Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset
1 Käsiteltävänä olevassa asiassa komissio vaatii yhteisöjen tuomioistuimeen 26.10.1998 toimittamassaan ja EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan (josta on tullut EY 226 artikla) nojalla nostamassaan kanteessa yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Italian tasavalta ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen ja tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 23 päivänä marraskuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/104/EY(1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei ole ilmoittanut niistä komissiolle.
2 Direktiivin 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on annettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 23.11.1995 tai varmistettava viimeistään tällöin, että työmarkkinaosapuolet toteuttavat sopimuksin tarvittavat säännökset, koska jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki direktiivissä säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.
3 Italian tasavalta toteaa 12.2.1999 toimittamassaan vastineessa, että sen lainsäädäntö on jo direktiivin hengen ja tiettyjen direktiivin säännösten mukainen ja että tämän lainsäädännön parantamiseksi ja täydentämiseksi työmarkkinaosapuolet ovat marraskuussa 1997 parafoineet direktiivin toimeenpanoa koskevan yhteisen julistuksen, jota käytännössä sovelletaan tuotantosektorilla yleisesti. Direktiivin sisällyttämiseksi lainsäädäntöön Italian hallitus on tehnyt erillisen lakiehdotuksen, jota parlamentti käsitteli helmikuussa 1999. Italia sanoo uskovansa, että lakiehdotus ja sitä seuraava toimeenpanoasetus annetaan kohtuullisen ajan kuluessa.
4 On selvää, että Italia ei toteuttanut kaikkia toimenpiteitä, jotka olivat tarpeen direktiivin täytäntöönpanemiseksi täysimääräisesti määräaikaan 23.11.1996 mennessä. Italia ei voi puolustautua sillä, että se on yrittänyt korjata tätä laiminlyöntiä määräajan päätyttyä. Edellytyksenä EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisen kanteen nostamiselle on ainoastaan objektiivinen havainto siitä, että velvoitteita ei ole noudatettu, eikä kyseisen jäsenvaltion hidastelua tai vastustusta ole todettava.(2) Lainsäädännön mukaan jäsenvaltioiden on lisäksi pantava direktiivit täytäntöön siten, että oikeusvarmuuden vaatimukset täytetään, minkä vuoksi direktiivin sisältö on saatettava osaksi kansallista oikeutta sitovin säännöksin.
5 Näin ollen komission kanne on perusteltu.
Ratkaisuehdotus 6 Ehdotan sen vuoksi, että yhteisöjen tuomioistuin
1) toteaa, että Italian tasavalta ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen ja tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 23 päivänä marraskuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/104/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei ole ilmoittanut niistä komissiolle, ja
2) velvoittaa Italian tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
(1) - EYVL 1993, L 307, s. 18.
(2) - Ks. asia 301/81, komissio v. Belgia, tuomio 1.3.1983 (Kok. 1983, s. 467, 8 kohta).
Full & Egal Universal Law Academy