Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset
1 Käsiteltävänä olevassa asiassa Euroopan yhteisöjen komissio vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut eikä ilmoittanut komissiolle eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22 päivänä syyskuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/45/EY(1) noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei ole varmistanut, että työmarkkinaosapuolet ovat ottaneet sopimuksin käyttöön tarvittavat määräykset, ja koska se ei siten ole toteuttanut eikä ilmoittanut komissiolle tarvittavia toimenpiteitä voidakseen taata tämän direktiivin edellyttämien tavoitteiden toteutumisen. Komissio vaatii, että Luxemburgin suurherttuakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
2 Direktiivin 94/45/EY 14 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden oli annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 22.9.1996 tai varmistettava viimeistään kyseisenä päivänä, että työmarkkinaosapuolet ottavat sopimuksin käyttöön tarvittavat määräykset, ja jäsenvaltioiden oli toteutettava tarvittavat toimenpiteet voidakseen aina taata tämän direktiivin edellyttämien tavoitteiden toteutumisen. Tämän kohdan mukaan jäsenvaltioiden oli ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
3 Todettuaan tämän määräajan kuluneen umpeen ilman, että sille oli ilmoitettu Luxemburgin suurherttuakunnan toteuttamista täytäntöönpanotoimista, komissio aloitti EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan (josta on tullut EY 226 artikla) mukaisen menettelyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen toteamiseksi.
4 Komissio kehotti 16.1.1997 päivätyllä kirjeellään Luxemburgin hallitusta esittämään huomautuksensa siitä, että tarvittavia säännöksiä ei ollut annettu direktiivin 94/45/EY saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä.
5 Luxemburgin hallitus toimitti komissiolle direktiivin 94/45/EY täytäntöönpanoon liittyvän lakiesitysluonnoksen 18.2.1997 päivätyllä kirjeellään, jossa se ilmoitti, että kyseisestä esityksestä keskustellaan parhaillaan työmarkkinaosapuolten kanssa ja että valtioneuvosto tulisi todennäköisesti hyväksymään sen maaliskuun 1997 alussa. Luxemburgin hallitus ilmoitti komissiolle 2.5.1997 päivätyllä kirjeellään, että se toimittaa lakiesityksen viipymättä parlamentin käsiteltäväksi ja että kyseisessä direktiivissä tarkoitetun sopimuksen kaltainen vapaaehtoinen sopimus koskee jo nyt 90:tä prosenttia yrityksistä.
6 Komissio katsoi, että mitään direktiivin 94/45/EY täytäntöönpanotoimia ei ollut annettu tai ainakaan se ei ollut saanut niistä tietoa, ja lähetti 22.4.1998 Luxemburgin suurherttuakunnalle perustellun lausunnon, jossa se katsoi tämän jäsenvaltion jättäneen noudattamatta velvoitteitaan.
7 Koska komissio ei ollut saanut mitään tietoa direktiivin 94/45/EY täytäntöönpanon edistymisestä, se nosti käsiteltävänä olevan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen.
8 Luxemburgin hallitus myöntää vastineessaan, että se ei ole pannut direktiiviä 94/45/EY täytäntöön säädetyssä määräajassa. Se kertoo antaneensa direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä lakiesityksen, joka on lähetetty lausuntoa varten ammattiyhdistyksille ja Conseil d'État'lle, ja toteaa, että edustajainhuone päättänee esityksestä tämän vuoden alkupuoliskolla. Luxemburgin hallitus lisää, että melkein kaikki luxemburgilaiset yritykset, joita kyseinen direktiivi koskee, ovat tehneet vapaaehtoisia sopimuksia, joten työmarkkinaosapuolet ovat ottaneet sopimuksin käyttöön tarvittavat määräykset. Näin ollen Luxemburgin hallitus katsoo, että komission kanne on perusteeton, paitsi jos halutaan todeta Luxemburgin suurruhtinaskunnan viivästyneen direktiivin täytäntöönpanossa.
9 Luxemburgin hallitus näyttää siten myöntävän, että kyseistä direktiiviä ei ole pantu täytäntöön säädetyssä määräajassa. Direktiiviä ei ole pantu täytäntöön vieläkään, koska lopullisia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä ei ole annettu direktiivin 94/45/EY saattamiseksi osaksi kansallista oikeutta. On myös todettava, että sopimukset, joilla on tarkoitus ottaa käyttöön direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat määräykset, eivät koske kaikkia direktiivissä 94/45/EY tarkoitettuja yrityksiä, minkä Luxemburgin hallitus myöntääkin, ja, mitä komissio korostaa, että näiden sopimusten ei ole osoitettu olevan pakottavia eikä takaavan näiden määräysten käyttöönottoa. Komission nostama direktiivissä 94/45/EY säädettyjen velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne on näin ollen hyväksyttävä.
10 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.
Ratkaisuehdotus
11 Näillä perusteilla ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin toteaa seuraavaa:
1) Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22 päivänä syyskuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/45/EY 14 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut eikä ilmoittanut komissiolle säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei ole osoittanut varmistaneensa samassa määräajassa, että työmarkkinaosapuolet ovat ottaneet sopimuksin käyttöön tarvittavat määräykset, ja koska se ei siten ole toteuttanut eikä ilmoittanut komissiolle tarvittavia toimenpiteitä voidakseen taata tämän direktiivin edellyttämien tavoitteiden toteutumisen.
2) Luxemburgin suurherttuakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
(1) - EYVL L 254, s. 64.
Full & Egal Universal Law Academy