Tiivistelmä
Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa
Avainsanat
1 Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne - Asiavaltuus - Komission ei tarvitse osoittaa sitä, että sillä on asiavaltuus
(EY:n perustamissopimuksen 169 artikla)
2 Jäsenvaltiot - Velvoitteet - Direktiivien täytäntöönpano - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Perustelu, jossa vedotaan siihen, että direktiivejä on myöhemmin muutettu - Ei sallittu
(EY:n perustamissopimuksen 169 artikla)
Tiivistelmä
3 Kun komissio käyttää perustamissopimuksen 169 artiklan mukaista toimivaltaansa, sen ei tarvitse osoittaa, että sillä on asiavaltuus, koska sen tehtävänä on yhteisön yleisen edun puolustamiseksi valvoa viran puolesta sitä, että jäsenvaltiot soveltavat perustamissopimusta.
4 Se, että yhteisön toimielimet ryhtyvät muuttamaan direktiivejä, ei ole riittävää jäsenvaltioiden vapauttamiseksi velvollisuudestaan täytäntöönpanna direktiivit asetetussa määräajassa.
Asianosaiset
Asiassa C-182/94,
Euroopan yheisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellisen osaston virkamies Antonio Aresu, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen osaston virkamies Georgios Kremlis, Centre Wagner, Kirchberg,
kantajana,
vastaan
Italian tasavalta, asiamiehenään ulkoasiainministeriön diplomaattisten riita-asioiden osaston päällikkö Umberto Leanza, jota avustaa valtionasiamies Maurizio Fiorilli, prosessiosoite Luxemburgissa Italian suurlähetystö, 5, rue Marie-Adélaïde,
vastaajana,
jossa vaaditaan sen vahvistamista, että Italian tasavalta on jättänyt noudattamatta yhteisöoikeuden mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole antanut asetetussa määräajassa koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/392/ETY (EYVL L 183, s. 9) ja koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 89/392/ETY muuttamisesta 20 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/368/ETY (EYVL L 198, s. 16) noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määryksiä,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN
(viides jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. Gulmann (esittelevä tuomari) ja tuomarit P. Jann, D. A. O. Edward, J.-P. Puissochet ja L. Sevón,
julkisasiamies: C. O. Lenz,
kirjaaja: R. Grass,
ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,
kuultuaan julkisasiamiehen 30.3.1995 pidetyssä käsittelyssä esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
Tuomion perustelut
1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 29.6.1994 jättämällään kannekirjelmällä EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisen kanteen, jossa vaaditaan sen vahvistamista, että Italian tasavalta on jättänyt täyttämättä yhteisöoikeuden mukaan sille kuuluvat velvoitteet, kun se ei ole säädetyssä määräajassa antanut koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/392/ETY (EYVL L 183, s. 9) ja koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 89/392/ETY muuttamisesta 20 päivänä kesäkuuta 1991 annettun neuvoston direktiivin 91/368/ETY (EYVL L 198, s. 16) noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määryksiä.
2 Direktiivin 89/392 13 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 91/368 3 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava näiden direktiivien noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1992.
3 Komissio väittää, että koska Italian tasavalta ei ole saattanut näiden direktiivien noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä voimaan ennen 1.1.1992, se on jättänyt noudattamatta yhteisöoikeuden mukaisia velvoitteitaan.
4 Italian hallitus ei kiistä, ettei direktiivejä 89/392 ja 91/368 ole täytäntöönpantu asetetussa määräajassa. Se väittää kuitenkin, että 28.5.1993 annettu perusteltu lausunto annettiin sinä ajankohtana, jolloin direktiiviä 89/392 muuttavaa kahta direktiiviä, eli 14.6.1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/44/ETY (EYVL L 175, s. 12) ja 22.7.1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/68/ETY (EYVL L 220, s. 1), oltiin hyväksymässä. Kanne on siten jätetty silloin, kun näiden kahden edellä mainittua direktiiviä muuttavien direktiivien täytäntöönpanolle asetettu määräaika ei ollut vielä päättynyt. Kantajan mukaan komissio vaatii kanteellaan sen vahvistamista, että Italian oikeusjärjestystä ei ole muutettu sellaisten yhteisöoikeuden säännösten mukaiseksi, jotka olivat jo vanhentuneita. Siksi jäsenyysvelvoitteita on jätetty noudattamatta ainoastaan muodollisesti, eikä EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan mukaista kannetta voitaisi tämän perusteella nostaa. Komission kanne on siten jätettävä Italian hallituksen mukaan tutkimatta oikeussuojan tarpeen puuttumisen vuoksi.
5 Tämän osalta on todettava, kuten komissio on perustellusti esittänyt, että EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisessa menettelyssä komission ei tarvitse yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan osoittaa sitä, että sillä on asiavaltuus nostaa kanne, koska komission tehtävänä on yhteisön yleisen edun puolustamiseksi valvoa viran puolesta sitä, miten jäsenvaltiot soveltavat perustamissopimusta (ks. asia 167/73, komissio v. Ranska, tuomio 4.4.1974, Kok. 1974, s. 359, 15 kohta).
6 On korostettava, että vaikka yhteisön toimielimet muuttavat direktiivejä, tämä ei ole riittävä peruste sille, että jäsenvaltioilla ei olisi velvollisuutta täytäntöönpanna direktiivejä asetetuissa määräajoissa.
7 Italian hallitus toteaa lisäksi, että asiaa koskevat säännökset oli tarkoitus saattaa osaksi kansallista oikeusjärjestystä lailla nro 146/94 ja että tätä täytäntöönpanolakia ollaan juuri hyväksymässä.
8 Koska direktiivejä ei ole täytäntöönpantu, Italia on jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan komission esittämällä tavalla.
9 Tämän vuoksi on todettava, että koska Italian tasavalta ei ole antanut direktiivin 89/392 ja direktiivin 91/368 noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä asetetussa määräajassa, se on jättänyt noudattamatta yhteisöoikeuden mukaisia velvoitteitaan.
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Oikeudenkäyntikulut
10 Työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Koska Italian tasavalta on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Päätöksen päätösosa
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN
(viides jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
11 Italian tasavalta on jättänyt noudattamatta yhteisöoikeuden mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole antanut asetetussa määräajassa koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/392/ETY ja koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 89/392/ETY muuttamisesta 20 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/368/ETY noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä.
12 Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Full & Egal Universal Law Academy