EUR-Lex -  61998CC0339 - FI - Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Jacobs 28 päivänä lokakuuta 1999. - Peacock AG vastaan Hauptzollamt Paderborn. - Ennakkoratkaisupyyntö: Finanzgericht Düsseldorf - Saksa. - Yhteinen tullitariffi - Tariffinimikkeet - Verkkokorttien tariffiluokittelu - Luokittelu yhdistettyyn nimikkeistöön. - Asia C-339/98.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset

1 Esillä olevassa asiassa on kyse sellaisten sähköisten piirien tulliluokittelusta, joita kutsutaan verkkokorteiksi, liitäntäkorteiksi tai sovittimiksi, jotka on tarkoitettu asennettaviksi henkilökohtaisiin tietokoneisiin, jotta nämä voisivat vaihtaa tietoja muiden lähiverkkoon (local area network) liitettyjen tietokoneiden - henkilökohtaisten tietokoneiden tai verkkopalvelinten kanssa. Käytän niistä jäljempänä nimitystä "verkkokortit".

2 Yhteisössä tavarat luokitellaan tullaustarkoituksissa yhdistetyn nimikkeistön(1) mukaisesti, joka perustuu maailmanlaajuiseen harmonoituun järjestelmään;(2) yhdistetty nimikkeistö on identtinen harmonoidun järjestelmän kanssa nimikkeiden ja kuusinumeroisten alanimikkeiden osalta, ja ainoastaan seitsemän- ja kahdeksannumeroiset luvut muodostavat yhdistetyn nimikkeistön omia alaluokitteluja. Koska yhdistetyssä nimikkeistössä ja harmonoidussa järjestelmässä tietokoneita kutsutaan "automaattisiksi tietojenkäsittelykoneiksi", käytän samaa käsitettä tai sen lyhennettä "ATK-laite".

3 Tavarat, joista pääasiassa on kyse, on maahantuotu vuosina 1990-1995. Tänä aikana yhdistetyn nimikkeistön ja harmonoidun järjestelmän nimikkeet 8471, 8473 ja 8517 kuuluivat seuraavasti:

8471 Automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt; magneettimerkkien lukijat ja optiset lukijat, koneet tietojen siirtämistä varten tietovälineelle koodimuodossa ja koneet tällaisten tietojen käsittelemistä varten, muualle kuulumattomat;

8473 Osat ja tarvikkeet (muut kuin suojuspeitteet, kantolaukut ja niiden kaltaiset tavarat), jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 8469-8472 koneissa;

8517 Sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, myös kantoaaltojärjestelmissä käytettävät teleliikennelaitteet.

4 Nimikkeet 8471 ja 8473 kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohtaan, jossa todetaan, että automaattisen tietojenkäsittelykoneen järjestelmän muodostavan eri ulkokuoriin rakennettuja yksiköitä voidaan pitää täydellisen järjestelmän osana ja että nimikkeeseen 8471 eivät kuulu koneet, jotka toimivat automaattisen tietojenkäsittelykoneen yhteydessä ja joilla suoritetaan erityistoimintoja, vaan ne on luokiteltava siihen nimikkeeseen, joka vastaa niiden asianomaisia toimintoja, tai jollei sellaisia ole, kaatonimikkeeseen.

5 Esillä olevassa asiassa kyse on erityisesti siitä, oliko verkkokortit luokiteltava asian tosiseikkojen toteutumisaikana yhdistetyn nimikkeistön nimikeeseen 8471 tai 8473 tietojenkäsittelykoneiden yksikköinä, osina tai tarvikkeina, vai oliko ne luokiteltava nimikkeeseen 8517 koneina, joilla suoritetaan erityistoimintoja, kuten sähkötystä.

6 Esillä olevassa asiassa kyseessä olevan tapahtuneen maahantuonnin jälkeen asetuksessa N:o 1165/95(3) luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8517 seuraavanlaiset tavarat, jotka ilmeisesti vastaavat esillä olevassa asiassa kyseessä olevia tavaroita:

"Liitäntäkortit, jotka on tarkoitettu asennettaviksi digitaalisiin automaattisiin tietojenkäsittelylaitteisiin (atk-laitteisiin) ja joiden avulla tiedonsiirto lähiverkossa (LAN) on mahdollista ilman modeemia.

Tällaisen kortin avulla atk-laitetta voidaan käyttää toisen laitteen tai keskusyksikön vastaanotto/tulostinlaitteena.

- - ".

Asian tosiseikat ja oikeudenkäyntimenettely

7 Ennakkoratkaisupyynnön mukaan Peacock AG (kantaja), joka on saksalainen yhtiö, toi yhteisöön suuria määriä verkkokortteja Yhdysvalloista sekä muista kolmansista maista heinäkuun 1990 ja toukokuun 1995 välisenä aikana, jolloin verkkokortit tullattiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeellä 8473 30 00 "sähköiset piirit, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan nimikkeeseen 8471 luokiteltavien tietokoneiden osina (kortit)".(4) Vuonna 1993 Tanskan, Alankomaiden ja Yhdistyneen Kuningaskunnan tulliviranomaiset ilmoittivat kantajalle sekä kahdelle sen tytäryhtiölle sitovista tullimääräyksistä, joiden mukaan tällaiset verkkokortit oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8473.

8 Hauptzollamt Paderborn (jäljempänä vastaaja) teki kuitenkin jälkikäteen oikaisun ja määräsi lisätullin, joka olisi pitänyt maksaa, mikäli tavarat olisi luokiteltu sen oikeana pitämään yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen eli nimikkeeseen 8517. Kantaja riitautti molemmat oikaisut sekä niiden perusteella tekemänsä ryhmätullausilmoitukset. Vastaaja hylkäsi kuitenkin kantajan esittämät väitteet perusteettomina 11.9.1995 tekemällään päätöksellä ja katsoi, että verkkokortit oli luokiteltava nimikkeeseen 8517. Kantaja valitti tästä päätöksestä Finanzgericht Düsseldorfiin, joka näyttäisi puoltavan valitusta, mutta joka on pyytänyt yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisua seuraavaan kysymykseen:

"Onko vuosina 1990-1995 voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohtaa tulkittava siten, että perusteluissa tarkemmin kuvailtujen verkkokorttien avulla toteutettavaa tietojen siirtämistä ei pidetä erityistoimintona, vaan tietojenkäsittelynä, jolloin nämä tavarat on luokiteltava nimikkeeseen 8473?"

9 Kansallinen tuomioistuin ei ole pyytänyt ratkaisua esillä olevassa asiassa kyseessä olevan maahantuonnin jälkeen voimaan tulleen asetuksen N:o 1165/95 pätevyydestä, mutta on katsonut, että verkkokorttien luokittelu nimikkeeseen 8473 merkitsisi epäsuorasti asetuksen pätemättömyyttä siltä osin kuin verkkokortit on luokiteltu asetuksessa muualle.

Laajempi asiayhteys

10 Ennen kuin tutkin yksityiskohtaisesti perusteita, jotka ovat esillä olevassa asiassa kansalliselle tuomioistuimelle annettavan vastauksen kannalta olennaisia, katson, että on hyödyllistä esittää muutamia seikkoja siitä laajemmasta asiayhteydestä, johon esillä oleva asia liittyy.

11 Lähiverkot edustavat suhteellisen uutta kehitystä tietotekniikassa. Ne ovat korvanneet aikaisemmat järjestelmät, joissa kaikista tietojenkäsittelytoiminnoista vastaavaan keskusyksikkötietokoneeseen voitiin saada yhteys etäpäätteistä, joilla ei ollut mitään itsenäistä tietojenkäsittelykapasiteettia. Lähiverkko liittää toisiinsa monta henkilökohtaista tietokonetta, jotka pystyvät käsittelemään tietoja itsenäisesti, ja muita automaattisia tietojenkäsittelykoneita, mukaan lukien verkkopalvelimet ja tehokkaammat keskusyksikkötietokoneet, sekä tietokoneiden oheislaitteita, kuten tulostimia, siten, että tietoja voidaan siirtää niiden välillä ja että ainakin "jaetuissa verkoissa" jokainen lähiverkkoon kytketty automaattinen tietojenkäsittelykone voi jossain määrin käyttää hyväksi muiden tietojenkäsittelykapasiteettia. Vaikka automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat olla analogisia tai digitaalisia, kyseessä olevan kaltaiset lähiverkot perustuvat digitaalisiin periaatteisiin ja tietoja siirretään digitaalisesssa muodossa. Lähiverkot rajoittuvat tavallisesti tiettyyn alueeseen, kuten toimistorakennukseen tai rakennuskompleksiin, mutta laajempia alueita voidaan kattaa samaa tekniikkaa käyttävillä WAN-verkoilla (wide area networks) tai MAN-verkoilla (metropolitan area networks).

12 Teleliikennetekniikka on myös kehittynyt viime vuosina, ja tiedonsiirto puhelinverkoissa tapahtuu nyt usein digitaalisessa muodossa, vaikka muuntaminen analogisesta muodosta digitaaliseen ja päinvastoin on tarpeen puhelinviestinnän molemmissa päissä. Jotta puhelinverkossa voitaisiin viestiä esimerkiksi internetin tai sähköpostin kautta, digitaalisten automaattisten tietojenkäsittelykoneiden on käytettävä modeemia (modulaattori-demodulaattori), joka muuntaa signaalit digitaalisesta analogiseen muotoon ja päinvastoin. Yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 8517 muutettiin 1.1.1996 alkaen(5) siten, että siinä viitataan myös digitaalijärjestelmissä käytettäviin teleliikennelaitteisiin.

13 Lähiverkkojen kehitys sekä tietokoneiden tiedonsiirrossa ja puheluissa käytettävän tekniikan läheneminen on luonut epävarmuutta sen suhteen, miten nämä kaksi eri järjestelmää voidaan erottaa toisistaan. Tämä erottelu on tulliluokituksen kannalta selvästikin merkityksellinen, millä puolestaan on taloudellista merkitystä, koska esillä olevassa asiassa kyseessä olevina vuosina yhteisöön suuntautuvasta tuonnista perittävät tullit olivat yleisesti korkeampia nimikkeeseen 8517 luokiteltujen tavaroiden kuin nimikkeisiin 8471 tai 8473 luokiteltujen tavaroiden osalta.

14 Tällä alalla vallitseva epävarmuus käy ilmi seuraavista esimerkeistä, joita voitaisiin mainita useampiakin.

15 Yhdysvaltojen tulliviranomaiset luokittelivat lähiverkkolaitteet harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 8517 vuoteen 1992 asti ja tämän jälkeen nimikkeeseen 8471; Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen (NAFTA) luomista koskevien neuvottelujen seurauksena Kanada alkoi toimia samalla tavoin vuodesta 1995 alkaen. 1990-luvun alussa usean yhteisön jäsenvaltion tulliviranomaiset antoivat keskenään ristiriitaisia sitovia tullimääräyksiä luokitellen lähiverkkolaitteet vaihtelevasti nimikkeisiin 8471, 8473 sekä 8517. Kun tullikoodeksikomitea(6) tarkasteli ehdotusta asetukseksi N:o 1165/95, verkkokorttien luokittelusta ei annettu lausuntoa, ilmeisesti koska tarvittavaa enemmistöä ei kyetty saavuttamaan.

Muut tapaukset

16 Esillä oleva asia on yksi monista asioista, joita eri tuomioistuimet tai tuomioistuimen kaltaiset elimet ovat ratkaisseet.

17 Esimerkiksi yhteisöjen tuomioistuimessa sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on vireillä vastaavia tapauksia. Asiassa C-463/98, Cabletron vastaan Revenue Commissioners, Irlannin Appeal Commissioners on pyytänyt ennakkoratkaisua usean lähiverkkolaitteen, mukaan luettuna verkkokortit, luokittelusta sekä asetusten N:o 1638/94(7) ja N:o 1165/95 pätevyydestä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa vireillä olevissa yhdistetyissä asioissa T-133/98 ja T-134/98, Hewlett Packard France vastaan komissio, kantaja vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan komission päätöksen, jossa vaaditaan sellaisten sitovien tullimääräysten kumoamista, joissa nimikkeeseen 8471 on luokiteltu katkaisimet ja kortit, jotka mahdollistavat sen, että useat lähiverkkoon kytketyt tietokoneet jakavat yhden tai useamman tulostimen hallinnan; asian käsittely näissä asioissa on keskeytetty, kunnes esillä oleva asia tai asia Cabletron ratkaistaan.

18 Saksassa on monta asiaa vireillä tai ratkaistu ja asioita on vireillä myös Ranskassa. Kansallinen tuomioistuin ilmoittaa, että sekä siinä että Bundesfinanzhofissa on vireillä samanlaisia asioita. Komissio katsoo huomautuksissaan, että Finanzgericht Baden-Württemberg ja Bundesfinanzhof ovat aikaisemmin luokitelleet verkkokortit sekä muut verkkoon liittyvät laitteet nimikkeeseen 8517. Alankomaiden hallitus ilmoitti suullisessa käsittelyssä, että myös sen tuomioistuimissa on vireillä samanlaisia asioita.

Maailman tullijärjestö ja maailman kauppajärjestö

19 Ehkä vielä merkittävämpää on se, että lähiverkkolaitteiden, mukaan lukien verkkokortit, oikeaa tulliluokitusta koskevat erimielisyydet on tuotu esille Maailman tullijärjestössä (World Customs Organization, WCO) sekä Maailman kauppajärjestössä (World Trade Organization, WTO).

20 Maailman tullijärjestö, aikaisemmalta nimeltään tulliyhteistyöneuvosto, on kansainvälinen järjestö, jonka puitteissa harmonoitu järjestelmä on perustettu. Siihen kuuluu harmonoidun järjestelmän komitea (Harmonised System Committee, jäljempänä komitea), jossa Euroopan yhteisö on edustettuna harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen sopimuspuolena. Komitean on muun muassa tehtävä muutosesityksiä harmonoituun järjestelmään sekä laadittava tätä koskevia selityksiä (harmonoidun järjestelmän selitykset), annettava luokittelua koskevia lausuntoja sekä muita tulkintaa koskevia neuvoja ja suosituksia turvatakseen harmonoidun järjestelmän yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen.(8) Maailman tullijärjestön neuvoston katsotaan hyväksyvän automaattisesti tällaiset selitykset, luokittelua koskevat lausunnot, neuvot ja suositukset, ellei jokin sopimuspuoli vaadi uutta tutkintaa.(9) Vaikka näitä asiakirjoja ei pidetäkään sitovina, niitä yleensä noudatetaan.(10)

21 Vuonna 1996 tehtyjen kysymysten johdosta komitea päätti huhtikuussa 1997 eri enemmistöin luokitella nimikkeeseen 8471 yhteysohjaimet tai "routersit", yhdistelmäohjaimet, usean aseman hakuyksiköt sekä optiset kuitumuuntajat, jotka kaikki ovat lähiverkkolaitteita. Euroopan yhteisön tekemän varauman jälkeen komitea vahvisti nämä luokittelut marraskuussa 1998. Samassa kokouksessa se luokitteli Ethernet-sovitinkortit, jotka ovat esillä olevassa asiassa kyseessä olevien tuotteiden kaltaisia tuotteita, myös nimikkeeseen 8471 äänin 25 puolesta ja 13 vastaan (sekä kolme tyhjää), keskusteltuaan nimikkeiden 8517 ja 8471 välisestä erottelusta.

22 Euroopan yhteisö teki 26.1.1999 uuden varauman ja vaati, että kaikki nämä luokittelut esitetään maailman tullijärjestön neuvoston ratkaistavaksi, minkä seurauksena komitea tutkisi ne uudelleen lokakuussa 1999. Osasta tätä koskevaa yhteisöjen tuomioistuimelle esitettyä kirjeenvaihtoa käy ilmi, että komissio sekä Maailman tullijärjestö katsovat, että teleliikennelaitteita ja tietojenkäsittelylaitteita koskeva erottelu olisi lopullisesti ratkaistava komitean puitteissa.

23 Vaikka Maailman tullijärjestö vastaa tulliluokitusasioista, se ei voi vaikuttaa tullitariffeihin, jotka neuvotellaan (ja joita koskevat riidat ratkaistaan) Maailman kauppajärjestön puitteissa.

24 Uruguayn neuvottelukierroksen aikana, joka huipentui vuonna 1994 tarkistetun, tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (General Agreement on Tariffs and Trade, jäljempänä GATT 1994) tekemiseen sekä Maailman kauppajärjestön perustamiseen, Euroopan yhteisö "sitoi" tullitariffinsa (toisin sanoen sitoutui olemaan nostamatta niitä suhteessa toisiin sopimuspuoliin) muun muassa nimikkeiden 8471, 8473 ja 8517 osalta. Kun edellä mainitun epävarman ajanjakson seurauksena(11) komissio antoi asetukset N:o 1638/94 ja N:o 1165/95, joilla se lopullisesti luokitteli tietyt lähiverkkolaitteet, mukaan lukien verkkokortit, nimikkeeseen 8517 ja siten kantoi niistä korkeampaa tullia kuin mikäli ne olisi luokiteltu nimikkeisiin 8471 tai 8473, Yhdysvallat katsoi tämän merkitsevän muutosta tullitariffikohtelussa ja saattoi asian vuonna 1997 Intian, Japanin, Korean ja Singaporen tukemana Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisuelimen ratkaistavaksi. Kyseinen elin ei kyseenalaistanut yhteisön tekemää kyseisten kohtien luokittelua, vaan totesi, että aikaisemmin nimikkeisiin 8471 tai 8473 luokiteltujen tavaroiden luokittelu nimikkeeseen 8517 merkitsi sitä, että yhteisö rikkoi sitoumustaan olla nostamatta näitä tavaroita koskevia sidottuja tullejaan loukaten näin ollen Yhdysvaltojen perusteltuja odotuksia tältä osin.

25 Tällä erityisellä perusteella Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisuelin hyväksyi 5.2.1998 Yhdysvaltojen väitteen, vaikka se hyväksyikin Euroopan yhteisön väitteet tietyiltä muilta osin. Maailman kauppajärjestön valituselin kumosi kuitenkin tämän päätöksen 5.6.1998 pääasiallisesti sillä perusteella, että riitojenratkaisuelin oli virheellisesti katsonut, että GATT 1994 -sopimusta voitaisiin tulkita huomioiden yhden sopimuspuolen "perustellut odotukset" sen sijaan että huomioitaisiin kaikkien sopimuspuolten yhteinen tahto.(12)

26 Vaikka kyseisen riidan osapuolet, Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisuelin ja valituselin korostivat, että riita koski pikemminkin tullitariffikohtelua kuin tulliluokitusta, on selvää, että nämä kaksi seikkaa liittyvät toisiinsa. Tulliluokituksen pääasiallinen muu kuin tilastointiin liittyvä tarkoitus on se, että eri tuotteisiin sovelletaan eri tullitariffeja, ja tulliluokitusta koskevien riitojen pääasiallinen syy liittyy vastakkaisiin pyrkimyksiin, joita on kauppaa käyvillä tahoilla ja vientimailla, jotka haluavat soveltaa alempia tullitariffeja sekä tuontimaiden veroviranomaisilla, jotka haluavat soveltaa korkeampia tullitariffeja. Lisäksi käytännössä osoittautui mahdottomaksi, että jompikumpi Maailman kauppajärjestön elin määrittelisi tariffit luokittelukysymystä huomioimatta; joka tapauksessa tämän ristiriidan olemassaolo on osoitus yhteisöjen tuomioistuimen esillä olevassa asiassa vastattavana olevan kysymyksen seurausten mahdollisesta ulottuvuudesta.

ITA

27 Lopuksi on mainittava sopimus informaatioteknologiatuotteiden kaupasta (Agreement on Trade in Information Technology Products, jäljempänä ITA-sopimus).(13)

28 ITA sopimus, jonka sopimuspuoliin kuuluu Euroopan yhteisö ja jonka sopimuspuolet edustavat noin 90:tä prosenttia maailman informaatioteknologiatuotteiden kaupasta, tehtiin Singaporessa 13.12.1996 ja se tuli voimaan vuonna 1997. Sopimuksen mukaan sopimuspuolten on poistettava kaikki keskinäiset informaatioteknologiatuotteiden tullit 1.1.2000 mennessä vuosina 1997, 1998 ja 1999 toteutettavin tasaisesti kasvavin alennuksin. Sopimus kattaa yhtäältä harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8471 ja sen alanimikkeet, alanimikkeen 8473 30 (nimikkeeseen 8471 kuuluvien koneiden osat ja tarvikkeet) sekä nimikkeen 8517 alanimikkeineen(14) ja toisaalta "verkkolaitteet: lähiverkkolaitteet ja WAN-verkkolaitteet, mukaan luettuna laitteet, joita käytetään ainoastaan tai pääasiallisesti mahdollistamaan automaattisten tietojenkäsittelykoneiden ja niiden yksikköjen liittäminen toisiinsa verkoksi, jota käytetään pääasiallisesti seuraavien laitteiden yhteiskäyttöön: keskusyksiköt, tiedonvarastointilaitteet sekä syöttö- ja tulostuslaitteet - mukaan lukien sovittimet, navat, linjavahvistimet, muuntimet, keskittimet, sillat ja 'routersit' sekä komponenttilevyt, jotka liitetään automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin ja niiden yksiköihin", huolimatta siitä, miten ne luokitellaan harmonoidussa järjestelmässä.(15)

29 ITA-sopimukseen liitetyssä EY-ITA myönnytysluettelossa CXL todetaan, että kyseiset verkkolaitteet kuuluvat harmonoidun järjestelmän nimikkeisiin 8471 ja 8517. Vastauksessaan yhteisöjen tuomioistuimen esittämään kysymykseen komissio on katsonut kuitenkin, että nimikkeet on mainittu vain informaatiotarkoituksessa, eivätkä ne ole sitovia.

30 Lopuksi tässä yhteydessä on huomattava, että ITA-sopimuksen liitteessä olevassa 5 kohdassa sopimuspuolet toteavat seuraavaa: "Osapuolet kokoontuvat niin usein kuin on tarpeen - - tarkastelemaan niiden kesken esiintyviä eroja informaatioteknologiatuotteiden luokittelussa - - Osapuolet sopivat yhteisestä tavoitteesta saada tarvittaessa aikaan yhteinen luokittelu näille tuotteille voimassaolevaan HS-nimikkeistöön ottaen huomioon [WCO:n] tulkinnat ja määräykset. Jokaisessa tapauksessa, jossa luokitteluun jää ero, osallistujat harkitsevat, voitaisiinko WCO:lle tehdä yhteinen ehdotus voimassa olevan HS-nimikkeistön saattamisesta ajan tasalle tai HS-nimikkeistön tulkintaa koskevan erimielisyyden ratkaisemisesta".

Esillä oleva asia laajemmassa asiayhteydessä

31 On selvää, että on laajoja mielipide-eroja sellaisten lähiverkkolaitteiden tulliluokituksesta yleensä, joista esimerkkinä ovat esillä olevassa asiassa kyseessä olevat verkkokortit. Nämä mielipide-erot ovat peräisin ainakin 1990-luvun alusta, vaikka toisaalta ratkaisu saataneen asiaan lähitulevaisuudessa.

32 Yhtäältä maailman tullijärjestön harmonoidun järjestelmän komiteassa näytetään keskusteltavan teleliikennetoimintojen ja tietojenkäsittelytoimintojen erojen määrittämisestä ja toisaalta ITA-sopimuksen puitteissa keskustellaan lähiverkkolaitteiston oikeasta luokittelusta.

33 Lisäksi ITA-sopimuksen mukaan(16) tullien poistaminen saatetaan päätökseen 1 päivänä tammikuuta 2000 mennessä nimikkeisiin 8471, 8473 ja 8517 luokiteltavien tuotteiden osalta, minkä vuoksi on epätodennäköistä, että yhteisöjen tuomioistuimelle esitettäisiin ennakkoratkaisupyyntö tietokoneverkkolaitteiden oikeasta luokittelusta sellaisen tuonnin osalta, joka tapahtuu edellä mainitun päivämäärän jälkeen (ainakin siltä osin kuin vientimaat ovat ITA-sopimuksen sopimuspuolia sekä niin kauan kuin kyseinen sopimus on voimassa yhteisössä).

34 Esillä oleva asia koskee kuitenkin tuonnin tulliluokitusta vuosina 1990-1995, jolloin vastaajan kantama, nimikkeen 8517 mukainen tulli (ilmeisesti 7,5 %, joka on sama kuin tulli, jota kannetaan asetuksen N:o 1165/95 mukaisesti) oli noin 2.5-4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tullit, joita on voitu kantaa nimikkeiden 8471 tai 8473 nojalla. Tuonti tapahtui lisäksi ennen kuin annettiin asetus N:o 1165/95, jossa verkkokortit luokiteltiin nimikkeeseen 8517, ennen kuin harmonoitua järjestelmää ja yhdistettyä nimikkeistöä tarkistettiin vuonna 1996 ja ennen vuosina 1997 ja 1998 tehtyjä Maailman tullijärjestön luokittelulausuntoja ja Maailman kauppajärjestön tekemiä ratkaisuja.

35 Yhteisöjen tuomioistuimen on vastattava samankaltaisiin kysymyksiin asiassa Cabletron, jossa kysymyksessä on suurempi määrä lähiverkkolaitteita, joita on maahantuotu vuodesta 1993 alkaen ja joita tänä aikana tapahtuneet muutokset siten koskevat. Jotta en puuttuisi näihin kysymyksiin, joihin kuuluu asetuksen N:o 1638/94 ja N:o 1165/95 pätevyys, rajoitun tutkimaan tiettyä yksittäistä tuotetta ja kyseessä olevaa tiettyä ajanjaksoa.

36 Katson näin ollen, että esillä olevaa asiaa on lähestyttävä tiettyä tuotetta ja ajanjaksoa koskevassa määrätyssä asiayhteydessä, johon esillä oleva asia liittyy, vaikka ei selvästikään ole mahdollista olla täysin huomioimatta laajempaa asiayhteyttä. Erityisesti en tutki kysymystä asetuksen N:o 1165/95 pätevyydestä, mikä on asianmukaisempaa tutkia asian Cabletron yhteydessä.

37 Lisäksi on muistettava, että yhteisöjen tuomioistuin on oikeudellinen elin, joka on erikoistunut erityisesti yhteisön oikeuteen. Sen tehtäviin selvästi kuuluu tulkita oikeudellisesti yhdistetyn nimikkeistön käsitteitä. Se ei ole tekninen elin, joka voisi ratkaista pelkästään teknisluonteisia riitoja, eikä sen tule millään tavoin puuttua harmonoidun järjestelmän nimikkeiden sisältöä koskevaan neuvotteluprosessiin, jossa asianmukaisen asiantuntemuksen omaavat henkilöt pyrkivät kansainväliseen yhteisymmärrykseen selkeästi ristiriitaisesta ja hyvin teknisestä kysymyksestä. Tämä prosessi voi sisältää harmonoidun järjestelmän sanamuodon selventämistä koskevia muutoksia ja se on asianmukaisin keino saavuttaa pitkän aikavälin ratkaisu mielipide-eroihin. Yhteisöjen tuomioistuin voi kuitenkin auttaa asiaa ratkaisemalla, kuinka tiettyjä yhdistetyn nimikkeistön käsitteitä on tulkittava tietyllä hetkellä yhteisön oikeuden mukaan.

38 Nämä huomautukset huomioon ottaen aloitan esillä olevan asian käsittelyn.

Verkkokorttien kuvaus

39 Ennen kuin tutkin yhdistetyn nimikkeistön tulkitsemista koskevia yksityiskohtaisia perusteita sekä yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin esitettyjä huomautuksia, on hyödyllistä esittää melko kattava selvitys verkkokortin toiminnasta. Kansallinen tuomioistuin on esittänyt yksityiskohtaisen selvityksen, koska se oli tilannut asiantuntijaraportin tavasta, jolla verkkokortit muuntavat tietoa ja takaavat tietojen siirron.

40 Kansallisen tuomioistuimen selvityksistä käy ilmi, että kaikki tiedonvälitysprosessit lähiverkossa seuraavat samaa mallia, josta on säädetty kansainvälisen standardijärjestön(17) standardissa IS 7498. Malli koostuu seitsemästä kerroksesta, josta ylintä käyttää loppujärjestelmän palvelimen tai henkilökohtaisen tietokoneen tietojenkäsittelysovellus ja alimmassa käytetään hyväksi siirtovälinettä, kaapelia. Lähettävä järjestelmä siirtää tietoa alaspäin useiden kerrosten kautta, kunnes se saavuttaa alimman kerroksen, joka muokkaa tiedon "tietokehyksiin" ja siirtää ne vastaanottavan järjestelmän alimpaan kerrokseen, joka tämän jälkeen toistaa siirron päinvastaisessa järjestyksessä. Verkkokortit vastaavat mallin kahta alinta kerrosta. Tässä prosessissa tieto pysyy muuttumattomana binäärisessä muodossa, vaikka muuta tietoa, kuten lähdettä ja määränpäätä osoittavat osoitteet sekä muut vastaavat tiedot, voidaan lisätä tietokehyksiin, ja saattaa olla tarpeen käytettävästä tekniikasta riippuen muuttaa signaalit kasvavaan (1) tai alenevaan (0) virtaan, eikä eri jännityksiin, binääristen arvojen ilmaisemiseksi (tämä ei kuitenkaan vastaa modeemien suorittamaa modulaatiota tai demodulaatiota). Lähiverkon siirtotapahtumissa käytetty standardi on IEEE(18) standardi 802. Ulkoisia lähetinvastaanottamia tai toistimia voidaan käyttää kattamaan etäisyydet 4 000 metriin asti rakennuksen tai rakennuskompleksin sisällä; muuten voidaan saavuttaa 185 metrin etäisyyksiä. Tietokehykset levitetään ympäri verkkoa, jotta ne saavuttavat kaikki muut lähiverkon loppujärjestelmät, mutta tietokehyksiä hyväksyvät vain sellaiset loppujärjestelmät, joiden osoite sisältyy tietokehykseen.(19)

Yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännökset

41 Yhdistetyn nimikkeistön ja harmonoidun järjestelmän johdantona on kuusi yleistä tulkintasääntöä, joista ensimmäisen mukaan " - - oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti."

42 Näistä "seuraavista säännöistä" säännöt 2, 3(b), 4 ja 5 eivät näytä soveltuvan esillä olevaan asiaan; sääntöä 6 sovelletaan alanimikkeeseen tapahtuvan luokittelun osalta, kun esillä olevassa asiassa kysymyksessä on oikea nimike. Kuitenkin säännön 3(a) mukaan jos tavara voidaan prima facie luokitella kahteen tai useampaan nimikkeeseen, tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä, mutta jos näin ei voida tehdä, säännön 3(c) mukaan ne on luokiteltava kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen. Nämä kaksi sääntöä saattavat vaikuttaa asian kannalta merkityksellisiltä, mutta kuten jäljempänä esitetystä käy ilmi, en katso, että niitä on sovellettava esillä olevaan asiaan.

43 Yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi vakiintuneesti katsonut, että oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty asian kannalta merkityksellisessä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä sekä jaksoa ja ryhmiä koskevissa huomautuksissa. Lisäksi sekä ryhmiä koskevat huomautukset että harmonoidun järjestelmän selitykset ovat tärkeitä keinoja yhdistetyn nimikkeistön yhtenäisen tulkinnan varmistamiseksi, ja niitä voidaan pitää sellaisinaan pätevinä tulkinnan apuvälineinä.(20)

44 Nimikkeiden 8471, 8473 ja 8517 sisältö on esitetty edellä.(21)

45 Ryhmät 84 ja 85, joihin nimikkeet sisältyvät, kuuluvat XVI jaksoon, jonka 2 huomautuksessa todetaan asian kannalta merkityksellisin osin, että koneiden osat, jotka ovat jonkin 84 tai 85 ryhmän nimikkeen tavaroita - joilla toisin sanoen on jokin tietty nimike, esimerkiksi nimike 8473 - luokitellaan aina kukin omaan nimikkeeseensä (2 huomautuksen a kohta); muut osat, jos ne soveltuvat käytettäväksi yksinomaan tai pääasiallisesti tietyssä koneessa, luokitellaan samaan nimikkeeseen kuin mainittu kone (2 huomautuksen b kohta); kaikki muut osat luokitellaan asianmukaisen ryhmän kaatonimikkeeseen (2 huomautuksen c kohta).

46 Kyseisen jakson 3 huomautuksen mukaan yhdistelmäkoneet, joissa on kaksi tai useampia yhdeksi kokonaisuudeksi asennettuja koneita sekä koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan pääasiallisen toiminnon mukaisesti, ja 4 huomautuksen mukaan jos kone koostuu erillisistä osalaitteista, jotka on tarkoitettu yhdessä suorittamaan tiettyä määriteltyä, jonkun 84 tai 85 ryhmän nimikkeen kattamaa toimintaa, se luokitellaan tuon toiminnan mukaan määräytyvään nimikkeeseen.

47 Tämän jakson 5 huomautuksessa todetaan seuraavaa

"Näissä huomautuksissa tarkoitetaan ilmaisulla 'kone' mitä tahansa 84 tai 85 ryhmän nimikkeissä tarkoitettua konetta, laitetta tai laitteistoa".

48 84 ryhmän otsikkona on "ydinreaktorit, höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat" -nimike, jonka voi vaikeasti kuvitella soveltuvan tietokoneisiin, mutta johon ne kuitenkin on luokiteltu. Kyseisen ryhmän 5 huomautus, jonka B kohta on esitetty yhteenvedonomaisesti edellä,(22) kuuluu kokonaisuudessaan, siltä osin kuin kyseessä ovat digitaaliset automaattiset tietojenkäsittelykoneet, seuraavasti:

"(A) Nimikkeessä 8471 tarkoitetaan ilmaisulla 'automaattiset tietojenkäsittelykoneet':

a) digitaalikoneita, jotka

1) pystyvät varastoimaan muistiinsa yhden tai useamman tietojenkäsittelyohjelman ja ainakin ne tiedot, jotka ovat välittömästi tarpeen ohjelman suorittamiseksi;

2) ovat vapaasti ohjelmoitavissa käyttäjän tarpeiden mukaisesti;

3) pystyvät suorittamaan käyttäjän määrittämiä aritmeettisia laskutoimituksia;

4) pystyvät, ilman ihmisen puuttumista toimintaan, suorittamaan ohjelman, joka vaatii niitä muuttamaan suoritustaan ajonaikaisten loogisten päättelyjen perusteella;

- -

B) Automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat olla järjestelmiä, jotka koostuvat vaihtelevista määristä eri ulkokuoriin rakennettuja yksiköitä. Yksikköä pidetään täydellisen järjestelmän osana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a) se voidaan yhdistää keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta;

b) se on erityisesti suunniteltu tällaisen järjestelmän osaksi (voimayksikköä lukuun ottamatta sen on erityisesti kyettävä ottamaan vastaan tai luovuttamaan sellaisessa muodossa - koodina tai signaaleina - olevaa tietoa, jota järjestelmä voi käyttää).

Tällaiset yksiköt luokitellaan nimikkeeseen 8471 myös erikseen tullattaviksi ilmoitettuina.

Nimikkeeseen 8471 eivät kuulu koneet, joilla suoritetaan erityistoimintoja ja jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat tällaisen koneen yhteydessä. Tällaiset koneet luokitellaan siihen nimikkeeseen, joka vastaa niiden asianomaisia toimintoja, tai jollei sellaisia ole, kaatonimikkeeseen."

49 Mikään ryhmän 85 huomautuksista ei koske nimikettä 8517.

50 Harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8471 selityksessä I todetaan, että tietojenkäsittely käsittää "kaikenlaisten tietojen käsittelyn etukäteen määrätyssä loogisessa järjestyksessä tiettyä tai tiettyjä tarkoituksia varten" ja että automaattiset tietojenkäsittelykoneet "voivat olla joko yhtenä kokonaisuutena, jossa kaikki tietojenkäsittelyyn tarvittavat osat on yhdistetty samaan kuoreen taikka järjestelmien muodossa koostuen vaihtelevasta määrästä eri yksiköitä". Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös automaattisten tietojenkäsittelyjärjestelmien erikseen tullattavaksi ilmoitetut yksiköt. Siihen eivät kuitenkaan kuulu "koneet, kojeet tai laitteet", jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat sellaisen koneen yhteydessä ja joilla suoritetaan erityistoimintoja.

51 Selityksessä I(A) todetaan muun muassa seuraavaa:

"Numeeriset tietojenkäsittelykoneet koostuvat tavallisesti useista eri ulkokuorissa olevista, toisiinsa kytketyistä yksiköistä. Ne muodostavat tällöin 'järjestelmän'.

Täydellisen numeerisen tietojenkäsittelyjärjestelmän tulee käsittää ainakin:

1) keskusyksikön, johon tavallisesti kuuluu keskusmuisti, aritmeettiset ja loogiset osat ja ohjausosat; eräissä tapauksissa nämä osat voivat kuitenkin olla erillisinä yksikköinä.

2) syöttöyksikön, joka vastaanottaa syöttötiedot ja muuntaa ne signaaleiksi, joita kone voi käsitellä.

3) tulostusyksikön, joka muuttaa koneen antamat signaalit ymmärrettävään muotoon (painetuksi tekstiksi, piirroksiksi, näytöiksi jne.) tai kooditiedoksi myöhemmin käytettäväksi (käsittelyyn, valvontaan jne.).

Näistä yksiköistä kaksi (esim. syöttöyksikkö ja tulostusyksikkö) on voitu yhdistää yhdeksi ainoaksi yksiköksi.

Nämä järjestelmät voivat sisältää kaukosyöttö- ja kaukotulostusyksikköjä tietoterminaalien muodossa.

Tällaiset järjestelmät voivat syöttö- ja tulostusyksikköjen lisäksi sisältää myös oheisyksikköjä, jotka on tarkoitettu järjestelmän tehon lisäämiseksi, esimerkiksi laajentamalla yhtä tai useampaa keskusyksikön tehtävistä (katso osa D jäljempänä)."

Selityksessä todetaan lisäksi seuraavaa:

"Sellais[ten] laittei[den], kuten mittaus- tai tarkistuskojei[den], jotka muita laitteita (esim. merkinmuuntimia) lisäämällä on muunnettu suoraan tietojenkäsittelykoneisiin yhdistettäviksi, ei kuitenkaan katsota olevan sellaisia, joita käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä. Tällaiset laitteet luokitellaan omien nimikkeittensä mukaan."

52 Nimikkeen 8471 selitys I(D) koskee erikseen tullattaviksi ilmoitettuja yksikköjä. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa:

"Keskusyksikköjen sekä syöttö- ja tulostusyksikköjen lisäksi esimerkkeinä tällaisista yksiköistä mainittakoon:

1) syöttö- ja tulostuslisäyksiköt - -

- -

4) Ohjaimet ja sovittimet kuten sellaiset, joilla keskusyksikkö kytketään toisiin digitaalisiin tietojenkäsittelykoneisiin taikka toisiin syöttö- ja tulostusyksikköryhmiin, jotka voivat käsittää näyttöyksiköitä, etäisterminaaleja jne.

5) Signaalinmuunninyksiköt. Nämä tekevät ulkopuolisen tulosignaalin koneelle ymmärrettäväksi. Tulostettaessa ne taas muuntavat koneen käsittelyn tuloksena syntyneet antosignaalit käyttökelpoisiksi koneen ulkopuolelle.

- - ".

53 Kyseisen nimikkeen huomautuksessa todetaan kuitenkin erityisesti, että nimikkeeseen eivät kuulu modeemit, jotka "moduloivat automaattiselta tietojenkäsittelykoneelta tulevan tiedon puhelinverkkoon lähetettäväksi ja muuttavat vastaanotetun puolestaan digitaaliseen muotoon" ja jotka on luokiteltava nimikkeeseen 8517.(23)

54 Nimikkeen 8473 huomautuksessa todetaan, että sen tarkoittamat tarvikkeet ovat "vaihdettavia osia tai tarvikkeita, joiden on tarkoitus sopeuttaa kone tiettyyn työhön tai johonkin erityistehtävään koneen päätehtävän yhteydessä tai sen käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi". Ainoana automaattisten tietojenkäsittelykoneiden kannalta merkittävänä esimerkkinä mainitaan levyasemien puhdistuslevykkeet.

55 Harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8517 selityksessä todetaan, että "langallisella puhelulla tai langallisella sähkötyksellä tarkoitetaan puheen tai muiden äänien (tai tekstiä, kuvia tai muita tietoja vastaavien merkkien) siirtämistä kahden pisteen välillä, lähettimen ja vastaanottimen välillä metallisessa tai eristysaineisessa piirissä kulkevan sähkövirran tai valoaaltojen vaihtelun avulla (piiri voi olla kuparia, optista kuitua tai yhdistelmäkaapeli jne)".

Asian arviointi

56 Vaikka kansallinen tuomioistuin nimenomaisesti pyrkii selvittämään yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan tulkintaa nimikkeeseen 8473 tehtävän luokittelun osalta, todellinen kysymys koskee sitä, mihin nimikkeeseen verkkokortit oli luokiteltava asian tosiseikkojen tapahtumisaikana. Jotta asiaan voitaisiin antaa hyödyllinen vastaus, saattaa olla tarpeen tutkia kaikki asianmukaiset nimikkeet ja huomautukset vertaamalla nimikettä 8473 sekä nimikkeeseen 8517 että nimikkeeseen 8471.

57 Tutkin ensiksi tietojenkäsittelytekniikan ja teleliikennetekniikan eron merkitystä, toiseksi 5 huomautuksen B kohdan mukaista sellaisen koneen määritelmää, jolla suoritetaan erityistoimintoja, ja lopuksi automaattisen tietojenkäsittelykoneen yksiköiden, osien ja tarvikkeiden välistä eroa.

Tietojenkäsittelytekniikan ja teleliikennetekniikan välisen eron merkitys

58 Kysymys siitä, onko verkkokortteja pidettävä tietojenkäsittelylaitteina vai teleliikennelaitteina, on esitetty ja sitä on käsitelty jossain määrin sekä kansallisessa että yhteisöjen tuomioistuimessa.

59 Kantaja esitti kansallisessa tuomioistuimessa, että verkkokortit eivät käytä teleliikennetekniikkaa, mikä sisältää muuntamista, vahvistamista ja moduloimista välittävän laitteen kautta, mikä edellyttää jännitejohtoa; ne toimivat samaan tapaan kuin muut tietokoneen syöttö- tai tulostuslaiteet, kuten näppäimistö tai näyttö. Tietoa ei moduloida tai demoduloida, mikä on olennainen teleliikennetekniikkaan liittyvä piirre; tietoa siirretään verkkokorttien avulla automaattisten tietojenkäsittelykoneiden valvonnassa muuttumattomassa muodossa lukuun ottamatta valvontatietojen lisäystä.

60 Yhteisöjen tuomioistuimelle esittämissään huomautuksissa kantaja katsoo, että tietojenvaihto eri tasojen välillä, tiedon muokkaus tietokehyksiksi sekä sen siirto kaapelia pitkin vastaa harmonoidun järjestelmän selityksissä tehtyä määritelmää, jonka mukaan tietojenkäsittely käsittää "kaikenlaisten tietojen käsittelyn etukäteen määrätyssä loogisessa järjestyksessä tiettyä tai tiettyjä tarkoituksia varten". Se, että tällainen käsittely tai menettely sisältää tiedon siirtämistä, ei ole merkityksellistä, koska lähiverkossa tapahtuva tiedonsiirto on olennainen osa lähiverkon ja automaattisen tietojenkäsittelykoneen tiedonkäsittelyä, ja sitä voidaan verrata sellaiseen tiedonsiirtoon automaattisen tietojenkäsittelykoneen eri yksiköiden välillä (näppäimistö, näyttö, tulostin, keskusyksikkö), johon sovelletaan myös ISO standardia IS 7498 ja jonka yhteydessä myös muunto tietokehyksiksi tapahtuu.(24) Yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan b alakohdan mukaan automaattisen tietojenkäsittelykoneen on kyettävä "ottamaan vastaan tai luovuttamaan sellaisessa muodossa tai signaaleina olevaa tietoa, jota järjestelmä voi käyttää". Verkkokorteilla näin ollen ei suoriteta muita toimintoja kuin tietojenkäsittelyä. Se seikka, että siirto voi tapahtua 4 000 metrin etäisyyteen asti, johtuu liitännäisten laitteiden, kuten toistinten käytöstä; asiassa Techex(25) annetun tuomion mukaisesti huomioon on otettava koko verkon sijasta kyseisen yksikön ominaispiirteet ja ominaisuudet. Kantaja korosti suullisessa käsittelyssä, että puhelin- tai sähkötysliikenteen olennainen piirre on se, että yhteys yksittäisen vastaanottavan ja lähettävän aseman välille perustetaan ainoastaan viestinnän ajaksi, kun taas lähiverkossa kaikki asemat ovat jatkuvassa yhteydessä huolimatta siitä, lähettävätkö ne tietoa vai eivät tai onko niiden vastaanottama tieto osoitettu niille vai ei.

61 Vastaaja on katsonut kansallisessa tuomioistuimessa, että IEEE standardi 802 liittyy teletoimintaan, joka kattaa 4 000 metrin etäisyyden, pikemminkin kuin 25-30 metrin etäisyyden, joka on mahdollinen tietokoneiden välillä. Verkkokortit ovat teleliittymiä, jotka liittävät verkon tietokoneeseen ja joita verkko valvoo. Käytetyt siirtokaapelit ovat telekaapeleita eivätkä tietojenkäsittelykaapeleita.

62 Komissio katsoo, että verkkokorteilla suoritetaan muita erityistoimintoja kuin tietojenkäsittelyä. Lähiverkon eri kerrosten välinen ylös-ja alaspäinsuuntautuva tietojen siirto sisältää muodon muttei sisällön muuttamista; se on näin ollen signaalien siirtoa eikä tietojenkäsittelyä. Tietokoneiden välillä käytettävät tietojensiirtotekniikat (yleensä pulssikoodi modulaatio) ovat lisäksi teleliikennetekniikoita, joten luokittelu on tehtävä nimikkeeseen 8517. Mikäli nimike 8517 olisi poissuljettu, ainoastaan kaatonimike 8543 olisi asianmukainen, koska korteilla joka tapauksessa suoritetaan muita erityistoimintoja kuin tietojenkäsittelyä.

63 Alankomaiden hallitus katsoo, että verkkokortit muodostavat osan lähiverkkoa - jota se näyttää pitävän omana, itsenäisenä yksikkönään, joka on erillinen koneista, jotka se liittää yhteen - pikemminkin kuin osan tietojenkäsittelykoneita, joihin ne asennetaan. Sen mukaan lähiverkko siirtää tietoa muttei käsittele sitä, joten verkkokortit olisi luokiteltava lähiverkon tapaan teleliikennelaitteina nimikkeeseen 8517.

64 Tämä väite liittyy tietojenkäsittelyn ja teleliikenteen väliseen erotteluun usein kokonaisuutena tarkasteltavan lähiverkon yhteydessä. Tältä osin kyseinen väite koskee mielestäni laajempaa kysymystä kuin mikä esillä olevassa asiassa on ratkaistava. Tässä asiassa on kyseessä ainoastaan verkkokorttien luokittelusta, mikä on tehtävä verkkokorttien objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien perusteella ja jota tarkastellaan merkityksellisten nimikkeiden ja huomautusten valossa.(26) Toisin kuin Alankomaiden hallitus väitti suullisessa käsittelyssä, lähiverkkolaitteisto ei ole yhdistetyssä nimikkeistössä tunnustettu luokka, huolimatta siitä, kattaako tämä käsite verkkokortit vai ei. Näin ollen esillä olevassa asiassa ei ole tarpeen eikä järkevääkään, erityisesti asiaan Cabletron(27) liittyvien laajempien kysymysten vuoksi, muotoilla mitään tietojenkäsittelyn ja teleliikenteen välisen eron yleistä määritelmää. Ratkaisu on mielestäni mahdollista tehdä yksinkertaisemmin ottaen kuitenkin huomioon edellä yhteenvedonomaisesti esitetyt väitteet, jotka ovat merkityksellisiä arvioitaessa verkkokortin toimintaa.

65 Kuten kansallinen tuomioistuin on katsonut, olennaista on tulkita yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohtaa. Sen vuoksi tarkastelen ensiksi, ovatko verkkokortit kyseisessä huomautuksessa tarkoitettuja "koneita, joilla suoritetaan erityistoimintoja ja jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat tällaisen koneen yhteydessä". Jos vastaus on myöntävä, on ratkaistava, mikä nimike on asianmukainen tällaisen toiminnan osalta, ja jos vastaus on kieltävä, on ratkaistava, missä suhteessa verkkokortit todellisuudessa ovat tietojenkäsittelykoneeseen.

Koneet, joilla suoritetaan erityistoimintoja

Koneet

66 Komissio on katsonut XVI jakson 5 huomautuksen perusteella,(28) että verkkokorttia on pidettävä "koneena", koska se voidaan luokitella ainoastaan ryhmiin 84 tai 85. Suullisessa käsittelyssä kantaja katsoi, ettei tällaista väitettä voida hyväksyä, koska se on harhaanjohtava ja vastoin sanan tavanomaista merkitystä, ja olen tästä samaa mieltä.

67 Ensiksi voidaan todeta, että XVI jakson 5 huomautus ei viittaa tavaroihin, jotka voidaan luokitella ainoastaan ryhmiin 84 tai 85, vaan se koskee "mitä tahansa 84 tai 85 ryhmän nimikkeissä tarkoitettua konetta, laitetta tai laitteistoa". Verkkokortteja ei ole "mainittu" näissä nimikkeissä.(29)

68 Toisin kuin tällainen tekstin kirjaimellinen tulkinta, huomautuksen arviointi asiayhteydessään puoltaa komission tulkinnan vastaista ratkaisua.

69 5 huomautus on XVI jakson viimeinen huomautus,(30) ja se seuraa kolmea muuta huomautusta, joista yksi koskee koneen osien, toinen yhdistelmäkoneiden ja kolmas erillisistä osalaitteista koostuvien koneiden luokitusta. Huomautus alkaa sanoilla: "Näissä huomautuksissa - - ".(31) Edeltävien huomautusten asiayhteydessä huomautuksella on ilmeinen tarkoitus, mutta en usko, että sen oli tarkoitus soveltua myös 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan tulkintaan, josta se on erillinen. Ranskankielisestä kieliversiosta (toinen todistusvoimaisista harmonoidun järjestelmän kieliversioista) käy nimittäin selvästi ilmi, että koneen määritelmä viittaa edeltäviin huomautuksiin, ja tätä muotoilua on noudatettu useimmissa yhteisön kielten yhdistetyn nimikkeistön kieliversioissa. Saksankielisessä kieliversiossa viitataan erityisesti XVI jakson huomautuksiin.

70 Mutta edes englanninkielinen kieliversio ei voi laajentaa määritelmää kattamaan 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohtaa. Jos "koneen" ymmärrettäisiin viittaavan tässä asiayhteydessä ainoastaan ryhmien 84 ja 85 nimikkeissä tarkoitettuihin laitteisiin, kuten asian täytyy olla XVI jakson 5 huomautuksen osalta, silloin 5 huomautuksen B kohdassa ei suljettaisi pois mittaus- ja tarkastuslaitteiden kaltaisia laitteita, jotka toimivat automaattisen tietojenkäsittelykoneen yhteydessä (ryhmä 90), mutta jotka olisi absurdia olla poissulkematta huomautuksen sanamuodon perusteella, ja ne onkin nimenomaisesti poissuljettu harmonoidun järjestelmän selityksissä. Lisäksi 84 ryhmän huomautuksissa (erityisesti 1 huomautuksen b kohta) viitataan nimenomaisesti "laitteisiin", jotka kuuluvat 69 ryhmään, mikä on vahvasti sitä vastaan, että ryhmistä tehtyjen huomautusten yhteydessä käytettäisiin muodollisempaa määritelmää. Lopuksi harmonoidun järjestelmän selitysten mukaan(32) nimikkeeseen eivät kuulu "koneet, kojeet tai laitteet" eikä "84 ja 85 ryhmän nimikkeissä tarkoitetut koneet, kojeet tai laitteet".

71 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan ilmaisua "koneet, jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat tällaisen koneen yhteydessä" on mielestäni tulkittava sen tavanomaisen merkityksen mukaan eikä suhteessa XVI jakson 5 huomautukseen. Katson, että tämä tavanomainen merkitys sisältää vähintäänkin liikkuvat, liikuteltavat, poistettavat tai vaihdettavat osat, toisin sanoen jonkin mekaanisen piirteen. Tällä perusteella katson, ettei se kata verkkokorttien tyyppisiä laitteita.

72 Katson, että 5 huomautuksen B kohdan asian kannalta merkityksellinen kohta on laadittu pikemminkin sulkemaan nimikkeestä 8471 pois kaikki sellaiset koneet sanan tavallisessa merkityksessä, jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen (mikä ei ainakaan toteudu verkkokorttien osalta) tai jotka toimivat itsenäisesti mutta ovat jollain tavalla yhteydessä automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen, riippumatta siitä, mihin nimikkeeseen ne luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä.

Erityistoiminnot

73 "Koneen" määritelmästä riippumatta arvioin seuraavaksi kysymystä "erityistoiminnoista". Katson, etteivät lähiverkkoteknologiassa käytettävät standardit tai lähiverkon kattama etäisyys ole ratkaisevia seikkoja; arviointiperusteena on nimenomaisesti suoritettava toiminto, eivätkä ne tekniset välineet, joilla toiminto suoritetaan.

74 Kun kyseessä ovat koneet, jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen, viittaus erityistoimintoon todennäköisesti koskee koneita, joissa automaattinen tietojenkäsittelykone auttaa niitä suorittamaan tiettyä tehtävää, joka on muuta kuin tietojenkäsittelyä. Esimerkkinä voidaan mainita automatisoitu teollinen tuotantolinja. Vastaavasti kone, joka toimii automaattisen tietojenkäsittelykoneen yhteydessä, tarkoittaa mielestäni sitä, että se on suunniteltu suorittamaan erityistoimintoja ja kykenee siihen, mutta todellisuudessa saadaan tiettyä etua siitä, että se on liitetty automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen. Hyvä esimerkki tästä annetaan harmonoidun järjestelmän selityksissä: mittauslaite, jonka signaalinmuuntaja yhdistää automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen oletettavasti sen vuoksi, että automaattinen tietojenkäsittelykone voi käsitellä mittaustiedot ja siten mahdollisesti antaa palautetta siitä, mitä mittauksia on tehtävä. Teollisuudessa ja muualla(33) on useita esimerkkejä tällaisesta tietokoneavusteisesta teknologiasta.

75 Näille esimerkeille yhteinen tekijä, joka mielestäni käy ilmi 5 huomautuksen B kohdan viimeisestä kappaleesta tavanomaisesti tulkittuna, on se, että konetyyppi, joka ei kuulu nimikkeeseen 8471, suorittaa itsenäisenä yksikkönä erityistoimintoja, jotka joko voitaisiin suorittaa, vaikkakin työläämmin, ilman automaattista tietojenkäsittelykonetta tai jotka eivät missään tapauksessa liity juuri lainkaan tietojenkäsittelyyn.

76 Tilanne ei ole tämä verkkokorttien osalta. Ne eivät voi suorittaa mitään erityistoimintoja ilman automaattista tietojenkäsittelykonetta tai erityistoimintoja, jotka eivät liity tietojenkäsittelyyn, koska verkkokorttien tehtävänä on muuntaa sellaisen automaattisen tietojenkäsittelykoneen lähettämiä tai vastaanottamia signaaleja niitä käsiteltäessä tai niiden käsittelemiseksi, johon ne on asennettu. Näin ollen ne ovat verrattavissa kaikkiin muihin välineisiin, joilla automaattiset tietojenkäsittelykoneet ottavat vastaan tai luovuttavat tietoja, mutta niitä ei voida mitenkään pitää koneina, jotka suorittavat erityistoimintoja automaattisen tietojenkäsittelykoneen yhteydessä.

Tietojenkäsittely

77 Viedäkseni arviointiani eteenpäin ja palatakseni edellä esitettyihin arviointeihin tietojenkäsittelyn luonteesta,(34) arvioin lyhyesti yhteisöjen tuomioistuimelle esitettyä väitettä siitä, että verkkokortit suorittavat itse tietojenkäsittelytoimintoja muuntaen tietoja automaattisen tietojenkäsittelykoneen käyttämän muodon ja lähiverkossa siirrettävän muodon välillä. Yhtäältä on todettu, että tällainen muuntaminen sisältyy harmonoidun järjestelmän selitysten määritelmään, joka koskee "kaikenlaisten tietojen käsittelyä etukäteen määrätyssä loogisessa järjestyksessä tiettyä tai tiettyjä tarkoituksia varten". Toisaalta se ei sisällä mitään aritmeettisia laskutoimituksia tai loogisia päättelyjä, eivätkä verkkokortit ole vapaasti ohjelmoitavissa, kuten 84 ryhmän 5 huomautuksen A kohdan a alakohdassa on edellytetty.

78 Viitaten kantaani 5 huomautuksen B kohdan viimeisen kohdan "erityistoimintoja" koskevan määritelmän osalta, saattaa olla tarpeetonta vastata tähän viimeiseen kysymykseen. Käytettiinpä verkkokortteja sitten "tietojenkäsittelyyn" tai ei, katson, ettei se ole kyseisessä huomautuksessa tarkoitettu "erityistoiminto". Ei ole tarpeen todeta, että tietokonejärjestelmän jokainen osa käsittelee tietoa, jotta se voitaisiin luokitella automaattisen tietojenkäsittelykoneen yksiköksi, osaksi tai tarvikkeeksi - varsinkaan voimayksiköt eivät suorita tällaista toimintaa.

79 Katson kuitenkin, että 5 huomautuksen A kohdan a alakohdan määritelmä koskee automaattista tietojenkäsittelykonetta eikä tietojenkäsittelytoimintoja. Lisäksi on huomattava, että harmonoidun järjestelmän selityksissä käytetään käsitettä "käsittely" (ranskaksi "mise en oeuvre"), joka mielestäni sisältää vähäisemmän toiminnan kuin muuntaminen aritmeettisin tai loogisin toiminnoin. Ennakkoratkaisupyynnössä ja yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyissä huomautuksissa kuvattu verkkokorttien suorittama muuntaminen voidaan mielestäni sisällyttää harmonoidun järjestelmän selityksissä tehtyyn määritelmään.

80 Lopuksi yhteisöjen tuomioistuin katsoi asiassa Techex antamansa tuomion 20 kohdassa,(35) että Vista Boardin, joka on tietokoneeseen liitettäväksi tarkoitettu yksikkö, tehtävänä on ulkoisten signaalien muuntaminen muotoon, jota tietokone voi käyttää, ja toisaalta saada aikaan näytöllä esitettävä tulos koneen suorittamista prosesseista. Näin ollen Vista Boardilla ei ole muuta tehtävää kuin tietojenkäsittely. Tätä ratkaisua voidaan ilmeisesti soveltaa vastaavasti verkkokorttien suorittamiin toimintoihin.

81 Näin ollen katson yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan osalta, että verkkokortit eivät ole "koneita, joilla suoritetaan erityistoimintoja" kyseisessä huomautuksessa tarkoitetulla tavalla. Niiden osalta ei tämän vuoksi voida todeta, että ne eivät tällä perusteella kuuluisi nimikkeeseen 8471.

Yksiköt, osat ja tarvikkeet

82 Tämä ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että ne olisi luokiteltava nimikkeeseen 8471. Koska verkkokortit on suunniteltu ainoastaan asennettaviksi automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin, jotka on selvästikin suunniteltu siten, että tämä asentaminen on mahdollista, verkkokortteja voidaan hyvinkin pitää kyseisessä nimikkeessä tarkoitettuina "yksikköinä", mutta ne voivat myös kuulua nimikkeen 8473 "osia" tai "tarvikkeita" koskevaan määritelmään.

83 Tässä yhteydessä on todettava, että automaattisten tietojenkäsittelykoneiden yksiköt, osat ja tarvikkeet mainitaan nimenomaisesti näissä kahdessa nimikkeessä. Näin ollen XVI jakson 2 huomautuksen a alakohdan mukaan ei ole tarpeen nojautua 2 huomautuksen b tai c alakohtaan, jotka koskevat osia, jotka eivät liity mihinkään erityiseen nimikkeeseen. Sama koskee XVI jakson 3 ja 4 huomautusta, joiden tarkoituksena on selvästikin ohjata yhdistelmäkoneiden tai osista koostuvien koneiden osien luokittelua, mikäli asiasta ei määrätä nimenomaisesti jossakin nimikkeessä tai alanimikkeessä.(36) Ei voida ajatella, että harmonoidun järjestelmän laatijat, jotka antoivat yleisiä, automaattisten tietojenkäsittelykoneiden yksiköitä, osia ja tarvikkeita koskevia määräyksiä sekä niiden tiettyjä, erityisesti nimettyjä muotoja koskevia määräyksiä, olisivat suunnitelleet muita, nimeltä mainitsemattomia luokituksia osille, jotka olisi luokiteltava eri sääntöjä soveltaen.

84 Nimikkeessä 8471 tarkoitettuja "yksikköjä" ja nimikkeessä 8473 tarkoitettuja "osia" tai "tarvikkeita" on näin ollen tarkasteltava erikseen.

Osat

85 Jos automaattisen tietojenkäsittelykoneen osatekijät jaetaan näihin kolmeen luokkaan, ensimmäiseksi karsin pois luokan "osat".

86 Alankomaiden hallitus katsoi suullisessa käsittelyssä, mitä komissio näyttää kannattavan, että "osan" määritelmässä edellytetään ainakin sitä, että osa on kokonaisuuden toiminnan kannalta välttämätön. Kantaja on toisaalta katsonut, että "osa" merkitsee sitä, että se on asennettava koneeseen (kuten verkkokortit), eikä se voi "toimia yksin".

87 Katson, että koska verkkokortti ei ole automaattisen tietojenkäsittelykoneen toiminnan kannalta välttämätön, sitä ei tule pitää nimikkeessä 8473 tarkoitettuna "osana" riippumatta siitä, voiko se toimia itsenäisenä yksikkönä vai ei. Tältä osin komission yhteisöjen tuomioistuimen esittämään tiedusteluun antamasta vastauksesta käy ilmi, että verkkokortit voivat esiintyä eri muodoissa, kuten "liitäntäkorttina (slot-in card), irrallisena yksikkönä (stand-alone unit) tai luottokortin kaltaisena laitteena (credit-card-like device)", joka asennetaan tietokoneeseen (kursivointi tässä).

Yksiköt tai tarvikkeet

88 Edellä esitetty ei kuitenkaan ratkaise luokitteluun liittyvää ongelmaa, sillä verkkokortti saattaa silti olla nimikkeessä 8471 tarkoitettu "yksikkö" tai nimikkeessä 8473 tarkoitettu "tarvike".

89 "Yksiköitä" tai "tarvikkeita" ei ole määritelty yhdistetyn nimikkeistön jaksoja tai ryhmiä koskevissa huomautuksissa, vaikka onkin edellytetty, että nimikkeeseen 8471 luokiteltavat yksiköt voidaan yhdistää keskusyksikköön ja että ne on suunniteltu käytettäväksi tällaisen järjestelmän osana - mitkä molemmat edellytykset verkkokortti täyttää, mikä seikka puolestaan puoltaisi luokitusta tähän nimikkeeseen. Kuitenkin harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8473 selitys tarjoaa myös houkuttelevan "tarvikkeita" koskevan määritelmän - eli "vaihdettavat osat tai tarvikkeet" - ranskaksi "organes d'équipements interchangeables" - "joiden on tarkoitus sopeuttaa kone tiettyyn työhön tai johonkin erityistehtävään koneen päätehtävän yhteydessä tai sen käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi". Myös tätä voitaisiin soveltaa verkkokortteihin, sellaisina kuin ne on kuvailtu esillä olevassa asiassa.

90 Harmonoidun järjestelmän laatijoiden tarkoituksena oli kuitenkin selkeästi tehdä ero automaattisten tietojenkäsittelykoneiden "yksiköiden" ja "tarvikkeiden" välille. Koska kummassakaan nimikkeessä, edes luettuna yhdessä asiaankuuluvan jaksoa tai ryhmää koskevan huomautuksen kanssa, ei esitetä yksityiskohtaisempaa kuvausta, yleinen sääntö 3 (a) ei sovellu, vaan säännön 3 (c) mukaan luokittelu on tehtävä nimikeeseen 8473.(37) Ensiksi on kuitenkin tarpeen tutkia asian kannalta merkityksellisiä selityksiä, jotka yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan(38) on otettava huomioon harmonoidun järjestelmän lähteenä, jotta verkkokortit voidaan luokitella oikein. On joka tapauksessa asianmukaista, että yhteisö soveltaa näihin selityksiin perustuvaa luokittelua aina kun on mahdollista sekä sen harmonoitua järjestelmää koskevaan sopimukseen perustuvien sitoumusten nojalla(39) ja siksi että nämä selitykset on laatinut komitea, jolla on yksityiskohtaisin vastuu tulkita harmonoitua järjestelmää, johon yhdistetty nimikkeistö perustuu, ja yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat edustettuina kyseisessä komiteassa ja osallistuvat sen kokouksiin.

91 Harmonoidun järjestelmän selityksissä annetaan vain yksi esimerkki automaattisen tietojenkäsittelykoneen nimikkeeseen 8473 luokitellusta tarvikkeesta - levyasemien puhdistuslevykkeet - ja tämä esimerkki on selkeästi hyvin eriluonteinen kuin verkkokortit. Nimikkeeseen 8471 sisältyvien yksiköiden kuvaus on toisaalta selkeästi hyvin samanluonteinen.

92 Näissä selityksissä todetaan esimerkiksi, että täydellisen digitaalisen tietojenkäsittelyjärjestelmän tulee käsittää syöttöyksikkö, joka vastaanottaa syöttötiedot ja muuttaa ne signaaleiksi, joita kone voi käsitellä, sekä tulostusyksikkö, joka muuttaa koneen antamat signaalit muun muassa kooditiedoiksi myöhemmin käytettäväksi.(40) Muut annetut esimerkit koskevat syöttö- ja tulostuslisäyksiköitä, ohjain- ja sovitinyksiköitä, jotka kytkevät keskusyksikön muihin automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin (mukaan luettuna sovittimet kanavalta toiselle, joita käytetään yhdistämään kaksi digitaalista järjestelmää toisiinsa) sekä signaalin muuntoyksiköitä, jotka mahdollistavat sen, että kone ymmärtää ulkoisen signaalin, tai jotka muuntavat tulostussignaalit sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää ulkoisesti.(41) Näyttää siltä, että nämä toiminnot ovat hyvin läheisesti verrattavissa esillä olevassa asiassa kyseessä oleviin verkkokortteihin.

93 Tätä vastaan voidaan esittää, että verkkokortit eivät ole "eri ulkokuoriin rakennettuja yksiköitä" yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan mukaisesti (tai harmonoidun järjestelmän selitysten mukaisesti), koska ne on suunniteltu asennettaviksi itse automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen. Kantajan oikeudellinen neuvonantaja esittelikin suullisessa käsittelyssä verkkokorttia näyttääkseen, ettei sillä ollut erillistä ulkokuorta, ja katsoi, ettei sitä sen vuoksi voida pitää yksikkönä.

94 Katson, ettei tällainen väite ole pätevä. On voitu todeta,(42) että verkkokortit voivat esiintyä myös irrallisina yksikköinä. Lisäksi nimikkeen 8471 sanamuoto viittaa ainoastaan "yksikköön" eikä "eri ulkokuoriin rakennettuihin yksiköihin", ja sen vuoksi olisi absurdia, jos tavara voitaisiin luokitella tähän nimikkeeseen, jos se on eri ulkokuoreen rakennettu yksikkö, mutta tällaista luokittelua ei voitaisi tehdä, jos se on rakennettu samaan ulkokuoreen kuin automaattinen tietojenkäsittelykone. Alanimikkeen 8471 20 sanamuodon perusteella, jossa viitataan automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin, "jotka sisältävät samassa ulkokuoressa" ainakin keskusyksikön sekä syöttöyksikön ja tulostusyksikön sekä alanimikkeiden 8471 91, 8471 92 ja 8471 93 sanamuodon perusteella, joissa mainitaan yksiköt, "myös, jos ne esitetään tullille kokonaisen järjestelmän osana", on joka tapauksessa selvää, että yksiköiden ei tarvitse olla eri ulkokuoreen rakennettuja. Yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi katsonut, että Vista Boardia, joka oli tarkoitettu liitettäväksi tietokoneeseen, oli pidettävä 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdassa tarkoitettuna "yksikkönä",(43) ja komissio on katsonut yhteisöjen tuomioistuimen esillä olevassa asiassa esittämään kysymykseen antamassaan vastauksessa, että graafiset kortit ja sarjaliitäntäkortit, jotka on asennettu vastaavalla tavalla, voidaan luokitella nimikkeeseen 8471.

95 Lisäksi hyvin läheisenä rinnastuksena verkkokortin toimintaan voidaan mainita levyasema, joka kuuluu useimpiin henkilökohtaisiin tietokoneisiin. Tällaisen yksikön tehtävänä on muuntaa tietoja tietokoneelta levykkeelle ja päinvastoin, muuntamalla tietoa kahden eri muodon välillä. Levykettä voidaan käyttää joko pelkkänä tietokoneen (automaattisen tietojenkäsittelykoneen) tukena tai sitä voidaan käyttää (ja lähiverkon puuttuessa usein käytetäänkin) siirtämään tietoja tai ohjelmistoja automaattisten tietojenkäsittelykoneiden välillä. Katson, että verkkokortit olisi tullaustarkoituksissa luokiteltava samoin kuin tällaiset levyasemat. Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Vobis(44) antamasta tuomiosta käy selvästi ilmi, että tällaiset levyasemat on luokiteltava nimikkeeseen 8471, ja katson tämän vuoksi, että verkkokortit on luokiteltava samaan nimikkeeseen.

96 Luokittelu nimikkeeseen 8471 on edellä mainittujen harmonoidun järjestelmän selitysten I(A) ja (D) mukainen ja niissä vahvistettu.(45) Verkkokortti täyttää selkeästi sekä harmonoidun järjestelmän selityksessä 1(A) että 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdassa asetetun vaatimuksen siitä, että se voidaan yhdistää keskusyksikköön ja että se on erityisesti suunniteltu automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän osaksi. Se kykenee (ja on itse asiassa erityisesti suunniteltu) ottamaan vastaan ja luovuttamaan tietoa sellaisessa muodossa, jota järjestelmä voi käyttää. Syöttövaiheessa se vastaanottaa tietoa, jonka se muuntaa signaaleiksi, joita automaattinen tietojenkäsittelykone voi käyttää; tulostusvaiheessa se muuntaa koneen välittämät signaalit koodatuksi tiedoksi myöhempää käyttöä varten, tai signaaleiksi, joita voidaan käyttää ulkoisesti. Sitä käytetään yhdistämään keskusyksikkö ja muut automaattiset tietojenkäsittelykoneet toisiinsa tai yhdistämään toisiinsa kaksi automaattista tietojenkäsittelykonejärjestelmää.

97 Katson siten, että esillä olevassa asiassa kysymyksessä olevia verkkokortteja on pidettävä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8471 mukaisina automaattisten tietojenkäsittelykoneiden yksikköinä; tämä ratkaisu on yhdenmukainen yhteisöjen tuomioistuimen aikaisemman oikeuskäytännön kanssa sekä lisäksi maailman tullijärjestön harmonoidun järjestelmän komitean kannanottojen kanssa.

Ratkaisuehdotus

98 Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että kansallisen tuomioistuimen esittämään kysymykseen on vastattava seuraavalla tavalla:

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8471 mainittuihin automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin asennettavaksi tarkoitetut verkkokortit, jotka mahdollistavat sen, että tällaiset automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat vaihtaa tietoja muiden lähiverkkoon liitettyjen tietokoneiden kanssa, voitiin heinäkuun 1990 ja toukokuun 1995 välisenä aikana luokitella nimikkeeseen 8471 tällaisten koneiden yksikköinä.

(1) - Tariffi- ja tilastonimikkeistä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liite I, sellaisena kuin se on esillä olevan asian kannalta merkityksellisenä aikana muutettuna 2.8.1989 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2886/89 (EYVL L 282, s. 1), 31.7.1990 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2472/90 (EYVL L 247, s. 1), 26.7.1991 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2587/91 (EYVL L 259, s. 1), 14.7.1992 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2505/92 (EYVL L 267, s. 1), 10.8.1993 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2551/93 (EYVL L 241, s. 1) ja 20.12.1994 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 3115/94 (EYVL L 345, s. 1).

(2) - Harmonoitu tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä otettiin käyttöön 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, jonka yhteisö on hyväksynyt 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1, jäljempänä yleissopimus).

(3) - Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 23 päivänä toukokuuta 1995 annettu komission asetus (EY) N:o 1165/95, EYVL L 117, s. 15.

(4) - Alanimikkeen 8473 30 00 sanamuoto asian kannalta merkityksellisenä aikana oli yksinkertaisesti "nimikkeeseen 8471 luokiteltujen koneiden osat ja tarvikkeet".

(5) - Neuvoston asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annettu komission asetus (EY) N:o 3009/95 (EYVL L 319, s. 1). Kyseinen asetus perustui harmonoidun järjestelmän merkittävään tarkistukseen.

(6) - Asetettu yhteisön tullikoodeksin käyttöönottamisesta 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1) 247 artiklassa. Tullikoodeksikomiteaa on kuultava ennen tällaisten asetusten antamista - ks. 1 alaviitteessä mainitun asetuksen N:o 2658/87 10 artiklan 1 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen N:o 2913/92 252 artiklan 2 kohdalla.

(7) - Tiettyjen tavaroiden luokittelemisesta yhdistettyyn nimikkeistöön 5 päivänä heinäkuuta 1994 annettu komission asetus (EY) N:o 1638/94 (EYVL L 172, s. 5), jossa tietyt muut lähiverkkolaitteiden tavarat luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8517.

(8) - Ks. edellä alaviitteessä 2 mainittu yleissopimus, 7 artikla.

(9) - Ks. edellä alaviitteessä 2 mainittu yleissopimus, 8 artikla.

(10) - Yhteisöjen tuomioistuin on johdonmukaisesti katsonut, että harmonoidun järjestelmän selitykset ovat pätevä keino yhdistetyn nimikkeistön tulkinnassa. Kuitenkin asiassa C-280/97, ROSE Elektrotechnik v. Oberfinanzdirektion Köln, 9.2.1999 antamassaan tuomiossa (Kok. 1999, s. I-689) se ei noudattanut näitä selityksiä, koska "ne ovat nimikkeen 8536 sanamuodon vastaisia ja niillä muutetaan sen sisältöä".

(11) - Ks. edellä 15 kohta.

(12) - Valituselimen päätös on esitetty yhteisöjen tuomioistuimelle; maailman kauppajärjestön riitojenratkaisuelimen raportti, jota ei ole esitetty, on julkinen asiakirja ja se on saatavissa muun muassa internetistä.

(13) - Sopimus hyväksyttiin yhteisön osalta informaatioteknologiatuotteiden tullien poistamisesta 24 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyllä neuvoston päätöksellä 97/359/EY, EYVL L 155, s. 1.

(14) - Ks. ITA-sopimuksen liite, lisäys A.

(15) - Ks. ITA-sopimuksen liite, lisäys B.

(16) - Ks. sopimuksen 2 artikla sekä EY-ITA myönnytysluettelo CXL.

(17) - Kansainvälinen standardijärjestö (International Standards Organisation).

(18) - Sähkö- ja elektroniikkainsinöörien instituutti (Institute of Electrical and Electronics Engineers).

(19) - Tämä yksityiskohta pitää ilmeisesti paikkansa erityisesti "Ethernet"-järjestelmän osalta, kun taas muiden lähiverkkoteknologian tyyppien toimintaperiaate on hieman, muttei merkittävästi erilainen.

(20) - Ks. esimerkiksi asia C-67/95, Rank Xerox v. Inspecteur der Invoerrechten en Accijnzen, tuomio 9.10.1997 (Kok. 1997, s. I-5401, 17 kohta) sekä asia C-382/95, Techex v. Hauptzollamt München, tuomio 18.12.1997 (Kok. 1997, s. I-7363, 12 kohta).

(21) - Ks. ratkaisuehdotuksen 3 kohta.

(22) - Ks. ratkaisuehdotuksen 4 kohta.

(23) - Voidaan todeta, että näyttää olevan yleisesti hyväksyttyä, ettei verkkokortteja ole pidettävä modeemeina.

(24) - Vaikka Alankomaiden hallitus kiisti tämän viimeksi mainitun seikan suullisessa käsittelyssä.

(25) - Mainittu edellä 20 kohdassa. Tuomion 19 kohdassa todetaan seuraavaa: "Tältä osin on todettava, että tällainen arvio [vaikka Vista Board huolehtii tietojenkäsittelystä, sillä on yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettu erityistehtävä, koska sen avulla tietokoneella voidaan suorittaa teknistä erityistehtävää eli kuvien käsittelyä] ei perustu kyseisen yksikön objektiivisesti todettaviin ominaispiirteisiin ja ominaisuuksiin vaan niihin tehtäviin, joita koko tietokone pystyy tämän yksikön avulla suorittamaan".

(26) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 43 kohta sekä alaviitteessä 25 mainittu asia C-382/95, Techex, tuomion 19 kohta.

(27) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 35 ja 36 kohta.

(28) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 47 kohta.

(29) - 5 huomautusta voidaan verrata 2 huomautuksen a kohtaan, jossa mainitaan tavarat, jotka "ovat" jonkin 84 tai 85 ryhmän nimikkeen tavaroita. Tämä seikka saa vahvistusta useimmista yhdistetyn nimikkeistön kieliversioista, vaikka se saattaakin olla epäselvempi joissain kieliversioissa. Tärkeintä on kuitenkin se, että tämä käy selvästi ilmi englanninkielisestä ja ranskankielisestä (5 huomautus: "cités" ja 2 huomautuksen a kohta: "compris") kieliversiosta, jotka ovat harmonoidun järjestelmän kaksi todistusvoimaista kieliversiota; harmonoitu järjestelmä puolestaan on yhdistetyn nimikkeistön perusta ja kaikkien (pää)jaksoja ja ryhmiä koskevien huomautusten taustalla.

(30) - Vaikka sitä seuraakin usea jakson "lisähuomautus", jotka nimenomaan liittyvät yhdistettyyn nimikkeistöön.

(31) - Kursivointi tässä.

(32) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 50 kohdassa mainittu nimikkeen 8471 huomautus I.

(33) - Esimerkkinä voidaan mainita lääketieteen alalta tietokonetomografia.

(34) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 59-63 kohta.

(35) - Ks. edellä alaviite 20.

(36) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 45 ja 46 kohta.

(37) - Ks. edellä 42 kohta.

(38) - Ks. edellä alaviite 20. Tässä ei mitenkään esitetä, että harmonoidun järjestelmän selitykset olisivat epäyhdenmukaisia nimikkeiden sanamuodon kanssa (ks. edellä alaviitteessä 10 mainittu asia C-280/97, Rose Elektrotechnik.

(39) - Edellä alaviitteessä 2 mainitun yleissopimuksen 3 artikla sekä asia C-267/94, Ranska v. komissio, tuomio 14.12.1995 (Kok. 1995, s. I-4845, 20 kohta).

(40) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 51 kohdassa mainittu harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8471 selitys I (A).

(41) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 52 kohdassa mainittu harmonoidun järjestelmän selitys I (D).

(42) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 87 kohta.

(43) - Ks. edellä alaviitteessä 20 mainittu asia Techex.

(44) - Asia C-121/95, Vobis Microcomputer v. Oberfinanzdirektion München, tuomio 20.6.1996 (Kok. 1996, s. I-3047, 18 kohta).

(45) - Ks. edellä ratkaisuehdotuksen 51 ja 52 kohta.

Full & Egal Universal Law Academy