YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS
12 päivänä heinäkuuta 1996 ( *1 )
Asiassa T-52/96 R,
Sogecable, S. Α., espanjalainen yhtiö, kotipaikka Madrid, edustajinaan asianajajat Santiago Martínez Lage ja Rafael Allendesalazar Corcho, Madrid, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Aloyse May, 31 Grand-rue,
kantajana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään komission oikeudellisen yksikön virkamies Francisco Enrique González Díaz, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,
vastaajana,
jota tukevat
Cableuropa, S. Α., espanjalainen yhtiö, kotipaikka Madrid,
Cable ί Televisió de Catalunya, S. Α., espanjalainen yhtiö, kotipaikka Barcelona (Espanja),
Santander de Cable, S. Α., espanjalainen yhtiö, kotipaikka Santander (Espanja),
Jerez de Cable, S. Α., espanjalainen yhtiö, kotipaikka Jerez de la Frontera (Espanja),
edustajinaan asianajajat Ramón García-Gallardo, Josep Maria Julia Insenser ja Julio Veloso, Madrid, asianajotoimisto J. ja B. Cremades & Co., 391 avenue Louise, Bruxelles,
ja
Antena 3 TV S. Α., espanjalainen yhtiö, kotipaikka Madrid, edustajinaan asianajajat Rafael Jiménez de Parga, Barcelona, Aurelio Pappalardo, Trapani, ja Massimo Merola, Rooma, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Alain Lorang, 51 rue Albert 1er,
väliintulijoina,
jossa kantaja vaatii yhtäältä yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (EYVL 1990 L 257, s. 13) nojalla 8.2.1996 tehdyn komission päätöksen (IV/M.0709, Telefónica/Canal Plus/Cablevisión) täytäntöönpanon lykkäämistä, ja toisaalta välitoimea sen varmistamiseksi, ettei komissio ryhdy mainitun asetuksen 8, 13, 14 ja 15 artiklan nojalla toimenpiteisiin tai tee päätöstä, ennen kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut ratkaisun riidanalaisen päätöksen pätevyydestä vireillä olevassa pääasiassa,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI
on antanut seuraavan
määräyksen
Asian perustana olevat tosiseikat
1
Kantaja, Sogecable, S. A. (jäljempänä Sogecable), aikaisemmin Sociedad de Television Canal Plus, S. Α., on espanjalainen yhtiö, jonka osakepääomasta Canal Plus S. A. (jäljempänä Canal Plus Ranska) omistaa 50 prosenttia ja Promatora de Informaciones, S. A. (jäljempänä Prisa) 50 prosenttia.
2
Televiestinnän alalla palveluja tarjoava julkinen yritys Telefónica d'España, S. Α. (jäljempänä Telefónica) ja sen tytäryhtiö Telecartera, S. A. yhtenä osapuolena ja yhtiöt Sociedad de Gestión de Cable, S. A. ja Sociedad de Televisión Canal Plus, S. A. (jäljempänä Canal Plus Espanja) toisena osapuolena allekirjoittivat 26.7.1995 sopimuksia, joiden perusteella syntyi yrityskeskittymä, jonka ne toteuttivat hankkimalla yhdessä määräysvallan Sociedad General de Cablevisión, S. A.:ssa (jäljempänä Cablevisión-keskittymä).
3
Kyseiset yritykset ilmoittivat 26.10.1995 keskittymästä toimivaltaisille Espanjan viranomaisille kansallisen kilpailulainsäädännön säännösten mukaisesti.
4
Telefónica lähetti samana päivänä kilpailuasioista vastaavan komission pääosaston (PO IV) sopimuksia, hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja muita kilpailun vääristymiä käsittelevälle osastolle II kirjeen, joka liittyi erään kilpailijan tästä keskittymästä tekemään valitukseen. Kirjeessään, johon oli liitetty Espanjan viranomaisille ilmoitettujen sopimusten jäljennökset, kyseinen yritys totesi, että Cablevisión-keskittymä oli yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (EYVL 1990 L 257, s. 13, jäljempänä asetus N:o 4064/89) 3 artiklassa tarkoitettu keskittymä, mutta se ei Telefónican ja Canal Plus Espanjan mielestä ollut yhteisönlaajuinen mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
5
PO IV:n pääjohtaja ilmoitti 6.2.1996 Canal Plus Espanjalle, että komission saamien tietojen mukaan Cablevisión-keskittymä oli asetuksessa N:o 4064/89 tarkoitettu yhteisönlaajuinen keskittymä. Hän muistutti kyseisiä yrityksiä siitä, että niiden oli ilmoitettava keskittymästä komissiolle mainitun asetuksen säännösten mukaisesti mahdollisimman pian ja huomautti, että komissiolla oli keskittymien valvontamenettelyssä toimivalta määrätä sakkoja ja uhkasakkoja. Komissio ilmoitti 7.2.1996 toimivaltaisille Espanjan viranomaisille kirjeen sisällöstä.
6
Kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen tiedotusvastaava selitti lehdistölle 8.2. ja 9.2.1996 pidetyissä tiedotustilaisuuksissa 6.2.1996 tehdyn päätöksen sisällön ja merkityksen.
7
Espanjan viranomaiset hyväksyivät 1.3.1996 keskittymän tietyillä ehdoilla ja katsoivat, että sillä oli vaikutuksia ainoastaan kansallisilla markkinoilla. Ne toimittivat 11.3.1996 komissiolle jäljennöksen tästä päätöksestään.
8
Komissio osoitti 29.3.1996 kyseisille yrityksille väitetiedoksiannon ja vahvisti asetuksen N:o 4064/89 18 artiklan mukaisesti päivämäärän asianosaisten kuulemista varten. Väitetiedoksiannossaan komissio täsmensi samalla, että sillä oli asetuksen N:o 4064/89 mukaan toimivalta määrätä välitoimia ja uhkasakkoja.
9
Sogecable ilmoitti 31.5.1996 Cablevisión-keskittymästä komissiolle asetuksen N:o 4064/89 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Oikeudenkäyntimenettely
10
Sogecable nosti yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle 16.4.1996 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa se vaati komission 6.2. ja 7.2.1996 tekemän päätöksen sekä kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen tiedotusvastaavan 8.2.1996 julkisuuteen antaman ilmoituksen kumoamista.
11
Kantaja esitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 26.4.1996 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla EY:n perustamissopimuksen 185 ja 186 artiklan perusteella nyt käsiteltävän välitoimihakemuksen, jossa se vaatii yhtäältä kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen tiedotusvastaavan 8.2.1996 antamaan ilmoitukseen sisältyneen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä ja toisaalta välitoimea sen varmistamiseksi, ettei komissio ryhdy asetuksen N:o 4064/89 8, 13, 14 ja 15 artiklan nojalla toimenpiteisiin tai tee päätöstä kantajaa vastaan, ennen kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antaa ratkaisun kanteessa riitautetun päätöksen pätevyydestä.
12
Komissio esitti kirjalliset huomautuksensa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle 15.5.1996 toimittamallaan kirjelmällä.
13
Cableuropa, S. Α., Cable i Televisió de Catalunya, S. Α., Santander de Cable, S. Α., ja Jerez de Cable, S. A. pyysivät 12.6.1996 ja Antena 3 TV, S. Α. 13.6.1996 saada osallistua tähän välitoimia koskevaan menettelyyn väliintulijoina. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti hyväksyi niiden väliintulon 14.6.1996.
14
Asianosaisten ja muiden osapuolten suulliset lausumat kuultiin 14.6.1996.
Oikeudelliset perusteet
15
Perustamissopimuksen 185 ja 186 artiklan määräysten sekä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 1988 tehdyn neuvoston päätöksen 88/591/EHTY, ETY, Euratom (EYVL L 319, s. 1) 4 artiklan mukaan, sellaisena kuin päätös on muutettuna 8 päivänä kesäkuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 93/350/Euratom, EHTY, ETY (EYVL L 144, s. 21) ja 7 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/149/EHTY, EY (EYVL L 66, s. 29), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi olosuhteiden sitä edellyttäessä määrätä riidanalaisen säädöksen, päätöksen tai muun toimen täy; täntöönpanon lykättäväksi taikka muun tarvittavan välitoimen.
16
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohdassa määrätään, että perustamissopimuksen 185 ja 186 artiklassa tarkoitetuissa välitoimihakemuksissa on ilmoitettava seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaadittujen välitoimien myöntäminen on ilmeisen perusteltua. Vaadittujen toimien on oltava luonteeltaan väliaikaisia siinä mielessä, etteivät ne saa vaikuttaa pääasian ratkaisuun (ks. viimeksi asia T-18/96 R, SCK ja FNK v. komissio, presidentin määräys 4.6.1996, Kok. 1996, s. II-407, 15 kohta).
Asianosaisten perustelut
Tutkittavaksi ottaminen
17
Ensinnäkin kantaja väittää, että välitoimihakemus on otettava tutkittavaksi, koska täytäntöönpanon lykkäystä koskevan vaatimuksen kohteena on kanteessa riitautettu päätös, jonka tarkoituksena oli saada aikaan kantajan oikeusasemaa tuntuvasti muuttavia sitovia oikeudellisia vaikutuksia. Päätöksen pääasiallisena seurauksena on, että Sogecable on velvollinen ilmoittamaan Cablevisión-keskittymästä komissiolle asetuksen N:o 4064/89 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä lykkäämään kes kittymän toteuttamista asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti (tältä osin kantaja vetoaa vireillä olevassa pääasiassa asiaan C-312/90, Espanja v. komissio, tuomio 30.6.1992, Kok 1992, s. I-4117 ja asiaan T-3/93, Air France v. komissio, tuomio 24.3.1994, Kok. 1994, s. II-121).
18
Toiseksi kantaja väittää, että kantajan 186 artiklan perusteella tekemä välitoimihakemus on otettava tutkittavaksi, koska se liittyy työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti pääasiaan. Keskittymän toteaminen yhteisönlaajuiseksi riidanalaisella päätöksellä oli välttämätöntä asetuksessa N:o 4064/89 tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymiseksi, ja välitoimihakemus koskee juuri tällaisia toimenpiteitä. Kantaja vetoaa tältä osin yhdistetyissä asioissa 160/73 R ja 161/73 R, Miles Druce v. komissio, 11.10.1973 annettuun välitoimia koskevaan määräykseen (Kok. 1973, s. 1049) ja yhdistetyissä asioissa 160/73 R II, 161/73 R II ja 170/73 R II, Miles Druce v. komissio, 16.3.1974 annettuun välitoimia koskevaan määräykseen (Kok. 1974, s. 281), joissa välitoimista päättävä tuomioistuin määräsi välitoimia, jotka koskivat EHTY:n keskittymän hyväksymisestä perustamissopimuksen 66 artiklan nojalla tulevaisuudessa tehtävää komission päätöstä.
19
Komissio vastustaa välitoimihakemuksen tutkittavaksi ottamista. Se huomauttaa pääasiallisesti, että päätös, jonka täytäntöönpanon lykkäämistä kantaja pyytää, ei ole sama kuin pääasian kohteena oleva päätös. Kanteessa esittämissään vaatimuksissa Sogecable nimittäin vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan 6.2. ja 7.2.1996 päivättyihin kirjeisiin sisältyvän komission päätöksen, jonka kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen tiedotusvastaava saattoi seuraavana päivänä antamillaan ilmoituksilla julkisuuteen. Sitä vastoin käsiteltävänä olevan välitoimihakemuksen vaatimusosassa kantaja vaatii ainoastaan 8.2.1996 annettuihin ilmoituksiin sisältyvän komission päätöksen lykkäämistä.
20
Toissijaisesti komissio katsoo väliintulijöiden tukemana, että välitoimihakemus on jätettävä tutkimatta, koska se liittyy pääasiaan, joka on itse selvästi jätettävä tutkimatta. Se toteaa tältä osin, että toisin kuin kantaja väittää, 6.2. ja 7.2.1996 päivätyt riidanalaiset kirjeet, joiden sisällön kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen tiedotusvastaava saattoi seuraavana päivänä julkisuuteen, eivät olleet yhdessä eivätkä erikseen komission lopullinen päätös kantajan mainitsemassa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla. Tarkemmin sanottuna 6.2. päivätty PO IV:n pääjohtajan kirje ei ollut tämän toimielimen lopullinen kannanotto Cablevisión-keskittymän luonteesta vaan ainoastaan komission tiedonanto, joka perustui komission käytössä kyseisenä aikana olleisiin tietoihin ja jolla se neuvoi kyseisiä yrityksiä ilmoittamaan keskittymästä asetuksen N:o 4064/89 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vasta keskittymää koskevan ilmoituksen jälkeen komissio saattoi tehdä lopullisen päätöksen asetuksen N:o 4064/89 6 ja 8 artiklan mukaisesti.
21
Lisäksi vastaaja korostaa, että käsiteltävänä olevassa asiassa keskittymän lykkäämisvelvollisuus ei johdu mainitusta komission kannanotosta, vaan asetuksen N:o 4064/89 7 artiklasta, jonka mukaan kyseiset yritykset eivät saa toteuttaa keskittymää ennen kuin siitä on tehty ilmoitus komissiolle, eikä tämä velvollisuus riipu siitä, miten komissio määrittelee liiketoimen. Käsiteltävänä olevan asian tosiseikat poikkeavat siten kantajan mainitsemasta Cenemesa-tapauksesta (em. asiassa Espanja v. komissio annettu tuomio), jossa yhteisöjen tuomioistuin katsoi nimenomaisesti, että päätös, jolla komissio määritteli valtion tuet uusiksi tuiksi sai aikaan oikeusvaikutuksia ottaen huomioon, että tuen maksamisen lykkäämisvelvollisuus ei johtunut perustamissopimuksesta vaan komission päätöksestä, joka sisälsi tällaisen määrittelyn. Tämän mukaisesti komissio ei ole tässä tapauksessa tehnyt minkäänlaista päätöstä, jossa määrättäisiin lykkäämään kyseisen keskittymän toteuttamista, vaan se on muun muassa 29.3.1996 antamassaan väitetiedoksiannossa ainoastaan ilmoittanut mahdollisuudesta tehdä tällainen päätös. Siten vastaaja katsoo asiassa 60/81, IBM vastaan komissio, 11.11.1981 annetussa tuomiossa (Kok. 1981, s. 2639) vahvistetun oikeuskäytännön perusteella, että vaikka kyseiset yritykset tai kolmannet yritykset saattavat yksipuolisesti muuttaa käyttäytymistään kyseisen toimen vuoksi, tämä toimi ei ole kannekelpoinen, ellei se saa aikaan muita kuin asetuksesta N:o 4064/89 johtuvia oikeusvaikutuksia.
22
Lisäksi komissio toteaa, että toimen väliaikaiseen luonteeseen ei vaikuta PO IV:n pääjohtajan Espanjan kilpailuasioita käsittelevän tuomioistuimen puheenjohtajalle 7.2.1996 osoittaman kirjeen sisältö, koska tämä oli pelkkä tiedotuskirje kilpailuasioista vastaaville toimivaltaisille Espanjan viranomaisille; toimen väliaikaiseen luonteeseen ei vaikuta myöskään kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen tiedotusvastaavan 8.2.1996 antamat ilmoitukset, jotka eivät muuta valmistelevaa toimea lopulliseksi, koska niillä ainoastaan tiedotettiin lehdistölle komission Espanjan viranomaisille antamista ohjeista.
23
Lopuksi komissio täsmentää, että välitoimihakemus on joka tapauksessa jätettävä tutkimatta, koska siinä vaaditaan todellisuudessa sellaisen menettelyn lykkäämistä, jonka komissio on aloittanut asetuksen N:o 4064/89 4, 7, 8, 14 ja 15 artiklan perusteella. Asiassa T-395/94 R II, Atlantic Container ym. vastaan komissio, 22.11.1995 annetun presidentin määräyksen (Kok. 1995, s. II-2893) mukaan asianosaiset eivät voi käyttää niille perustamissopimuksen 185 ja 186 artiklan mukaan kuuluvaa oikeutta vaatiakseen vireillä olevan menettelyn eikä myöskään siinä tehtävän mahdollisen lopullisen päätöksen lykkäämistä. Vastaajan mukaan vireillä olevan menettelyn lykkääminen estäisi komissiota hoitamasta yhteisön kilpailusääntöjen soveltamisessa sille kuuluvia tehtäviä ja vaarantaisi toisaalta vakavasti perustamissopimuksessa vahvistetun toimivallan jaon.
24
Väliintulijana esiintyvä Antena 3 TV on myös ilmaissut olevansa samaa mieltä. Sen mukaan välitoimihakemus on jätettävä tutkimatta, koska todellisuudessa sen tarkoituksena on saada poikkeus ilmoitusvelvollisuuteen liittyvästä keskittymän lykkäämisvelvollisuudesta. Komissiolla on nimittäin tällaisessa menettelyssä toimivalta yhtäältä tutkia välitoimipyynnöt, jotka asianosaiset esittävät välttääkseen vakavien vahinkojen aiheutumisen yhdelle tai useammalle keskittymään osallistuvalle yritykselle, ja toisaalta ratkaista, onko kysymyksessä ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaan kuuluva liiketoimi. Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta vaaditaan välitoimia ennen kuin komissio on ratkaissut pyynnön, jolla yritykset yrittävät mahdollisesti saada vapautuksen keskittymän lykkäämisvalvollisuudesta, tai ennen kuin komissio on ratkaissut, onko kyseessä oleva keskittymä yhteisön-laajuinen, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pitäisi tällöin käyttää hallinnollista toimivaltaa, mikä vaikuttaisi yhteisön eri toimielinten väliseen toimivaltajakoon.
Kiireellisyys
25
Kiirellisyyden osalta kantaja huomauttaa, että sille saattaa aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, koska sen luullaan tässä tilanteessa rikkoneen vakavasti yhteisön oikeutta kahdella tavalla, koska se ei ole ilmoittanut Cablevisión-keskittymästä komissiolle eikä lykännyt keskittymän muodostamista. Ensinnäkin komission kannanotto Cablevisión-keskittymän yhteisönlaajuudesta aiheuttaa vakavaa vahinkoa kantajan maineelle ottaen huomioon, että tämä päätös on saanut runsaasti julkisuutta lehdistössä. Toiseksi riidanalaisesta päätöksestä aiheutuu vakavaa vahinkoa Sogecablen toiminnalle, koska se johtaa merkittävien liikehankkeiden välittömään pysähtymiseen ja estää useita sellaisia paikallisia televiestintäyhtiöitä, joille Cablevisión myy palveluja, löytämästä yhtiökumppaneita. Kolmanneksi kantajan olisi mahdotonta hankkia uusia asiakkaita Cablevisiónin toiminnan keskeytymisuhan takia. Se joutuisi tällaisen päätöksen vuoksi siten peruuttamattomasti epäedulliseen kilpailuasemaan kaapelitelevisioalan palvelumarkkinoilla. Tämän kaltaisilla kasvavilla markkinoilla yhden toiminnan harjoittajan karkottaminen markkinoilta voi nimittäin peruuttamattomasti muuttaa markkinoiden rakennetta ja vahingoittaa kantajan kilpailuasemaa.
26
Komissio kiistää kantajan väittämän vakavan ja korjaamattoman vahingon syntymisen. Aineettoman vahingon osalta se toteaa, ettei se ole yhdessäkään julkisessa asiakirjassa pitänyt kantajaa syyllisenä niihin kahteen kilpailusääntöjen rikkomiseen, jotka tämä on maininnut. Vastaaja ei myöskään usko, että Sogecablelle voisi oikeushenkilönä aiheutua aineetonta vahinkoa, ja toteaa, että joka tapauksessa väitetyt vahingot voidaan aina korvata maksamalla vahingonkorvausta korkoineen.
27
Muista kantajan mainitsemista vahingoista vastaaja toteaa, ettei kantaja ole näyttänyt toteen väittämänsä epävarmuuden olemassaoloa eikä sen seurauksia. Etenkään mikään seikka ei osoita, että riidanalainen toimi olisi voinut estää paikallisia yhtiöitä löytämästä yhtiökumppaneita. Lisäksi komissio huomauttaa, ettei Sogecable ole näyttänyt toteen, että komissio olisi jollakin päätöksellään ilmaissut aikomuksensa lykätä Cablevisión-keskittymän toteuttamista, ja vaikka tällainen päätös olisikin tehty, kantaja voisi joka tapauksessa aina pyytää päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä.
28
Väliintulijoina esiintyvät yritykset ovat samaa mieltä viimeksi mainitusta komission huomautuksesta. Lisäksi ne toteavat, että Cablevision ja muut kyseiseen keskittymään osallistuvat yritykset eivät todellisuudessa ole koskaan lakanneet toimimasta Espanjan markkinoilla.
Fumus boni juris
29
Fumus boni juris'm osalta kantaja esittää yhden asetuksen N:o 4064/89 5 artiklan 4 kohdan rikkomista koskevan perusteen. Sen mukaan komissio on virheellisesti pitänyt Cablevisión-keskittymää yhteisönlaajuisena, kun se on katsonut, että Prisalla ja Canal Plus Ranskalla on yhdessä määräysvalta Sogecable-yrityksessä.
30
Toisin kuin vastaaja väittää, kuitenkin ainoastaan Prisa saa johtaa Sogecablen liiketoimintaa asetuksen N:o 4064/89 5 artiklan 4 kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla— — ( *2 ). Näin ollen komissio ei voi pelkkien olettamusten perusteella soveltaa kyseistä asetuksen N:o 4064/89 säännöstä.
31
Toissijaisesti kantaja toteaa, että vaikka katsottaisiin, että Prisalla ja Canal Plus Ranskalla olisi yhdessä määräysvalta Sogecablessa, näiden kahden yrityksen liikevaihtoja ei voida laskea yhteen Sogecablen liikevaihdon kanssa määritettäessä sitä, onko Cablevisión-keskittymä yhteisönlaajuinen. Edellä mainittua 5 artiklan 4 kohdan b alakohdan neljättä luetelmakohtaa sovelletaan nimittäin ainoastaan siinä tapauksessa, että yhdellä ainoalla yrityksellä on määräysvalta, kun taas yhdessä käytetty määräysvalta pitää ottaa huomioon ainoastaan lainsäätäjän erikseen mainitsemissa tapauksissa. Komission väite siitä, että sellaisten yritysten liikevaihdot, jotka yhdessä johtavat asetuksessa tarkoitettujen yritysten liiketoimintaa, voitaisiin laskea yhteen, koska asetuksen N:o 4064/89 5 artiklan 4 kohdan c alakohdassa käytetty monikkomuoto ”yritykset” on perusteeton. Kyseinen c alakohta koskee nimittäin ainoastaan yrityksiä, joissa määräysvaltaa käyttää liikevaihtoja laskettaessa huomioon otettava yritys, mutta kyseistä säännöstä ei voida ulottaa yrityksiin, joilla on määräysvalta viimeksi mainitussa yrityksessä.
Välitoimista päättävän tuomioistuimen arviointi asiasta
32
Välitoimihakemuksen tutkittavaksi ottamisen ja perusteltavuuden arvioimiseksi on syytä täsmentää hakemuksen kohteen taustaa.
33
Välitoimihakemuksessaan Sogecable vaatii ensinnäkin ”8.2.1996 tehdyn komission päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä” ja toiseksi ”välitoimea sen varmistamiseksi, ettei komissio ryhdy asetuksen N:o 4064/89 8, 13, 14 ja 15 artiklan nojalla toimenpiteisiin sen perusteella, että se on todennut kyseisessä päätöksessä olevansa siihen toimivaltainen tai tee päätöstä (väliaikaista, lopullista, turvaamistoimea), ennen kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on lausunut riidanalaisen päätöksen pätevyydestä vireillä olevassa pääasiassa”.
34
Vastauksena kuulemisessa esitettyihin kysymyksiin kantaja on täsmentänyt, että sen ensimmäinen vaatimus koskee yhtäältä 6.2. ja 7.2.1996 päivättyihin kirjeisiin ja toisaalta 8.2.1996 julkaistussa FECHAn lehdistötiedotteessa esitettyihin tiedotusvastaavan ilmoituksiin sisältyvän komission päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä. Tämä päätös koskee Cablevisión-keskittymän toteamista yhteisönlaajuiseksi, ja siinä muistutetaan ilmoitusvelvollisuudesta sekä mahdollisuudesta määrätä sakkoja ja uhkasakkoja.
35
On kuitenkin todettava, että itse asiassa ainoa käsiteltävän asian kannalta merkityksellinen päätös sisältyy 6.2.1996 päivättyyn kirjeeseen, jolla PO IV:n pääjohtaja ilmoitti Canal Plus Espanjalle, että komissio piti saamiensa tietojen perusteella Cablevisión-keskittymää yhteisönlaajuisena keskittymänä, johon on sovellettava asetuksessa N:o 4064/89 säädettyä valvontamenettelyä. Lisäksi hän muistutti Canal Plus Espanjaa sen velvollisuudesta ilmoittaa keskittymästä komissiolle mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti ja komission toimivallasta määrätä sakkoja ja uhkasakkoja, jollei ilmoitusta tehdä. Nimittäin 7.2.1996 päivätty kirje, jolla PO IV:n pääjohtaja ilmoitti toimivaltaisille Espanjan viranomaisille kantajalle lähetetyn kirjeen sisällöstä, ja tiedotusvastaavan ilmoitukset, joilla olisi pyritty epävirallisesti selventämään lehdistölle kyseisen päätöksen merkitystä, näyttävät lähinnä vain toteavan 6.2.1996 tehdyn päätöksen, eikä niillä sinänsä ole mitään merkitystä tämän välitoimihakemuksen käsittelyssä.
36
Koska toimi, jonka lykkäämistä kantaja vaatii, on 6.2.1996 tehty päätös ja koska kyseiset yritykset ovat 31.5.1996 tehneet ilmoituksen Cablevisión-keskittymästä, on todettava, että täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan vaatimuksen kohteena on ainoastaan se päätös, jolla keskittymään on päätetty soveltaa asetuksessa N:o 4064/89 säädettyä menettelyä.
37
Kantajan välitoimihakemuksessa esitetystä toisesta vaatimuksesta ilmenee, että kantaja pyytää välitoimista päättävää tuomioistuinta kieltämään komissiota ainakin väliaikaisesti käyttämästä asetuksessa N:o 4064/89 sille myönnettyä toimivaltaa, joka koskee väliaikaisten toimien, turvaamistoimien ja lopullisten toimien ja päätösten tekemistä. Näin ollen tämän vaatimuksen tarkoituksena on todellisuudessa siis sen hallinnollisen valvontamenettelyn lykkääminen, jota Cablevisión-keskittymään sovelletaan. Tällä vaatimuksella pyritään siis saavuttamaan sama päämäärä kuin edellä mainitulla 6.2.1996 tehdyn päätöksen lykkäämistä koskevalla vaatimuksella.
38
On kuitenkin syytä tutkia, ovatko vaaditut välitoimet yhteisön eri toimielinten välistä toimivaltajakoa koskevien periaatteiden mukaisia, koska niiden tarkoituksena on komission aloittaman, Cablevisión-keskittymän valvontaa koskevan hallinnollisen menettelyn lykkääminen, mutta tuomioistuimen ei tarvitse antaa ratkaisua siitä kysymyksestä, onko riidanalaisella päätöksellä sen selvästi valmistelevasta luonteesta huolimatta esimerkiksi sellaisia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttavat ilmeisellä tavalla kantajan etuihin ja joiden vuoksi sekä kumoamiskanne että käsiteltävänä oleva välitoimihakemus olisi otettava tutkittaviksi (ks. tältä osin em. asia IBM v. komissio, tuomion 23 kohta).
39
Tältä osin on syytä muistaa, että yhteisöjen tuomioistuinten toimivaltuuksiin kuuluu komission hallinnollisena toimielimenä tekemien toimien laillisuusvalvonta, mutta nämä toimivaltuudet eivät ulotu sellaisten kysymysten tutkimiseen, joita komissio ei vielä ole ratkaissut. Tällainen toimivalta johtaisi nimittäin asian aineellisen käsittelyn ennakoimiseen ja hallinnollisen menettelyn sekä lainkäyttömenettelyn eri vaiheiden sekoittamiseen toisiinsa, mikä olisi vastoin komission ja yhteisön tuomioistuinten välistä toimivaltajakoa sekä hyvää oikeudenhoitoa ja hallinnollisen menettelyn asianmukaista kulkua koskevia vaatimuksia (ks. asia T-64/89, Automec v. komissio, tuomio 10.7.1990, Kok. 1990, s. II-367, 46 kohta).
40
Käsiteltävänä olevan kaltaisessa asiassa välitoimista päättävä tuomioistuin ei periaatteessa voi hyväksyä välitoimihakemusta, jonka tarkoituksena on estää komissiota käyttämästä toimivaltaansa suorittaa tutkimuksia ja määrätä seuraamuksia heti sen jälkeen, kun hallinnollinen menettely on aloitettu ja jopa ennen kuin komissio on päättänyt väliaikaisista tai lopullisista toimista, joiden täytäntöönpano halutaan estää. Tällaisia toimenpiteitä määrätessään välitoimista päättävä tuomioistuin ei toimisi vastaajana olevan toimielimen toiminnan laillisuuden valvojana vaan se toimisi toimielimen asemesta täysin hallinnollisten toimivaltuuksien käytössä. Tästä syystä kantaja ei käsiteltävänä olevassa tapauksessa voi perustamissopimuksen 185 ja 186 artiklan perusteella vaatia, että vastaajana oleva toimielin velvoitettaisiin lykkäämään hallinnollisen menettelyn aloittamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ja että siltä kiellettäisiin edes väliaikaisesti sen toimivaltuuksien käyttö hallinnollisessa menettelyssä (ks. asia T-131/89 R, Cosimex v. komissio, presidentin määräys 6.12.1989, Kok. 1990, s. II-1, 12 kohta; asia T-543/93 R, Gestevisión Telecinco ν. komissio, presidentin määräys 14.12.1993, Kok. 1993, s. II-1409, 24 kohta ja em. asia Atlantic Container ym. v. komissio, määräyksen 39 kohta).
41
Välitoimista päättävälle tuomioistuimelle voidaan antaa tällainen oikeus ainoastaan siinä tapauksessa, että se voi välitoimihakemuksesta ilmenevien seikkojen perusteella todeta, että on olemassa sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joiden vuoksi pyydetyt välitoimet on määrättävä (ks. tältä osin yhdistetyt asiat T-10/92 R, T-11/92 R, T-12/92 R, T-14/92 R ja T-15/92 R, Cimenteries CBR ym. v. komissio, presidentin määräys 23.3.1992, Kok. 1992, s. II-1571, 54 kohta).
42
Tältä osin on todettava, että käsiteltävänä olevassa asiassa kantaja ei ole esittänyt minkäänlaista näyttöä siitä, että poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi olisi perusteltua määrätä vaaditut välitoimet, olisivat olemassa. Tällä perusteella tätä välitoimihakemusta ei siten voida ottaa tutkittavaksi.
43
Edellä esitetyn perusteella on todettava, että käsiteltävänä olevassa asiassa vaadittujen välitoimien määräämistä koskevat oikeudelliset edellytykset eivät täyty, joten välitoimihakemus on hylättävä tarvitsematta tutkia, onko se perusteltu.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI
on määrännyt seuraavaa:
1)
Välitoimihakemus hylätään.
2)
Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
Annettiin Luxemburgissa 12 päivänä heinäkuuta 1996.
H. Jung
kirjaaja
A. Saggio
presidentti
( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: espanja.
( *2 ) Luottamukselliset tiedot poistettu työjärjestyksen 116 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Full & Egal Universal Law Academy