Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset
1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut 1.8.1997 EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla kanteen, jossa se vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen ja eläinlääkkeitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettujen direktiivien 81/851/ETY ja 81/852/ETY muuttamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/40/ETY(1) (jäljempänä direktiivi) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
2 Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden oli toteutettava direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ennen 1 päivää tammikuuta 1995, lukuun ottamatta 1 artiklan 7 kohtaa, ja niiden oli ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
3 Koska komissio ei ollut saanut Ranskan hallitukselta ilmoitusta direktiivin täytäntöönpanotoimista ja koska sillä ei ollut tiedossaan mitään muutakaan seikkaa, jonka perusteella se olisi voinut päätellä Ranskan tasavallan täyttäneen velvoitteensa saattaa lainsäädäntönsä direktiivin säännösten mukaiseksi, se kehotti 2.8.1995 perustamissopimuksen 169 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti Ranskan valtiota esittämään huomautuksensa komissiolle kahden kuukauden määräajassa.
4 Ranskan Euroopan yhteisöissä toimivan pysyvän edustuston 25.10.1995 päivätyllä kirjeellä Ranskan viranomaiset ilmoittivat komissiolle direktiivin täytäntöönpanon edellyttävän muutoksia kansanterveyttä koskevaan lakiin (code de la santé publique), ja kyseiset viranomaiset huomauttivat, että alustava ehdotus laiksi oli jo laadittu ja että se sisällytettäisiin piakkoin annettavaan lakiehdotukseen.
5 Koska näiden toimenpiteiden toteuttamisesta ei tämän jälkeen annettu muita tietoja, komissio lähetti 26.9.1996 päivätyssä kirjeessä Ranskan hallitukselle perustellun lausunnon, jossa se päätyi siihen lopputulokseen, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Lisäksi komissio kehotti perustamissopimuksen 169 artiklan toisen kohdan mukaisesti Ranskan tasavaltaa toteuttamaan perustellun lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden määräajassa lausunnon tiedoksiannosta.
6 Kanteessaan komissio korostaa, että koska yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltio, jolle direktiivi on osoitettu, on velvollinen saattamaan kansallisen lainsäädäntönsä direktiivin säännösten mukaiseksi direktiivissä säädetyssä määräajassa ilman, että se voisi vedota sisäisen oikeusjärjestyksensä oikeussääntöihin, toimintatapoihin tai tilaan perustellakseen direktiivissä säädettyjen velvoitteiden ja määräaikojen noudattamatta jättämistä, vastaajana oleva jäsenvaltio ei ole noudattanut direktiivin mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole direktiivissä säädetyn määräajan päättymiseen mennessä toteuttanut mitään direktiivin säännösten täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä.
7 Vastineessaan Ranskan tasavalta ei kiistä sitä, ettei se ole antanut täytäntöönpanon edellyttämiä kansallisia säännöksiä, mutta se tyytyy toteamaan, että direktiivin täytäntöönpano edellyttää sellaisen lain tai asetuksen antamista, jolla muutetaan kansanterveyttä koskevaa lakia, ja että tällaisten säädösten valmistelu on nyt saatu lähes päätökseen.
8 Asianosaisten esittämien tietojen perusteella katson, että komission nostama kanne on perusteltu. Ranskan tasavalta ei nimittäin ole pannut täytäntöön direktiivin säännöksiä direktiivin 3 artiklassa säädetyssä määräajassa.
Lisäksi on korostettava, että oikeudenkäynnin aikana mahdollisesti tapahtuva direktiivin täytäntöönpano, johon vastaajana oleva hallitus vetoaa, ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan voi johtaa siihen, että kanteesta tulee perusteeton tai että se menettää merkityksensä, koska "kun arvioidaan sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteensa, on otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se on perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä, eikä yhteisöjen tuomioistuin voi ottaa huomioon tämän jälkeen tapahtuneita muutoksia".(2)
9 Edellä esitetyn johdosta ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin
1) toteaa, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen ja eläinlääkkeitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettujen direktiivien 81/851/ETY ja 81/852/ETY muuttamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/40/ETY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, ja
2) velvoittaa Ranskan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
(1) - EYVL L 214, s. 31.
(2) - Ks. viimeksi yhdistetyt asiat C-232/95 ja C-233/95, komissio v. Kreikka, tuomio 11.6.1998 (Kok. 1998, s. I-3343, 38 kohta).
Full & Egal Universal Law Academy