Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset
1 Komissio on vaatinut EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla nostamassaan kanteessa yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut eläinlääkkeitä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 81/851/ETY soveltamisalan laajentamisesta ja homeopaattisia eläinlääkkeitä koskevista lisäsäännöksistä 22 päivänä syyskuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/74/ETY(1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
2 Direktiivin 92/74/ETY (jäljempänä direktiivi) 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:
"Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä".
3 Koska Ranskan tasavalta ei ollut antanut komissiolle tiedoksi sitä, että direktiivi olisi pantu täytäntöön ja koska komissiolla ei ollut tiedossaan muitakaan sellaisia seikkoja, joiden perusteella se olisi voinut päätellä Ranskan tasavallan täyttäneen direktiivin mukaiset velvoitteensa, se lähetti 10.2.1994 Ranskan hallitukselle virallisen huomautuksen.
4 Koska viralliseen huomautukseen ei vastattu, komissio lähetti 4.3.1996 perustellun lausunnon, jossa se kehotti Ranskan hallitusta ryhtymään direktiivin noudattamisen edellyttämiin toimenpiteisiin kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksisaamisesta.
5 Ranskan viranomaiset esittivät vastauksenaan perusteltuun lausuntoon, että ne olivat valmistelleet kyseisen direktiivin täytäntöönpanoa koskevan lakiehdotuksen ja asetusehdotuksen.
6 Komissio nosti yhteisöjen tuomioistuimeen 16.4.1997 saapuneella kannekirjelmällä kanteen, jossa se vaati yhteisöjen tuomioistuinta toisaalta toteamaan, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut sille kuuluvia velvoitteita ja toisaalta se vaati sitä velvoittamaan Ranskan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
7 Ranskan tasavalta ei kiistä sitä, että se on jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteita siten kuin komissio on esittänyt. Se esittää 26.5.1997 jättämässään vastineessa ainoastaan, että lain, jolla direktiivin säännökset on tarkoitus panna täytäntöön Ranskan oikeusjärjestelmässä, lakiehdotusta ei ole voitu saattaa riittävän ajoissa parlamentin äänestettäväksi, koska Ranskan tasavallan presidentti päätti vähän aikaa sitten hajoittaa kansalliskokouksen ja koska vaalit määrättiin toimitettavaksi ennenaikaisesti. Ranskan hallitus vakuutti vielä, että se ryhtyy lainsäädännössä olevien puutteiden korjaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisimman pian.
8 Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltio ei kuitenkaan voi sisäisen oikeusjärjestyksensä oikeussääntöihin, toimintatapoihin tai tilaan vetoamalla perustella sitä, ettei se ole noudattanut EY:n perustamissopimuksessa tai direktiivissä säädettyjä velvoitteita ja määräaikoja.(2)
9 Koska Ranskan tasavalta ei ole saattanut direktiiviä täytäntöön, on todettava, että jäsenyysvelvoitteita ei ole noudatettu, kuten komissio on esittänyt.
Ratkaisuehdotus
10 Ehdotan sen vuoksi, että yhteisöjen tuomioistuin:
- toteaa, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut eläinlääkkeitä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 81/851/ETY soveltamisalan laajentamisesta ja homeopaattisia eläinlääkkeitä koskevista lisäsäännöksistä 22 päivänä syyskuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/74/ETY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja
- velvoittaa Ranskan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
(1) - EYVL L 297, s. 12.
(2) - Ks. asia C-303/93, komissio v. Italia, tuomio 18.5.1994 (Kok. 1994, s. I-1901); asia C-65/94, komissio v. Belgia, tuomio 28.9.1994 (Kok. 1994, s. I-4627); asia C-294/96, komissio v. Belgia, tuomio 20.3.1997 (Kok. 1997, s. I-1781) ja asia C-135/96, komissio v. Belgia, tuomio 20.2.1997 (Kok. 1997, s. I-1061).
Full & Egal Universal Law Academy