 199, s. 1).
(4) - Tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 11 päivän marraskuuta 1980 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3033/80 (EYVL L 323, s. 1).
(5) - Sellaisten tullausvaiheessa kantamatta jääneiden tuonti- ja vientitullien perimisestä jälkikäteen, joita ei ole vaadittu maksuvelvolliselta tällaisten maksujen suorittamisen sisältävien tullimenettelyjen alaisuuteen kuuluvien tavaroiden osalta 24 päivänä heinäkuuta 1979 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1697/79 (EYVL L 197, s. 1).
(6) - Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä huhtikuuta 1970 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 729/70 (EYVL L 94, s. 13).
(7) - Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn päätöksen 88/591/EHTY, ETY, Euratom muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 1993 tehty neuvoston päätös 93/350/Euratom, EHTY, ETY (EYVL L 144, s. 21).
(8) - Asia 68/88, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.9.1989 (Kok. 1989, s. 2965, 23 ja 24 kohta).
(9) - Asia C-240/90, Saksa v. komissio, tuomio 27.10.1992 (Kok. 1992, s. I-5383).
(10) - Yhdistetyt asiat 89/86 ja 91/86, Étoile commerciale ja CNTA v. komissio, tuomio 7.7.1987 (Kok. 1987, s. 3005, 11 ja 12 kohta).
(11) - Erikoiskertomus maatalouden alaan liittyvien säännönvastaisuuksien ja petollisten menettelyjen valvonnasta (neuvoston asetusten (ETY) N:o 4045/89 ja N:o 595/91 täytäntöönpano), johon on liitetty komission antamat vastaukset (EYVL 1994 C 53, s. 1).
(12) - Ks. neuvoston ehdotus yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta annettavaksi asetukseksi (EY, Euratom)(EYVL 1994 C 216, s. 11), Euroopan unionin neuvoston ehdotus yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi laadittavasta yleissopimuksesta (COM(94) 214 final, 15.6.1994) (EYVL 1994 C 216, s. 14) samoin kuin neuvoston yhteisön taloudellisten etujen oikeudellisesta suojaamisesta 6 päivänä joulukuuta 1994 antama päätöslauselma (EYVL C 355, s. 2).
(13) - Asiat C-66/91 ja C-66/91 R, Emerald Meats v. komissio, määräys 8.3.1991 (Kok. 1991, s. I-1143, 26 kohta); asia C-366/88, Ranska v. komissio, tuomio 9.10.1990 (Kok. 1990, s. I-3571) ja asia 60/81, IBM v. komissio, tuomio 11.11.1981 (Kok. 1981, s. 2639).
(14) - Asia 54/65, Forges de Châtillon v. EHTYn korkea viranomainen, tuomio 16.6.1966 (Kok. 1966, s. 265) ja edellä mainittu tuomio IBM v. komissio, 9 kohta.
Full & Egal Universal Law Academy