Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset
1 Tässä asiassa Tribunal de commerce de Bruxelles pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, onko EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena pidettävä tiettyjä sosiaaliturvamaksuja koskevia maksuhelpotuksia, joita niiden kantamisesta vastaava julkinen elin on myöntänyt eräälle yritykselle, ja jos niitä on pidettävä valtiontukena, soveltuvatko ne yhteismarkkinoille.
Asian tausta
2 Belgian sosiaaliturvajärjestelmästä säädetään 27.6.1969 annetussa laissa, sellaisena kuin se on muutettuna 30.3.1994 annetulla lailla, ja siinä säädetään ennakkoratkaisupyynnön mukaan seuraavaa.
3 Office National de Sécurité Sociale (jäljempänä ONSS) on Belgian valtion takuulla toimiva julkinen elin. Sen tehtävänä on kantaa työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksut. ONSS:n tehtävänä on myös huolehtia sosiaaliturvajärjestelmän yleisestä taloushallinnosta ja sen läpinäkyvästä ja tehokkaasta toiminnasta.(1)
4 Työnantajien on pidätettävä jokaisen työntekijän palkasta maksettavaksi kuuluvat maksut ja kuninkaan määräämissä määräajoissa toimitettava nämä maksut ONSS:lle.(2) Työnantajille, jotka eivät maksa maksuja näissä määräajoissa, määrätään rikosoikeudellisia ja joissakin tapauksissa siviilioikeudellisia seuraamuksia, minkä lisäksi niiden on maksettava säädettyjä lisämaksuja ja viivästyskorkoa.(3) On kuitenkin selvää, että ONSS voi harkintavaltansa mukaisesti antaa työnantajille maksuaikaa, joskin kansallisen lainsäädännön mukaan tällä harkintavallalla on joitakin rajoituksia.
5 Kansallinen tuomioistuin toteaa, että jos yhtiöstä tulee maksukyvytön, ONSS:llä on etuoikeus sen irtaimeen omaisuuteen kolmen vuoden maksamattomien maksujen osalta.
6 Code de commercen 442 §:n 1 momentin mukaan Tribunal de commerce asettaa velallisen konkurssiin joko velallisen omasta taikka yhden tai useamman velkojan hakemuksesta tai viran puolesta.(4) Jokaisessa Tribunal de commercessa on kaupallisten asioiden tutkintayksikkö (service d'enquêtes commerciales), jonka tehtävänä on antaa tuomioistuimelle tarpeelliset tiedot, jotta se voi kaikista tosiseikoista tietoisena ratkaista, asetetaanko yritys konkurssiin. Kaupallisten asioiden tutkintatuomari (juge des enquêtes commerciales) saattaa asian Tribunal de commercen jaoston käsiteltäväksi, kun hänellä on riittävästi tietoja sen perustelemiseksi, että yritys saattaa olla maksukyvytön. Tämä jaosto (juge de l'audience) antaa tuomion, jossa todetaan, onko yritys maksukyvytön.
7 Déménagements-Manutention Transport (jäljempänä DMT) on muuttoyritys, joka harjoittaa toimintaa myös rajojen yli. Kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa on kyse Tribunal de commercen päätöksestä tutkia viran puolesta DMT:n taloudellista tilannetta; tutkintatuomari on saattanut asian Tribunal de commercen neljännen jaoston käsiteltäväksi. Tämä tuomioistuin on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle kaksi ennakkoratkaisukysymystä.
8 Ennakkoratkaisupyynnöstä ei yksiselitteisesti ilmene, minkä tosiseikkojen ja lukujen perusteella tutkintatuomari katsoi, että DMT saattaa olla maksukyvytön. On kuitenkin selvää, että kansallinen tuomioistuin pyytää yhteisöjen tuomioistuimen kannanottoa ennen kaikkea siksi, että ONSS on useita vuosia myöntänyt DMT:lle maksuhelpotuksia sosiaaliturvamaksuista tilanteessa, jossa DMT:n velat, joista suurin osa oli maksamatta jääneitä sosiaaliturvamaksuja, korkoja ja lisämaksuja, olivat huomattavasti suuremmat kuin sen varat.
9 Procureur du roi on kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa esittänyt yleisen edun nimissä käsityksensä, jonka mukaan DMT:n olisi pitänyt hakea itsensä konkurssiin jo senkin takia, että ONSS oli vuosikymmenen ajan myöntänyt sille maksuhelpotuksia, ja päätteli, että ONSS oli luopunut tehtävästään kantaa sosiaaliturvamaksuja ja ottanut itselleen jonkinlaisen luottolaitoksen tehtävän.
10 Tässä tilanteessa kansallinen tuomioistuin katsoi, että sosiaaliturvamaksuja koskevat maksuhelpotukset saattavat olla perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua lainvastaista valtiontukea, joten se päätti lykätä asian käsittelyä esittääkseen yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat kysymykset:
"1) Onko perustamissopimuksen 92 artiklaa tulkittava siten, että siinä tarkoitettuna valtiontukena on pidettävä ONSS:n kaltaisen julkisoikeudellisen elimen myöntämiä maksuhelpotuksia, joiden avulla eräs kaupallinen yhtiö on voinut pitää hallussaan ainakin kahdeksan vuoden ajan osan henkilöstöltä perimistään maksuista ja käyttää nämä määrät liiketoimintansa tukemiseen, kun otetaan huomioon, että tämä yritys ei voi saada tavanomaisten markkinaehtojen mukaista rahoitusta eikä korottaa pääomaansa?
2) Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko perustamissopimuksen 92 artiklaa tulkittava siten, että tällainen tuki soveltuu yhteismarkkinoille?"
11 Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet DMT, Ranskan hallitus ja komissio. Suulliseen käsittelyyn osallistuivat Belgian, Ranskan ja Espanjan hallitukset sekä komissio.
12 Belgian hallitus esitti suullisessa käsittelyssä joitakin epäilyksiä ennakkoratkaisupyynnössä esitetyistä tosiseikoista. Se totesi etenkin, että kansallisessa tuomioistuimessa oli kyse ainoastaan kesäkuusta 1994 alkaen maksamatta jääneistä sosiaaliturvamaksuista ja että määräajan pidennys joulukuuhun 1996 asti oli myönnetty Tribunal de commercen syyskuussa 1996 tekemällä päätöksellä, joten kyse ei ollut vain ONSS:n myöntämistä maksuhelpotuksista. Belgian hallitus kuitenkin myönsi, että DMT:llä oli ollut vuodesta 1986 asti vaikeuksia maksaa sosiaaliturvamaksut.
13 Vaikka tosiseikoista ei tältä osin olla yksimielisiä, olen sitä mieltä, että yhteisöjen tuomioistuin voi antaa asiassa yleisluontoisen ratkaisun. On tietenkin kansallisen tuomioistuimen asiana varmistautua siitä, että se on todennut tosiseikat niin varmasti, että se voi soveltaa yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisua vireillä olevassa asiassa.
Tutkittavaksi ottaminen
14 Kahden seikan takia voidaan pohtia, onko asiassa mahdollista esittää ennakkoratkaisupyyntöä: onko kansallisessa tuomioistuimessa vireillä oleva asia tuomioistuinasia ja onko esitettyihin kysymyksiin annettava ratkaisu tarpeen, jotta kansallinen tuomioistuin voisi antaa ratkaisunsa?
15 Kuten olen edellä todennut, menettely on kaksivaiheinen Tribunal de commercen toimiessa maksukyvyttömyysasioiden tuomioistuimena: juge des enquêtes commerciales tutkii asian, minkä jälkeen asian käsittelyä jatketaan tarpeen vaatiessa juge de l'audience -jaostossa, jos asia on saatettu jaoston käsittelyyn. Asianosaisia on koko ajan vain yksi eli tarkasteltavana oleva yritys, vaikka Procureur du roi voikin esiintyä yleisen edun nimissä.
16 Pelkästään sillä perusteella, että kyse ei ole kaksiasianosaissuhteesta, ei voida päätellä, ettei Tribunal de commerce olisi toimivaltainen esittämään ennakkoratkaisupyyntöä.(5) Yhteisöjen tuomioistuin on todennut menettelystä yleensä, että kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua "ainoastaan silloin, kun niissä on vireillä oikeudenkäyntiasia ja kun niissä vireillä olevan menettelyn tarkoituksena on oikeudenkäyntiasian ratkaiseminen tuomioistuimen päätöksellä".(6) Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä ei estä se, että kyseessä oleva kansallinen menettely sisältää puhtaasti tutkinnallisen osan; yhteisöjen tuomioistuin on käsitellyt ennakkoratkaisupyynnön, jonka esitti italialainen Pretore asiassa, jossa Pretoren tehtävänä oli olla sekä yleinen syyttäjä että tutkintatuomari ja jossa Pretore ensin vastasi esitutkinnasta yleisen syyttäjän ominaisuudessa, ja kun tämän perusteella ei ilmennyt syytä jatkaa menettelyä, teki päätöksen asian käsittelyn lopettamisesta tutkintatuomarin ominaisuudessa.(7) Yhteisöjen tuomioistuin katsoi olevansa toimivaltainen vastaamaan ennakkoratkaisukysymykseen, jonka oli esittänyt tuomioistuin, joka riippumattomana ja lain mukaan toimien ratkaisee toimivaltaansa lain mukaan kuuluvat asiat, vaikka ennakkoratkaisupyynnön esittämisen perustana olevassa oikeudenkäynnissä tällä tuomioistuimella oli ollut joitakin tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti kuulu tuomioistuimelle.(8)
17 Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa Tribunal de commercen tehtävänä on Belgian Code de commercen 442 §:n 1 momentin perusteella ratkaista, onko DMT maksukyvytön. Juge des enquêtes commerciales on saattanut asian Tribunal de commercen neljännen jaoston käsiteltäväksi, joten hän ei enää osallistu menettelyyn. Kun tutkintatuomari on saattanut asiat Juge de l'audience -jaoston käsiteltäväksi, sen on annettava tuomio, jossa joko todetaan yrityksen olevan maksukyvytön tai päätetään, että maksukyvyttömyyden toteamiseksi asetetut edellytykset eivät täyty. Tuomioistuin harjoittaa siis pikemminkin tuomioistuin- kuin hallintotoimintaa. Tämän takia on mielestäni selvää, että Tribunal de commerce on toimivaltainen esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle kysymyksiä EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti, kun se toimii maksukyvyttömyysasioita käsittelevänä tuomioistuimena.
18 Se, voidaanko ennakkoratkaisukysymykseen vastata, riippuu myös toisesta edellytyksestä, sillä perustamissopimuksen 177 artiklan mukaan ennakkoratkaisukysymyksiin annettavan ratkaisun on oltava tarpeen, jotta kansallinen tuomioistuin voi tehdä päätöksensä. Kun otetaan huomioon ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen tehtävä siinä vireillä olevassa menettelyssä, on oletettava, että sen mielestä DMT:n maksukyvyttömyydestä annettavaan päätökseen vaikuttaa se, ovatko ONSS:n myöntämät maksuhelpotukset lainvastaista valtiontukea. Jos maksuhelpotukset ovat valtiontukea, kansallinen tuomioistuin ilmeisesti katsoo, että DMT:n täytyy täyttää välittömästi velvoitteensa ONSS:ää kohtaan, jolloin siitä tulee väistämättä maksukyvytön. Tämä ei kuitenkaan selvästi ilmene ennakkoratkaisukysymyksestä. Ei ole selvää myöskään, käsitelläänkö kansallisessa tuomioistuimessa todella tätä seikkaa, koska kansallisen tuomioistuimen havainnot, jotka Belgian hallitus tosin on kyseenalaistanut, viittaavat siihen, että DMT ei missään tapauksessa kykene suoriutumaan velvoitteistaan.
19 Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin vakiintuneesti katsonut, että kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on kunkin asian tosiseikkojen perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi.(9) Yhteisöjen tuomioistuin on korostanut, että kansallisen tuomioistuimen harkintaa on kunnioitettava, vaikka olisikin vaikea havaita, millä tavalla yhteisöjen tuomioistuimelta pyydetyt vastaukset voisivat vaikuttaa kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa annettavaan ratkaisuun,(10) kunhan kysymykset eivät ole ilmiselvästi vailla yhteyttä asiaan(11) ja kunhan yhteisöjen tuomioistuimelta ei pyydetä pelkästään neuvoa-antavaa lausuntoa yleisluonteisista tai hypoteettisista kysymyksistä.(12) Minun mielestäni ei ole järkevää, että yhteisöjen tuomioistuin ei käsiteltävänä olevassa asiassa ottaisi huomioon kansallisen tuomioistuimen arviota esitettyjen kysymysten merkityksellisyydestä sen käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiselle.
Perustamissopimus
20 On hyödyllistä selvittää ensin, miten valtiontukia koskeva toimivalta on jaettu kansallisten tuomioistuinten, komission ja yhteisöjen tuomioistuimen välillä.(13)
21 Perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:
"Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan."
22 Perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohdassa määrätään, että komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdassa määrätään menettelystä, jota komissio noudattaa, jos se toteaa, että valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki ei sovellu yhteismarkkinoille taikka että tällaista tukea käytetään väärin. Perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:
"Komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 92 artiklan mukaan sovellu yhteismarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös."
23 Perustamissopimuksen 93 artiklalla perustetun valtiontuen valvontajärjestelmän täytäntöönpano kuuluu komissiolle ja kansallisille tuomioistuimille.(14) Yhteisöjen tuomioistuin täsmensi komission ja kansallisten tuomioistuinten tehtäviä asiassa Steinike & Weinlig antamassaan tuomiossa.(15)
24 Yhteisöjen tuomioistuin totesi ensin, että kun perustamissopimuksen 93 artiklassa määrättiin järjestelystä, jonka mukaan komissio seuraa jatkuvasti ja valvoo tukia, perustamissopimuksessa pyrittiin siihen, että tuen mahdollinen soveltumattomuus yhteismarkkinoille todetaan yhteisöjen tuomioistuimen valvonnassa noudattaen asianmukaista menettelyä, jonka toteuttamisesta vastaa komissio. Kansalliset tuomioistuimet eivät voi pelkästään 92 artiklan perusteella ratkaista, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille.(16)
25 Kansallisten tuomioistuinten käsiteltäviksi voidaan kuitenkin saattaa asioita, joissa ne joutuvat tulkitsemaan ja soveltamaan 92 artiklassa tarkoitetun tuen käsitettä sen määrittämiseksi, olisiko 93 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkovalvontamenettelyä pitänyt soveltaa sellaiseen toteutettuun valtion toimenpiteeseen, jonka osalta sitä ei ole noudatettu.(17) Kun kansallinen tuomioistuin tulkitsee 92 artiklaa, se voi tiedustella komission käsitystä;(18) kansallinen tuomioistuin voi lisäksi tai sen täytyy esittää 177 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyyntö yhteisöjen tuomioistuimelle, kuten kansallinen tuomioistuin on tässä asiassa tehnyt. Kansallisten tuomioistuinten on taattava yksityisille, että 93 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen rikkomisesta määrätään kaikki asianmukaiset seuraamukset kansallisen oikeuden mukaisesti sekä tuen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimenpiteiden pätevyyden osalta että tämän määräyksen vastaisesti myönnetyn tuen takaisinperinnän osalta.(19)
26 Yhteisöjen tuomioistuimella tai kansallisella tuomioistuimella ei siis ole toimivaltaa ratkaista, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille. Yhteisöjen tuomioistuin ei siis voi vastata toiseen kansallisen tuomioistuimen esittämistä kysymyksistä, joten tässä ratkaisuehdotuksessa käsitellään ainoastaan 92 artiklassa tarkoitettua valtiontuen käsitettä.
Ensimmäinen kysymys
27 Ratkaistaessa sitä, onko ONSS:n tässä asiassa noudattamaksi väitettyä käytäntöä pidettävä 92 artiklassa tarkoitettuna tukena, on hyödyllistä tarkastella 92 artiklan 1 kohdassa esitetyn määritelmän osatekijöitä.
Valtion varat
28 Tämän määräyksen mukaan tuen on oltava ensinnäkin jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista myönnetty. Valtiontuen ja valtion varoista myönnetyn tuen välisen erottelun tarkoituksena on sisällyttää tuen käsitteeseen valtion suoraan myöntämän tuen lisäksi myös valtion nimeämien tai perustamien julkisten tai yksityisten elinten myöntämä tuki.(20) Koska ONSS on valtion takuulla toimiva julkisoikeudellinen elin ja vastuussa valtiolle sosiaaliturvamaksujen kantamisesta, on selvää, että se kuuluu tämän määritelmän piiriin. Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että koska sosiaaliturvajärjestelmän varat kerätään valtion lainsäädännössä säädetyillä pakollisilla maksuilla ja koska niitä hallinnoidaan ja ne jaetaan valtion lainsäädännön mukaisesti, niitä on pidettävä 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina valtion varoina, vaikka hallinnoinnista huolehtii viranomaisista erillinen elin.(21)
Etuus
29 Toiseksi valtion toimenpiteellä on annettava etuus sen saajalle.
30 Perustamissopimuksessa määrätään "muodossa tai toisessa" myönnetystä tuesta. Yhteisöjen tuomioistuin totesi jo varhain, että perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuen käsite on yleisluonteisempi kuin avustuksen käsite sen vuoksi, että tuella ei tarkoiteta ainoastaan konkreettisia suorituksia, kuten avustuksia, vaan myös toimenpiteitä, jotka eivät ole avustuksia sanan suppeassa merkityksessä mutta jotka eri tavoin alentavat yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia ja ovat siten sekä luonteeltaan että vaikutuksiltaan avustusten kaltaisia.(22)
31 Ratkaisevaa on, saiko kyseessä oleva yritys sellaisen edun, jota se ei normaalisti olisi markkinoilta saanut. Sosiaaliturvamaksuja koskevien toimenpiteiden osalta yhteisöjen tuomioistuin on asiassa Ranska vastaan komissio(23) todennut, että etuutena myönnetty alennus näistä maksuista oli 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, koska sen takia yritys vapautettiin kustannuksista, jotka olisivat muuten kuluttaneet yrityksen rahavaroja, minkä takia markkinavoimilla ei ollut tavanomaista vaikutusta.(24)
32 Käsiteltävänä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole suoraan pienennetty DMT:n maksettavaksi kuuluvien sosiaaliturvamaksujen määrää. DMT on saanut maksaa nämä maksut normaalien määräaikojen jälkeen, ja se on näiden myöhässä suoritettujen maksujen osalta joutunut maksamaan korkoja ja lisämaksuja. DMT väittää, ettei se ole tässä tilanteessa saanut etua, jota olisi pidettävä 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tukena. Belgian, Ranskan ja Espanjan hallitukset väittävät, että jos myönnetään maksuhelpotuksia mutta jos ne kompensoidaan asianmukaisesti ehdoilla, jotka koskevat esimerkiksi korkoja, takuita ja lisämaksuja, kyseessä oleva yritys ei ole saanut tueksi luokiteltavaa etua. Sitä vastoin komissio väittää, että DMT on saanut huomattavan etuuden pelkästään, koska se on vapautettu velvollisuudesta, joka yrityksillä tavallisesti on maksaa sosiaaliturvamaksut tietyn määräajan kuluessa; maksuhelpotukset ovat antaneet DMT:lle mahdollisuuden pitää työntekijöiltä kerätyt maksut ja käyttää niitä liiketoiminnassaan sen sijaan, että se olisi toimittanut ne ONSS:lle.
33 On selvää, että tietyissä tilanteissa se, että sosiaaliturvamaksujen myöhässä tapahtuvaan suorittamiseen suhtaudutaan jatkuvasti suvaitsevaisesti, voi antaa tästä hyötyvälle yritykselle huomattavan kaupallisen edun, ja joissakin ääritapauksissa se voi tarkoittaa samaa kuin vapauttaminen näistä maksuista.(25) Ei siis ole epäselvää, että tällaisessa tapauksessa mahdollisuus maksaa maksut myöhässä on valtiontukea.(26)
34 Mielestäni Ranskan hallituksen ehdottama menetelmä on paras sen ratkaisemiseksi, ovatko sosiaaliturvamaksuja koskevat maksuhelpotukset 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Ranskan hallitus väittää, että maksuhelpotusten ehtoja pitäisi verrata yksityisen velkojan vastaavassa tilanteessa soveltamiin ehtoihin. Ainoastaan jos nämä maksuhelpotukset on myönnetty huomattavasti paremmilla ehdoilla kuin yksityinen velkoja olisi ne myöntänyt, ne ovat 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea.
35 Olen Ranskan ja Belgian hallitusten kanssa samaa mieltä siitä, että tässä asiassa ei voida soveltaa yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta, jota on käytetty usein silloin, kun on pitänyt ratkaista, onko valtion yritykselle antamaa pääomaa pidettävä valtiontukena.(27) Kuten komissio toteaa, sekä yksityinen sijoittaja -testi että yksityinen luotonantaja -testi ovat kuitenkin ennen kaikkea yksityisiä markkinoita koskevia testejä. Mielestäni on turvauduttava vertailuun kaikkein eniten tätä tilannetta muistuttavaan tilanteeseen eli siihen, mitä ehtoja yksityinen luotonantaja tarjoaisi asiakkaanaan olevalle velalliselle, jolla on rahoitusvaikeuksia.(28)
36 Tätä vertailua tehtäessä hypoteettisen velkojan pitäisi mahdollisimman pitkälti kaikilta osin vastata kyseessä olevaa valtion elintä. Tässä tilanteessa hypoteettisella velkojalla pitäisi siis olla samanlainen kapasiteetti myöntää maksuhelpotuksia ja samanlaiset edut, kuten etuoikeus velallisyrityksen omaisuuteen. Olen kuitenkin samaa mieltä komission kanssa siitä, ettei ole asianmukaista olettaa hypoteettisen yksityisen velkojan olevan kiinnostunut sen varmistamisesta, ettei yritystä aseteta konkurssiin. Yksityisen velkojan on oletettava toimivan omien liiketaloudellisten intressiensä mukaisesti. Jos tehokkain keino saamisen perimiseksi on antaa yrityksen joutua konkurssiin, on siis lähdettävä siitä, ettei yksityinen velkoja pyrkisi tätä estämään.
37 Kansallisen tuomioistuimen asiana on tosiasiakysymyksiä koskevan arviointinsa perusteella ratkaista, ovatko sosiaaliturvamaksujen osalta myönnetyt maksuhelpotukset niiden ehdot huomioon ottaen ilmiselvästi suuremmat kuin yksityinen, liiketaloudellisia etujaan suojaava velkoja olisi vastaavassa tilanteessa yksityisillä markkinoilla myöntänyt. Jos näin on, maksuhelpotukset ovat 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea. On todettava, että ensimmäisessä kansallisen tuomioistuimen esittämässä kysymyksessä ilmeisesti oletetaan, että kyseessä oleva yritys ei voi saada tavanomaisten markkinaehtojen mukaista rahoitusta.
38 Yksityinen velkoja -testin perusteella ratkaistaan myös, mistä hetkestä alkaen maksuhelpotusten myöntäminen on valtiontukea. On mahdollista, että kohtuullisen ajanjakson osalta maksuhelpotusten myöntäminen vastaa yksityisen velkojan todennäköistä toimintaa, mutta jossakin vaiheessa velkoja lakkaa myöntämästä maksuhelpotuksia ja hakee velkansa täytäntöönpanoa. Kansallisen tuomioistuimen asiana on ratkaista, minä hetkenä näin olisi tapahtunut.
Jonkin yrityksen suosiminen
39 Kolmanneksi kyseessä ei ole 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki, ellei se suosi jotakin yritystä, eli se ei siis saa olla yleisluonteinen toimenpide. Belgian, Ranskan ja Espanjan hallitukset toteavat, että jos sosiaaliturvamaksuja koskevat maksuhelpotukset myönnetään samoilla ehdoilla kaikille yrityksille, jotka ovat tietyssä objektiivisesti määritellyssä tilanteessa, nämä maksuhelpotukset eivät ole 92 artiklassa tarkoitettua tukea, sillä niillä ei suosita tiettyjä yrityksiä, koska ne ovat yleisluonteisia.
40 On totta, että yleisluonteiset toimenpiteet eivät kuulu 92 artiklan soveltamisalaan. Kuten komissio korostaa, yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin todennut, että jos selvästi yleisluontoisia rahoituksellisia helpotuksia myöntävällä elimellä on huomattavasti harkintavaltaa sen suhteen, kenelle se niitä myöntää ja millä ehdoilla, edun saanut yritys on muita yrityksiä paremmassa asemassa, eikä toimenpiteen siis voida katsoa olevan yleisluonteinen.(29) Vaikuttaa siltä, että käsiteltävänä olevassa asiassa ONSS voi harkintavaltansa mukaisesti myöntää maksuhelpotuksia haluamilleen yrityksille ja tietyissä rajoissa haluamillaan ehdoilla; jos asia on näin, kyseessä olevien toimenpiteiden ei voida katsoa olevan yleisluonteisia.
Kilpailu ja kauppa
41 Lopuksi on todettava, että perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaan laittomana on pidettävä tukea, "joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua - - siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan".
42 Kuten komissio toteaa, käsiteltävänä olevan asian osalta vaikuttaa selvältä, että jos toimenpiteiden katsotaan olevan valtiontukea, ne saattavat vääristää tai uhata vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällaisesta vääristämisestä voi olla kyse, vaikka myönnetyn tuen määrä olisi suhteellisen pieni.(30) Toimenpiteet voivat myös vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Jos valtion myöntämällä tuella vahvistetaan jonkin yrityksen asemaa muihin yrityksiin verrattuna, jotka kilpailevat sen kanssa yhteisön sisäisessä kaupassa, tämän tuen on katsottava vaikuttavan näihin muihin yrityksiin.(31) Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa otaksuttu tuki voi vahvistaa DMT:n asemaa muuttomarkkinoilla sen kilpailijoiden vahingoksi.
43 Vastauksena kansallisen tuomioistuimen esittämään ensimmäiseen kysymykseen päättelen siis, että sosiaaliturvamaksujen osalta myönnetyt harkinnanvaraiset maksuhelpotukset ovat 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea, jos nämä maksuhelpotukset ovat niiden myöntämisen ehdot huomioon ottaen huomattavasti suuremmat kuin yksityinen velkoja vastaavassa tilanteessa myöntäisi.
Toinen kysymys
44 Kuten edellä on todettu, ainoastaan komission asiana on yhteisöjen tuomioistuimen valvonnassa ratkaista, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille. Tämän takia ei ole yhteisöjen tuomioistuimen asiana vastata kansallisen tuomioistuimen esittämään toiseen kysymykseen.
Ratkaisuehdotus
45 Olen siis sitä mieltä, että Tribunal de commerce de Bruxellesin esittämään toiseen kysymykseen ei ole tarpeen vastata ja että ensimmäiseen kysymykseen pitäisi vastata seuraavasti:
Sosiaaliturvamaksujen osalta myönnetyt harkinnanvaraiset maksuhelpotukset ovat EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jos nämä maksuhelpotukset ovat niiden myöntämisen ehdot huomioon ottaen huomattavasti suuremmat kuin yksityinen velkoja vastaavassa tilanteessa myöntäisi.
(1) - 5 ja 9 §.
(2) - 23 §.
(3) - 28 §.
(4) - Tammikuun 1998 alusta lähtien tuomioistuin ei voi enää omasta aloitteestaan aloittaa konkurssimenettelyä (8.8.1997 annettu konkurssilaki, Moniteur belge, 28.10.1997, s. 28587).
(5) - Asia 162/73, Birra Dreher, tuomio 21.2.1974 (Kok. 1974, s. 201).
(6) - Asia C-111/94, Job Centre, tuomio 19.10.1995 (Kok. 1995, s. 3361, 9 kohta).
(7) - Asia 14/86, Pretore di Salò, tuomio 11.6.1987 (Kok. 1987, s. 2545).
(8) - Tuomion 7 kohta.
(9) - Ks. esim. asia 3/78, Redmond, tuomio 29.11.1978 (Kok. 1978, s. 2347) ja tämän jälkeen annetut tuomiot.
(10) - Yhdistetyt asiat 98/85, 162/85 ja 258/85, Bertini ym., tuomio 12.6.1986 (Kok. 1986, s. 1885, 8 kohta).
(11) - Asia C-343/90, Lourenço Dias, tuomio 16.7.1992 (Kok. 1992, s. I-4673) ja asia C-428/93, Monin Automobiles, määräys 16.5.1994 (Kok. 1994, s. I-1707).
(12) - Asia 244/80, Foglia, tuomio 16.12.1981 (Kok. 1981, s. 3045); asia 149/82, Robards, tuomio 3.2.1983 (Kok. 1983, s. 171) ja asia C-83/91, Meilicke, tuomio 16.7.1992 (Kok. 1992, s. I-4871).
(13) - Ks. yleisesti asia C-354/90, Fédération nationale du commerce extérieur des produits alimentaires ja Syndicat national des négociants et transformateurs de saumon, tuomio 21.11.1991 (Kok. 1991, s. I-5505) ja asia C-39/94, SFEI ym., tuomio 11.7.1996 (Kok. 1996, s. I-3547).
(14) - Edellä alaviitteessä 13 mainittu asia Fédération nationale du commerce extérieur des produits alimentaires ja Syndicat national des négociants et transformateurs de saumon, tuomion 8 kohta.
(15) - Asia 78/76, tuomio 22.3.1977 (Kok. 1977, s. 595).
(16) - Tuomion 9 ja 10 kohta.
(17) - Tuomion 14 kohta.
(18) - Ks. komission tiedonanto kansallisten tuomioistuinten ja komission yhteistyöstä valtion tuen alalla (EYVL 1995, C 312, s. 8).
(19) - Edellä alaviitteessä 13 mainittu asia SFEI ym., tuomion 40 kohta.
(20) - Yhdistetyt asiat C-72/91 ja C-73/91, Sloman Neptune, tuomio 17.3.1993 (Kok. 1993, s. I-887, 19 kohta).
(21) - Asia 173/73, Italia v. komissio, tuomio 2.7.1974 (Kok. 1974, s. 709, 16 kohta).
(22) - Asia 30/59, De Gezamenlijke Steenkolenmijnen in Limburg v. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkea viranomainen, tuomio 23.2.1961 (Kok. 1961, s. 1; Kok. Ep. I, s. 69). Yhteisöjen tuomioistuin tutki EHTY:n perustamissopimuksen 4 artiklan käsitettä "valtioiden myöntämä tuki", mutta myöhemmässä oikeuskäytännössä tämän määritelmän on katsottu soveltuvan myös EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan käsitteeseen "jäsenvaltion myöntämä tuki".
(23) - Asia C-301/87, tuomio 14.2.1990 (Kok. 1990, s. I-307).
(24) - Edellä alaviitteessä 23 mainittu asia, tuomion 41 kohta. Ks. myös edellä alaviitteessä 21 mainittu asia Italia v. komissio; asia 203/82, komissio v. Italia, tuomio 14.7.1983 (Kok. 1983, s. 2525) ja asia 52/83, komissio v. Ranska, tuomio 15.11.1983 (Kok. 1983, s. 3707).
(25) - Ks. julkisasiamies La Pergolan 9.7.1998 antaman ratkaisuehdotuksen 9 kohta, asia C-342/96, Espanja v. komissio (asia on vielä vireillä yhteisöjen tuomioistuimessa), joka koskee samoin sosiaaliturvamaksujen maksamista varten myönnettäviä harkinnanvaraisia määräaikoja.
(26) - De minimis -säännön mahdollista soveltamista koskevalla varauksella: ks. pienten ja keskisuurten yritysten valtiontukia koskevat yhteisön suuntaviivat, jotka komissio antoi 20.5.1992 (EYVL 1992, C 213, s. 2), sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission tiedonannolla vähämerkityksisestä tuesta (EYVL 1996, C 68, s. 9), jolla vapautetaan vähämerkityksiset tuet tietyissä tilanteissa komissiolle tehtävää ennakkoilmoitusta koskevasta velvollisuudesta.
(27) - Ks. esim. asia 234/84, Belgia v. komissio, tuomio 10.7.1986 (Kok. 1986, s. 2263).
(28) - Ks. edellä alaviitteessä 25 mainittu asia Espanja v. komissio, ratkaisuehdotuksen 11 kohta.
(29) - Asia C-241/94, Ranska v. komissio, tuomio 26.9.1996 (Kok. 1996, s. I-4551). Ks. myös edellä alaviitteessä 25 mainitun asiassa Espanja v. komissio annetun ratkaisuehdotuksen 8 kohta.
(30) - Yhdistetyt asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja v. komissio, tuomio 14.9.1994 (Kok. 1994, s. I-4103, 42 kohta).
(31) - Asia 730/79, Philip Morris Holland v. komissio, tuomio 17.9.1980 (Kok. 1980, s. 2671, 11 kohta).
Full & Egal Universal Law Academy