Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset
1 Käsiteltävänä olevassa asiassa yhteisöjen tuomioistuinta pyydetään lausumaan viinin ja samppanjan päällysmerkintöjä koskevien yhteisön sääntöjen tulkinnasta.
Tosiseikat
2 Kysymys esitettiin Michèle Voisinea vastaan käydyssä rikosoikeudenkäynnissä, jossa häntä syytettiin tavaroihin ja palveluihin kohdistuvista petoksista ja väärennöksistä 1.8.1905 annetun lain 11 pykälän rikkomisesta ja hänen väitettiin, toimiessaan SARL Bouteilles en fêten liikkeenhoitajana, johtaneen vilpillisesti kuluttajia harhaan, koska hän oli myynyt yhteisön säännösten vastaisesti 1 425 pulloa bordeauxviiniä ja 60 pulloa samppanjaa Vendômen, Romorantinin, Blois'n ja Azay-le-Rideaun kaupungeissa; pulloihin oli jäljennetty valokuvia niistä kaupungeista, joissa pullot olivat myynnissä, samoin pulloissa oli kyseisen kaupungin historiaan liittyvä kuvateksti.
Oikeudenkäyntiasiakirjoista selviää, että syytteet saivat alkunsa Loir-et-Cherin kilpailu-, kuluttaja- ja petosten torjunta-asioita hoitavan keskusviraston (direction départementale de la concurrence, de la consommation et de la répression des fraudes du Loir-et-Cher) esittämästä lausunnosta, jossa todettiin, että nämä merkinnät saattoivat johtaa harhaan viinin alkuperän tai viiniköynnöslajikkeen suhteen, koska pulloihin merkittyjen kaupunkien nimiä voidaan luulla alkuperänimityksiksi ja Romorantinin kaupungin nimi voidaan sekoittaa Romorantin-viiniköynnöslajikkeeseen.
Kantaja on tuonut esille Tribunal de police de Bordeaux'ssa käydyn rikosoikeudenkäynnin aikana, että yhteisön säännöksissä säädetään ainoastaan viinin päällysmerkinnöistä. Serigrafialla tai valukoristelulla tehdyt kaupunkien kuvat ym. eivät ole kantajan mukaan päällysmerkintöjä vaan pullon koriste.
Ennakkoratkaisupäätös
3 Tribunal de police katsoi, että oli epäselvää, onko päällysmerkinnän käsitteen katsottava tarkoittavan vain sellaisia merkintöjä, jotka yksilöivät tuotteen vai sisältyvätkö tähän käsitteeseen kaikki pullossa olevat merkinnät; kansallinen tuomioistuin on tämän vuoksi esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
"Onko asetuksen (ETY) N:o 2392/89 38 artiklassa säädetyn päällysmerkinnän määritelmän vastaista kiinnittää sellainen koriste tai mainos, joka ei liity mitenkään itse viiniin?"
Yhteisön oikeus
4 Viinien ja rypäleen puristemehun kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 24 päivänä heinäkuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2392/89(1) on annettu viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87(2) 92 artiklan perusteella.
Asetuksen viidennen perustelukappaleen mukaan liian eroavien tulkintojen välttämiseksi "on osoittautunut aiheelliseksi laatia riittävän kattavat kuvauksen säännöt; näiden sääntöjen tehokkuuden varmistamiseksi olisi lisäksi pidettävä periaatteena, että niissä tai niiden soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä säädetyt merkinnät ovat ainoat viinien ja rypälemehujen kuvaukseen hyväksytyt".
Asetuksessa erotetaan toisistaan tuotteen tunnistamiseen välttämättömät pakolliset merkinnät ja tuotteen olennaiset ominaisuudet erittelevät ja sen laatua ilmaisevat vapaaehtoiset merkinnät.
Asetuksen 1 luvun B jakson, jonka otsikkona on "Määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien kuvaus" (asetuksessa ja jäljempänä lyhennettynä tma-laatuviinit) B I alajaksossa säädetään päällysmerkinnöistä.
Asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa säädetään kuvausta koskevista pakollisista päällysmerkinnöistä, joita ovat määritetyn alueen nimi, jolta viini on peräisin (1 kohdan a alakohta) ja kun kyseessä ovat säiliöt, joiden nimellistilavuus on enintään 60 litraa, pullottajan nimi tai toiminimi sekä paikallisen hallintoalueen tai sen osan ja sen jäsenvaltion nimi, jossa tällä on päätoimipaikka (1 kohdan d alakohta).
Asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, että päällysmerkintöjen kuvaukseen voidaan lisäksi merkitä tiettyjä, samassa kohdassa lueteltuja tietoja, joihin kuuluu myös "merkki 40 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti" (1 kohdan c alakohta).
Asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellä 11 artiklassa tarkoitetut merkinnät ovat - lukuun ottamatta tiettyjä poikkeuksia, jotka eivät kuulu esitetyn kysymyksen ratkaisun alaan - ainoat tma-laatuviinien päällysmerkintöjen kuvauksessa hyväksytyt.
Asetuksen 38 artiklan 1 kohdassa "päällysmerkinnällä" tarkoitetaan "kaikkia tuotetta kuvaavia kuvauksia ja muita merkintöjä, tunnuksia, kuvia ja merkkejä, jotka ovat samassa säiliössä mukaan lukien sulkimet ja säiliöön kiinnitetyt riippuvat laput".
Tässä artiklassa säädetään sitten seuraavasti:
"Päällysmerkintöihin eivät kuulu sellaiset merkinnät, tunnukset ja muut merkit
- joista on säädetty jäsenvaltioiden verosäännöksissä,
- jotka viittaavat valmistajaan tai säiliön tilavuuteen ja jotka on kirjoitettu pysyvästi suoraan tähän,
- joita käytetään pullotuksen valvomiseksi ja jotka tarkennetaan määritettävissä yksityiskohtaisissa säännöissä,
- joita käytetään tuotteen tunnistamiseksi kuvakoodilla tai koneellisesti luettavalla tunnuksella,
- jotka viittaavat kyseisen tuotteen hintaan ja
- joista on säädetty järjestelmällisesti ja virallisesti tutkittavien tuotteiden määrällistä ja laadullista valvontaa koskevissa jäsenvaltioiden säännöksissä."
III osaston, jonka otsikkona on "Yleiset säännökset", 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden esittely ja kuvaus sekä mainittuihin tuotteisiin liittyvä mainonta ei saa olla virheellistä eikä aiheuttaa sekaannusta tai johtaa harhaan henkilöitä, joille se on kohdistettu, erityisesti kun kyseessä ovat edellä artiklassa 11 säädetyt merkinnät ja tuotteiden ominaisuudet, erityisesti niiden luonne, alkuperä tai lähtöisyys.
40 artiklan 2 kohdassa säädetään "merkeistä" seuraavasti:
"2. Kun tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden kuvausta, esittelyä ja mainontaa täydennetään merkeillä, eivät nämä voi sisältää sellaisia sanoja, sanan osia, tunnuksia tai kuvia:
a) jotka saattaisivat aiheuttaa sekaannusta tai johtaa harhaan henkilöitä, joille ne on osoitettu 1 kohdan mukaisesti;
tai
b) jotka:
- aiheuttaisivat henkilöillä, joille ne on tarkoitettu, osittaisen tai täydellisen sekaannuksen sellaisen pöytäviinin, tma-laatuviinin ... kanssa ...
tai
- ovat samanmuotoisia tällaisen tuotteen kuvauksen kanssa, elleivät edellä mainittujen lopullisten tuotteiden valmistukseen käytettävät tuotteet ole oikeutettuja tällaiseen kuvaukseen tai esittelyyn.
Pöytäviinin, tma-laatuviinin tai tuontiviinin päällysmerkintöjen kuvauksessa ei voida myöskään käyttää sellaisia sanoja, sanan osia, tunnuksia tai kuvia sisältäviä merkkejä, jotka:
...
b) ... sisältävät erityisesti maantieteellistä alkuperää, viiniköynnöslajiketta, satovuotta tai ensiluokkaista laatua koskevia vääriä merkintöjä;
..."
5 Kuohuviinien ja hiilihapotettujen kuohuviinien kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 18 päivänä marraskuuta 1985 annetussa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3309/85(3) 13 artiklassa säädetään kuohuviineistä vastaavasti kuin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2392/89 40 artiklassa.
6 Viinin ja rypäleen puristemehun kuvauksesta ja esittelystä annetun asetuksen soveltamista koskevista säännöistä 16 päivänä lokakuuta 1990 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3201/90(4) 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään päällysmerkintöihin tehtävien pakollisten ja vapaaehtoisten merkintöjen sijainnista. Nämä merkinnät voidaan kiinnittää samaan etikettiin tai tietyissä tapauksissa useaan etikettiin tai painaa suoraan säiliöön.
Oikeudenkäynti yhteisöjen tuomioistuimessa
7 Michèle Voisine väittää, että myydyt pullot ovat asetuksessa N:o 2392/89 11 artiklan 1 kohdassa säädettyjen päällysmerkintöjen mukaisia. Tämän saman asetuksen 38 artiklan mukaan päällysmerkinnöillä tarkoitetaan "kaikkia tuotetta kuvaavia kuvauksia ja muita merkintöjä, tunnuksia, kuvia ja merkkejä ..." Pulloon kiinnitetyllä koristeella ei sitä vastoin ole mitään yhteyttä itse viiniin, koska tällainen koriste voi olla esimerkiksi perhevalokuva, kaupallisen yhtiön tunnus, urheiluyhdistyksen tunnus tai jonkin paikkakunnan maisema. Keskivertokuluttajaa ei voida johtaa harhaan tällaisilla merkinnöillä, eikä hän voi luulla viinin olevan peräisin Romorantin-viiniköynnöslajikkeesta vain siksi, että pullossa on kuva Romorantinin olympiastadionista.
8 Institut national des appellations d'origine (kansallinen alkuperänimityksistä vastaava virasto), joka velvoitti pääasiassa vastaajan suorittamaan sille vahingonkorvausta, toteaa, että asetuksen N:o 2392/89 38 artiklassa säädetty päällysmerkintöjen määritelmä on yleinen ja tarkoittaa kaikkia pullossa olevia merkintöjä, joiden tulee aina olla asetuksen vaatimusten mukaisia. Asetuksen N:o 2392/89 40 artiklan ja asetuksen N:o 3309/85 13 artiklan mukaisesti sellaisten "merkkien", joista käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse, käyttäminen ei saa olla omiaan johtamaan harhaan. Kansallisilla tuomioistuimilla on tässä suhteessa tiettyä harkintavaltaa.
9 Ranskan hallitus korostaa, ettei päällysmerkintöjä voida erottaa muista pulloa luonnehtivista seikoista. Yhteisön asiaan liittyvissä säännöksissä samoin kuin asetuksessa N:o 3201/90 termiä "päällysmerkintä" ei käytetä ainoastaan termin perinteisessä merkityksessä, vaan sillä tarkoitetaan myös muita painannan muotoja, esimerkiksi serigrafialla tehtyä painantaa tai valukoristelua. Asetuksen N:o 2392/89 11 ja 12 artiklassa säädetty yksityiskohtainen luettelo päällysmerkintöinä pidettävistä merkinnöistä on tyhjentävä, mutta luettelossa ei kielletä sellaisen koristeen tai muun merkinnän, jolla ei ole yhteyttä itse viinin kanssa, kiinnittämistä pulloon edellyttäen, että asetuksen 40 artiklan säännöksiä noudatetaan merkkien osalta. Tämän vuoksi merkki ei saa olla omiaan johtamaan kuluttajia harhaan, mikä voisi olla asian laita, jos koristeessa oleva maantieteellinen merkintä eroaa viinin valmistusalueesta.
10 Komissio korostaa, että sekä asetuksen N:o 2392/89 viidennestä perustelukappaleesta että 12 artiklasta käy ilmi, että 11 artiklassa säädetty luettelo päällysmerkintöihin tehtävistä pakollisista tai vapaaehtoisista merkinnöistä on tyhjentävä. Yhteisön kyseistä alaa koskevan säännöstön perimmäisenä tarkoituksena on kuluttajien etu sekä tiedonsaannissa että suojelussa sekaannukselta ja päällysmerkintöjä koskevat edellytykset koskevat tämän vuoksi kaikkia pullossa olevia merkintöjä. Asetuksen 40 artikla toimii näiden merkintöjen eräänlaisena suodattimena, jotta vältyttäisiin kuluttajien johtamiselta harhaan tai kaikenlaiselta sekaannukselta.
Komission mukaan käsiteltävänä olevasta asiasta käy ilmi tarve suojella kuluttajaa siten, ettei häntä johdettaisi harhaan. Käsiteltävänä olevassa asiassa kanne on nostettu muun muassa Romorantin-merkinnällä varustettujen Bordeaux-viinipullojen myynnin vuoksi. Kyseinen kaupunki sijaitsee Loir-et-Cherin alueella eikä Bordeaux'n alueella. Romorantin on samoin Loiren viinintuotannossa käytetyn viiniköynnöslajikkeen nimi, mutta tätä viiniköynnöslajiketta ei voida käyttää Bordeaux-viinien valmistuksessa.
Kannanotto
11 Asetukseen N:o 2392/92 on koottu 5 päivänä helmikuuta 1979 annettuun asetukseen (ETY) N:o 355/79 tehdyt useat muutokset. Tätä koontamista edeltävissä useissa aikaisemmissa päätöksissä yhteisöjen tuomioistuin on lausunut asetusta N:o 355/79 vastaavien määräysten osalta seuraavasti:
"Näiden säännösten tarkoituksena on poistaa viinien markkinoinnista kaikki sellaiset menettelytavat, jotka saattavat aiheuttaa vääriä mielikuvia; sillä ei ole merkitystä, aiheuttavatko nämä menettelytavat kaupankäynnissä tai kuluttajissa sekaannusta olemassa olevien tuotteiden kanssa vai mielikuvan sellaisesta alkuperästä tai ominaisuuksista, joita ei todellisuudessa ole olemassa"(5).
Asiassa Prantl(6) yhteisöjen tuomioistuin totesi seuraavasti (29 kohta):
" ... on syytä huomioida, että yhteisön viinien päällysmerkintöjä koskevat säännökset ... muodostavat erityisen pitkälle kehitetyn säännöstön, jonka tarkoituksena on poistaa ei-toivotut sekaannukset".
Kuten julkisasiamies Mischo katsoi asiassa Keller(7) antamassaan ratkaisuehdotuksessa, "on selvää ... että mitä rajoitetummat ja yhdenmukaisemmat päällysmerkinnöissä sallitut merkinnät ovat, sitä pienempi on mahdollisuus, että kuluttajat sekoittavat tuotteet, ja valvominen helpottuu ..."
12 Mainitut yhteisön säännökset eivät mielestäni oikeuta erottamaan päällysmerkintää koristeesta. Yhteisön lainsäätäjän tarkoituksena on selvästi ollut välttää sekaannuksen mahdollisuus tai harhaanjohtaminen säätämällä tyhjentävä luettelo sallituista merkinnöistä viinipulloihin, lukuun ottamatta ainoastaan 38 artiklan 1 kohdassa nimenomaisesti lueteltuja merkintöjä. Viittaan tältä osin tämän säännöksen hyvin laajaan sanamuotoon: "... kaikkia tuotetta kuvaavia kuvauksia ja muita merkintöjä, tunnuksia, kuvia ja merkkejä, jotka ovat samassa säiliössä mukaan lukien sulkimet ja säiliöön kiinnitetyt riippuvat laput."
Ilmausta "tuotetta kuvaavia" voidaan tuskin pitää erityisenä rajoituksena, koska kaikki säiliössä olevat merkinnät kuvaavat tuotetta ja erottavat sen muista tuotteista. Voisinen tarkoituksena on ollut, kun hän on kiinnittänyt "juhlapulloihinsa" eri kaupunkien nimiä, kuvia ym., kuvata tuote siten, että se eroaa muista tuotteista
Tämän vuoksi sillä, onko päällysmerkintä tehty liimaamalla paperilappu, valukoristelulla, serigrafialla tai millä muulla tavalla tahansa, ei ole merkitystä, niin kuin käy myös ilmi asetuksen N:o 3201/90 1 artiklasta.
Tämän vuoksi viiniä sisältävään säiliöön voidaan kiinnittää koriste vain, jos siinä olevat merkinnät ovat asetuksen N:o 2392/89 11 ja 12 artiklan mukaisia. Esitetyn ennakkoratkaisukysymyksen kannalta on erityisen kiinnostavaa huomioida 11 artiklan 2 kohdassa säädetty mahdollisuus lisätä 40 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukainen merkki.
13 Asetuksen 40 artiklan 2 kohdassa säädettyjen merkkejä koskevien säännösten tarkoituksena on estää kuluttajien johtaminen harhaan etiketöinnissä olevilla merkinnöillä viinien alkuperästä tai ominaisuuksista tai että kuluttajat sekoittavat viinien maantieteelliset alkuperänimitykset. Yhteisön säännösten keskeisenä vaatimuksena on suojella kuluttajia sellaisilta merkinnöiltä, jotka saattavat aiheuttaa sekaannusta tai jotka voisivat ainakin johtaa harhaan niitä, joille ne on osoitettu. On syytä korostaa, ettei se seikka, ettei tietynlaisilla merkinnöillä - kuten tässä tapauksessa Romorantinilla - ole tosiasiallisesti mitään yhteyttä itse viiniin, johda siihen, että merkinnät voivat aiheuttaa sekaannusta tai johtaa kuluttajia harhaan. Ongelmana on päinvastoin se, että kuluttajat voidaan saada uskomaan, että merkinnän ja tuotteen välillä on jokin yhteys, kun näin ei todellisuudessa ole.
14 Olen sitä mieltä, että Romorantin-merkintä, kuten komissio on korostanut, on hyvä esimerkki sellaisesta merkinnästä, joka voi johtaa kuluttajia harhaan tai aiheuttaa sekaannusta. Toisaalta voidaan olla varmoja siitä, että joissakin muissa tapauksissa pulloihin kiinnitetyt merkit eivät johda harhaan, esimerkiksi silloin kun hopeahäiden kunniaksi myydään hopeahäitä viettävän avioparin nimellä ja kuvalla varustettuja pulloja, joihin on myös merkitty hääpäivän ja hopeahääpäivän päivämäärä. On kuitenkin korostettava, että on erittäin vaikeata lausua sellaisia yleisiä sääntöjä, joiden avulla voitaisiin erottaa sellaiset merkinnät, jotka voivat johtaa harhaan tai aiheuttaa sekaannusta, sellaisista merkinnöistä, joilla ei ole tällaisia vaikutuksia. Asia on ratkaistava konkreettisen ja tapauskohtaisen harkinnan pohjalta. Edelliseen esimerkkiin palatakseni, jos on yleisesti tiedossa, että hopeahäitä viettävä pari omistaa tietyn linnan ja jos viini ei ole peräisin tästä linnasta, voitaisiin epäilemättä todeta myös hopeahäitä koskevassa tapauksessa, että merkintä saattaa johtaa harhaan.
15 Kansallisen tuomioistuimen asiana on ratkaista tapauskohtaisella harkinnalla, vastaavatko päällysmerkinnät edellä mainittuja edellytyksiä.
Ratkaisuehdotus
Edellä mainitut näkemykset huomioon ottaen ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaisi esitettyyn kysymykseen seuraavasti:
"- Sellaisen koristeen, jolla ei ole yhteyttä viiniin, kiinnittäminen viinisäiliöön merkkinä ei ole asetuksen (ETY) N:o 2392/89 38 artiklan ja 11 artiklan 2 kohdan säännösten vastaista edellyttäen, että asetuksen 40 artiklan 2 kohdan määräyksiä merkkien kiinnittämisestä noudatetaan.
- Kansallisen tuomioistuimen asiana on harkita tapauskohtaisesti, täyttyvätkö mainitut edellytykset."
(1) - EYVL L 232, s. 13.
(2) - EYVL L 84, s. 1.
(3) - EYVL L 320, s. 9.
(4) - EYVL L 309, s. 1.
(5) - Asia 56/80, Weigand, tuomio 25.2.1981 (Kok. 1981, s. 583).
(6) - Asia 16/83, Prantl, tuomio 13.3.1984 (Kok. 1984, s. 1299).
(7) - Asia 234/85, Keller, tuomio 8.10.1986 (Kok. 1986, s. 2897).
Full & Egal Universal Law Academy