Tiivistelmä
Avainsanat
1 Vahingonkorvauskanne - Vahingonkorvauskanteen itsenäisyys kumoamiskanteeseen nähden - Itsenäisyyden rajat - Kanne, jolla pyritään lainvoimaisen yksittäispäätöksen peruuttamiseen - Tutkimatta jättäminen
(EY:n perustamissopimuksen 173 ja 178 artikla sekä 215 artiklan toinen alakohta)
2 Vahingonkorvauskanne - Kanne, joka on nostettu sellaisesta toimesta, jolla ei ole oikeusvaikutuksia, koska sillä vain vahvistetaan aiempi päätös - Tutkimatta jättäminen - Toimi, joka on uusi päätös - Edellytykset
(EY:n perustamissopimuksen 178 artikla ja 215 artiklan toinen kohta)
3 Oikeudenkäyntimenettely - Oikeusjärjestyksen perusteisiin (ordre public) kuuluvat kanteen nostamisen määräajat - Määräajan ylittyminen - Anteeksiannettavan erehdyksen käsite
Tiivistelmä
4 Perustamissopimuksen 178 artiklan ja 215 artiklan toisen kohdan nojalla nostettava vahingonkorvauskanne on luotu itsenäiseksi oikeussuojakeinoksi, jolla on erityistehtävä oikeussuojakeinojen muodostamassa järjestelmässä, joten kumoamiskanteen tutkimatta jättämisestä ei periaatteessa voi aiheutua sen kanteen tutkimatta jättämistä, jolla vaaditaan korvausta kärsityksi väitetystä vahingosta.
Vaikka asianosainen voikin nostaa vahingonkorvauskanteen ilman, että hän on minkään säännöksen tai määräyksen perusteella velvollinen vaatimaan vahinkoa aiheuttaneen lainvastaisen toimenpiteen kumoamista, hän ei kuitenkaan voi tällä keinolla kiertää samaa lainvastaisuutta ja samaa rahallista vaatimusta tarkoittavan vaatimuksen tutkimatta jättämistä. Kumoamiskanteen tutkimatta jättäminen aiheuttaa täten vahingonkorvauskanteen tutkimatta jättämisen, kun vahingonkorvauskanteella tosiasiallisesti pyritään lainvoimaisen yksittäispäätöksen kumoamiseen eli sellaisen toimen tai päätöksen kumoamiseen, josta luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voisi nostaa kumoamiskanteen mutta josta ei ole nostettu kannetta määräajassa.
Kun toimija, joka ei ole määräajassa vaatinut sen päätöksen kumoamista, jolla hänelle on myönnetty yhteisön taloudellista tukea, jota hän pitää riittämättömänä, ja joka pyrkii siihen, että toimielin tuomittaisiin maksamaan hänelle lisätukea, on nostanut vahingonkorvauskanteen, tämä kanne on jätettävä tutkimatta, jos niiden osien, joista muodostuu se lainvastainen toiminta, johon kantaja väittää toimielimen syyllistyneen, ja väitetyn vahingon välinen syy-yhteys liittyy itse lainvoimaiseksi tulleen päätöksen lainvastaisuuteen.
5 Vahingonkorvauskanne on jätettävä tutkimatta, jos se koskee sellaisen vahingon korvaamista, joka johtuu toimielimen sellaisen säädöksen, päätöksen tai muun toimen lainvastaisuudesta, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Näin on silloin, kun sillä, että toimielin kieltäytyy aikaisemman päätöksen korjaamisesta, vain vahvistetaan tämä aiempi päätös. Asia on kuitenkin toisin, jos kieltäytymisellä muutetaan kantajan oikeudellista asemaa selvästi verrattuna aikaisemmalla päätöksellä luotuun tilanteeseen, koska kieltäytymispäätös perustuu sellaiseen uuteen seikkaan, jolla voi olla sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin.
6 Kanteen nostamisen määräajat, jotka kuuluvat oikeusjärjestyksen perusteisiin (ordre public), eivät ole sen enempää tuomioistuimen kuin asianosaistenkaan määräysvallassa, ja määräajasta poikkeamisen mahdollistavan anteeksiannettavan erehdyksen käsitettä on tulkittava suppeasti. Tällaisella erehdyksellä voidaan tarkoittaa ainoastaan poikkeuksellisia olosuhteita, joissa on erityisesti kyse siitä, että kyseinen toimielin on menetellyt tavalla, joka on yksinään tai merkittävissä määrin omiaan aiheuttamaan ymmärrettävän sekaannuksen vilpittömässä mielessä olevalle oikeussubjektille, joka on osoittanut noudattaneensa kaikkea sitä huolellisuutta, jota edellytetään tavanomaista harkitsevaisuutta noudattavalta toimijalta.
Full & Egal Universal Law Academy