EUR-Lex -  61998CC0463 - FI - Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Jacobs 1 päivänä helmikuuta 2001. - Cabletron Systems Ltd vastaan The Revenue Commissioners. - Ennakkoratkaisupyyntö: Appeal Commissioners - Irlanti. - Yhteinen tullitariffi - Tariffinimikkeet - Lähiverkossa käytettävien laitteiden tariffiluokittelu - Luokittelu yhdistettyyn nimikkeistöön - Asetusten N:o 1638/94 ja N:o 1165/95 pätevyys. - Asia C-463/98.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset

1. Tämä on Appeal Commissionersin (Irlanti) ennakkoratkaisupyyntö, joka koskee jo aiemmin asian Peacock yhteydessä käsiteltyä kysymystä eli tietokoneiden lähiverkkoon (LAN, local area network) kytkemistä varten tarvittavien laitteiden tullinimikkeistöluokitusta. Koska tällaiset laitteet voivat toimia sellaisissakin tietokoneverkoissa, jotka ulottuvat puhtaasti paikallisia verkkoja pidemmälle, niitä voidaan kutsua yleisemmin "verkkokalustoksi".

2. Kun asiassa Peacock oli kyse yhdentyyppisestä laitteesta eli "verkkokorteista", joiden osalta yhteisö ei riidan ajankohtana ollut antanut erityissäännöksiä, esillä olevassa asiassa ratkaisua pyydetään 58 nimetyn laitetyypin luokituksesta, jotka näyttävät kansallisen oikeudenkäynnin kannalta merkityksellisenä ajankohtana kuuluvan joko nimenomaisesti tai analogisesti joidenkin komission asetusten soveltamisalaan, jotka luokittavat ne yhdistettyyn nimikkeistöön (CN), ja erityisesti noiden asetusten itsensä pätevyydestä.

Tosiseikasto, oikeudelliset seikat ja asian käsittelyn vaiheet

Tietokoneverkkojen luonne

3. Ennen esillä olevan asian lähempää tarkastelua on hyvä olla käsitys tietokoneverkkojen yleisestä luonteesta. Yhteisöjen tuomioistuimelle on esitetty aiheesta paljon hyödyllisiä tietoja, ja lisää tietoa on saatavilla kaikkein suurimmasta verkosta eli Internetistä, johon itsekin olen turvautunut.

4. Ensimmäiset tietokoneet toimivat erillään toisistaan, ja tietoa niiden välillä siirrettiin talletetussa muodossa. Ne voitiin liittää oheislaitteisiin, joissa oli sisään- ja ulostuloliitännät - kirjoittimiin, näppäimistöihin ja näyttöihin. Sittemmin - koska koneet pystyivät suorittamaan monia toimenpiteitä yhdellä kertaa - joissakin oli useita päätelaitteita, joilla ei ollut omaa suoritinkapasiteettia mutta joita eri operaattorit saattoivat käyttää antamaan ohjeita keskusyksikölle ja pääsemään haluttuihin tuloksiin.

5. Ensimmäiset tietokoneet olivat hyvin suuria, ja jotkut ovat edelleen. Tietojenkäsittelytekniikan kehitys on kuitenkin merkinnyt sitä, että tämän päivän suurikokoisissa laitteissa on erittäin paljon enemmän suoritin- ja tallennuskapasiteettia kuin niiden samankokoisissa edeltäjissä. Sama kehitys on tarkoittanut myös sitä, että paljon pienemmissä laitteissa on nykyään huomattava kapasiteetti, ja ne ovat teollistuneessa maailmassa monien kotien ja työpaikkojen vakiovarusteita. Työpaikalla on tavallista, että jokaisella on oma tietokone, jossa on oma suoritin- ja tallennuskapasiteetti.

6. Tällöin yksittäiset tietokoneet ovat usein yhteydessä toisiinsa siten, että ne voivat käyttää toistensa suoritin- ja tallennuskapasiteettia, jakaa syöttö- ja tulostuslaitteita sekä vaihtaa tietoa. Etenkin työasemat voivat jakaa kirjoittimia, ja niistä voi olla pääsy isompiin pääkoneisiin, jotka voivat tallentaa ja käsitellä suuria tietomääriä.

7. Näin ollen on yleistä, että tietokoneet on kytketty verkoissa yhteen. Pienimpiä näistä - tyypillisesti yhden rakennuksen tai rakennuskokonaisuuden kattavia - kutsutaan lähiverkoiksi (LAN). Laajempia alueita voidaan kattaa taajamaverkoilla (MAN, metropolitan area network) ja alueverkoilla (WAN, wide area network). Eri verkkoja voidaan liittää yhteen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi niiden välillä ja suuri enemmistö niistä (yhdessä monien kotitietokoneiden kanssa) on vielä lisäksi yhteydessä maailmanlaajuisesti muodostaen Internetin.

8. Koneiden väliset fyysiset yhteydet voivat olla monenlaisia, kuten infrapuna-aaltoja. Useimmiten kuitenkin käytetään jonkinlaista kaapelia - lähiverkkojen tapauksessa tavallisesti koaksiaali-, kierrepari- tai valokuitukaapelia. Tietojen vaihtamiseksi kaapelin avulla kussakin tietokoneessa on oltava sentyyppinen verkkokortti kuin yhteisöjen tuomioistuin asiassa Peacock tarkasteli.

9. WAN-verkkojen tapauksessa tai maantieteellisesti erillisiä verkkoja yhteen liitettäessä tietojenvaihtoon joudutaan tavallisesti osittain käyttämään vuokrattua tai yleistä teleyhteyttä. Tietokoneverkkotekniikan ja teletekniikan välisten erojen takia oli aluksi aina välttämätöntä käyttää tiedonsiirtoon modeemia, joka muuttaa useimpien tietokoneiden käyttämän digitaalisen tiedon teleyhteyden kummassakin päässä käytettäväksi analogiseksi signaaliksi. Nykyään televerkoissa kuitenkin käytetään usein digitaalitekniikkaa eikä modeemia enää aina tarvita.

10. Eräs tietty ero tele- ja LAN-tekniikan välillä on se, että ensin mainitussa kutakin tiedonsiirtoa varten luodaan "pisteestä pisteeseen" yhteys kahden kommunikoivan tahon välille kutakin siirtotapahtumaa varten. Tiedonsiirron päätyttyä yhteys "ajetaan alas", eivätkä tahot ole enää yhteydessä toisiinsa. Lähiverkossa taas kaikki verkon muodostavat tietokoneet ovat jatkuvasti kytkettyinä toisiinsa. Tiedonsiirto yhdestä tällaisesta koneesta toiseen on koko verkon yli tapahtuva "lähetys", jonka kuitenkin vain määrätty vastaanottaja - tai vastaanottajat - hyväksyy.

11. Jos vain kaksi tietokonetta on kytketty toisiinsa, olisi luultavasti hyvin yksinkertaista vain yhdistää ne kaapelilla. Kuitenkin silloin, kun kytketään toisiinsa lukuisia laitteita, joista kustakin on oltava yhteys kuhunkin toiseen laitteeseen, on selvää, että jossain vaiheessa tarvitaan jonkinlaista monikytkentälaitetta yhdistämään kaapelit toisiinsa. Koska lisäksi yksittäiset kaapeliteitse lähetetyt signaalit heikentyvät ja huonontuvat etäisyyden kasvaessa, saatetaan tarvita laitetta, joka lähettää ne edelleen, tuottaa ne uudelleen tai korjaa niitä. Kun eri standardien mukaiset verkot liitetään toisiinsa, tarvitaan jokin laite "tulkiksi" niiden välille tai vain yhdistämään kaksi erityyppistä kaapelia. Verkon tietyn koon jälkeen ei enää ole käytännöllistä, että kirjaimellisesti jokainen kone lähettää ja "kuuntelee" kutakin toista koko ajan; tällöin on hyvä olla laitteita, jotka jakavat lähiverkon pienempiin ja hallittavampiin osiin (joita usein kutsutaan virtuaalilähiverkoiksi tai VLAN-verkoiksi, jota termiä käytetään myös erillisten verkkojen muodostamasta ryhmästä, joka toimii kuin kyseessä olisi yksi verkko) ja jotka ohjaavat tiedonsiirrot vain niihin osiin, joissa vastaanottajat sijaitsevat. Saattaa olla niin ikään tarpeen käsitellä tilanteita, joissa useat verkon koneet yrittävät kommunikoida yhtä aikaa, jolloin niiden viestit "törmäävät" tai (erityisesti kun lähiverkot kytketään muihin verkkoihin, kuten Internetiin) joissa ei ole toivottavaa, että tietyntyyppiset viestit pääsevät verkkoon tai poistuvat siitä.

12. Näin ollen lähiverkot ja tietokoneverkot ylipäätään muodostuvat fyysisesti - niihin kuuluvien tietokoneiden ja näiden välisten kaapeleiden lisäksi - lukuisista laitteista, joita kuvataan esillä olevassa ennakkoratkaisupyynnössä käytettävän "moniin eri tarkoituksiin, kuten tietojen ohjaukseen, käsittelyyn, formatointiin, reititykseen, kytkentään ja toimittamiseen siltojen avulla" lähiverkon yhdestä yksiköstä toiseen. Ennakkoratkaisupyynnön liitteessä luetellaan (ei millään tavoin tyhjentävästi) seuraavia määritelmiä: "toistin", "reititin", "silta", "keskitin", "medialiitäntämoduuli", "moniporttitoistin (hub)", "kanavaliitäntä", "verkkokortti", "lähetin-vastaanotin", "sovitin", "multimediahakukeskus" ja "mediasuodatin".

13. Kaikki tällaiset laitteet huolehtivat tietyistä tehtävistä yksityiskohtaisella tasolla, mutta niitä kaikkia käytetään sillä yleisellä alalla, jota olen edellä hahmotellut. Niiden yleiseksi tehtäväksi voidaan tiivistää sen varmistaminen, että kaikki luvalliset tiedonkulut - ja vain ne - saavuttavat aiotun vastaanottajan (vastaanottajat) vahingoittumattomina ja tehokkainta mahdollista reittiä pitkin. Tämän ne tekevät monia eri tekniikoita käyttäen suorittamalla lukuisia tehtäviä, kuten tiedon tarkistusta, korjausta, uudelleentuottamista ja edelleenvälittämistä muuttamalla tietoa yhdestä formaatista toiseen sekä suodattamalla, kytkemällä, ohjaamalla (uudelleen), viivyttämällä tai estämällä tiedonkulkua. Esillä olevassa asiassa kyseessä olevat laitteet kuuluvat kaikki tähän laajaan ryhmään.

Tavaroiden tullinimikkeistöluokitus

14. Yhteisön sisällä tavarat luokitellaan tullausta varten CN-nimikkeistön mukaisesti, joka perustuu maailmanlaajuiseen harmonoituun järjestelmään (HS), jonka kanssa se on identtinen nimikkeiden ja kuusinumeroisten alanimikkeiden osalta; ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat CN-järjestelmästä eroavan alajaon. HS-järjestelmä on luotu Maailman tullijärjestön (WCO, entinen Tulliyhteistyöneuvosto) suojeluksessa.

15. WCO:hon kuuluu harmonoidun järjestelmän komitea (HS-komitea), jossa Euroopan yhteisöä, joka on HS-sopimuksen osapuoli, edustaa komissio. HS-komitean tehtävänä on muun muassa esittää muutoksia HS-järjestelmään ja valmistella siihen selityksiä (HS-selitykset), luokituslausuntoja, muita tulkintaneuvoja ja suosituksia järjestelmän tulkinnan ja soveltamisen yhdenmukaisuuden takaamiseksi. WCO:n neuvosto hyväksyy nämä selitykset, luokituslausunnot, neuvot ja suositukset ilman muita toimia, ellei jokin sopimuspuolista vaadi uudelleen tutkimista. Vaikka niitä ei pidetä sitovina, niille annetaan tavallisesti huomattava painoarvo.

Asiassa merkitykselliset CN-nimikkeet

16. CN- ja HS-järjestelmissä viitataan tietokoneisiin "automaattisina tietojenkäsittelykoneina", joista käytetään myös lyhennettä "ATK-koneet".

17. CN-nimikkeen 8471 sanamuoto on seuraava: "automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt; magneettimerkkien lukijat ja optiset lukijat, koneet tietojen siirtämistä varten tietovälineelle koodimuodossa ja koneet tällaisten tietojen käsittelemistä varten, muualle kuulumattomat".

18. Koska tässä asiassa aiheena on lähinnä oikea tullitariffinimike, en pidä tarpeellisena tuoda yksityiskohtaisesti esiin eri alanimikkeitä. Lisäksi HS- ja CN-järjestelmää muutettiin olennaisesti 1.1.1996 alkaen eli esillä olevan asian kannalta merkityksellisenä ajankohtana, eivätkä alanimikkeet ennen ja jälkeen tuota päivää ole samanlaisia. Riittänee kun totean, että molempien ajanjaksojen osalta on ryhmiä muun muassa digitaalisille ATK-koneille, digitaalisille prosessoreille, sisään- tai ulostuloyksiköille, tallennusyksiköille ja "muille" yksiköille, kuten oheisyksiköille.

19. Vuoden 1995 loppuun saakka nimike 8517 oli tarkoitettu seuraaville tavaroille: "sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, myös tällaiset kantoaaltojärjestelmissä käytettävät teleliikennelaitteet". Alanimike 8517 82 90 oli tarkoitettu muille sähkötyslaitteille kuin kuvansiirtolaitteille ja kantoaaltojärjestelmissä käytettäville laitteille.

20. Nimikkeen 8517 sanamuoto on 1.1.1996 alkaen ollut seuraava: "sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, myös langalliset puhelimet, joissa on langaton luuripuhelin, ja kantoaaltojärjestelmissä tai digitaalijärjestelmissä käytettävät teleliikennelaitteet; kuvapuhelimet". Aiempaa nimikettä 8517 82 90 lähinnä vastaava alanimike on nyt 8517 50 90, johon kuuluvat digitaalijärjestelmissä käytettävät laitteet (muut kuin puhelimet, kuvapuhelimet, telekopiolaitteet, kaukokirjoittimet ja puhelin- tai lennätinkytkentälaitteet).

21. Lopullista nimikettä, jota asianosaiset, kansallinen tuomioistuin tai komissio eivät alun perin tarkoittaneet, esitettiin yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olleen oikeudenkäynnin aikana HS-komitean vähän ennen tämän asian suullista käsittelyä tekemän päätöksen johdosta. Se on kaatonimike 8543: "sähkökoneet ja -laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle tähän ryhmään kuulumattomat".

Opastusta HS- ja CN-nimikkeistön tulkintaan

Yleiset säännöt

22. HS- ja CN-nimikkeistön johdantona on samat kuusi yleistä tulkintasääntöä, jotka jälkimmäisessä tapauksessa ovat yhteisön lainsäätäjän säätämiä ja jotka ovat yhteisön oikeudessa sitovia. Niitä kutsutaan toisinaan "oikeudellisiksi säännöiksi".

23. Ensimmäisen säännön mukaan " - - oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä tai huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti". Näistä "seuraavista säännöistä" on syytä muistaa säännöt 3 ja 4, vaikka - kuten ilmenee - en katso, että niitä on tarpeen soveltaa esillä olevassa asiassa.

24. Sääntöä 3 sovelletaan, kun tavarat ensi katsomalta voidaan luokitella kahteen tai useampaan nimikkeeseen. Sääntö on rakenteeltaan kolmiosainen: a) yksityiskohtaisimman kuvauksen sisältävä nimike asetetaan etusijalle; b) jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tavaroita ei voida luokitella a kohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa niille niiden olennaisen luonteen; c) jos tavaroita ei voida luokitella a tai b kohdan mukaan, sovelletaan numerojärjestyksessä viimeistä nimikettä.

25. Sääntö 4 on seuraavanlainen: "Tavarat, joita ei voida luokitella edellä olevien sääntöjen mukaan, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen."

26. Säännöt 2 ja 5 koskevat tilanteita, jotka eivät ole nyt kyseessä. Sääntö 6 voidaan myös mainita, mutta sitä sovelletaan ainoastaan alanimikkeisiin luokitteluun, kun taas tässä on kyse oikean nimikkeen määrittämisestä luokittelua varten. Sääntöä sovelletaan alanimiketasolla saman periaatteen mukaan kuin ensimmäisestä säännöstä ilmenee.

Jaksoja ja ryhmiä koskevat huomautukset

27. Kutakin jaksoa ja kussakin jaksossa kutakin ryhmää edeltää joukko yksityiskohtaisempia huomautuksia. Esillä olevassa asiassa kyseessä olevat nimikkeet kuuluvat ryhmiin 84 ja 85, jotka puolestaan ovat osa XVI jaksoa. Jaksoa XVI ja ryhmää 85 koskevat huomautukset eivät näytä olevan ratkaisevia nyt esillä olevassa mielessä, mutta ryhmää 84 koskevasta huomautuksesta 5 on kiistelty paljon.

28. Kyseisessä huomautuksessa todettiin ennen vuotta 1996 seuraavaa:

"A. Nimikkeessä 8471 tarkoitetaan ilmaisulla automaattiset tietojenkäsittelykoneet:

a) digitaalikoneita, jotka

1) pystyvät varastoimaan yhden tai useamman tietojenkäsittelyohjelman ja ainakin ne tiedot, jotka ovat välittömästi tarpeen ohjelman suorittamiseksi;

2) ovat vapaasti ohjelmoitavissa käyttäjän tarpeiden mukaan;

3) pystyvät suorittamaan käyttäjän määrittämiä aritmeettisia laskutoimituksia; ja

4) pystyvät, ilman ihmisen puuttumista toimintaan, suorittamaan ohjelman, joka vaatii niitä muuttamaan suoritustaan ajonaikaisten loogisten päättelyjen perusteella;

[b- ja c-kohdat kattavat vastaavasti analogia- ja hybridikoneet, eivätkä ole tässä merkityksellisiä.]

B. Automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat olla järjestelmiä, jotka koostuvat vaihtelevista määristä erillisiä yksiköitä. Jollei jäljempänä E kohdassa toisin määrätä, yksikköä pidetään täydellisen järjestelmän osana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a) se voidaan yhdistää keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta; ja

b) se voi ottaa vastaan ja välittää tietoa sellaisessa muodossa (koodeina tai signaaleina), jota järjestelmä voi käyttää.

Erikseen tullattaviksi ilmoitetut automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän yksiköt luokitellaan nimikkeeseen 8471.

Nimike 8471 ei kata koneita, jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat tällaisen koneen yhteydessä ja joilla suoritetaan erityistoimintoja. Tällaiset koneet luokitellaan siihen nimikkeeseen, joka vastaa niiden asianomaisia toimintoja, tai jollei sellaisia ole, kaatonimikkeeseen."

29. Ryhmää 84 koskevan huomautuksen 5 sanamuotoa muutettiin 1.1.1996 alkaen. kohta A jäi sillensä, mutta muutoin huomautus kuului seuraavasti:

"B. Automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat olla järjestelmiä, jotka koostuvat vaihtelevista määristä erillisiä yksiköitä. Jollei jäljempänä E kohdassa toisin määrätä, yksikköä pidetään täydellisen järjestelmän osana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a) se on tyyppiä, jota käytetään yksinomaan tai pääasiassa automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä;

b) se voidaan yhdistää keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta; ja

c) se voi ottaa vastaan ja välittää tietoa sellaisessa muodossa (koodeina tai signaaleina), jota järjestelmä voi käyttää.

C. Erikseen tullattaviksi ilmoitetut automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän yksiköt luokitellaan nimikkeeseen 8471.

D. Tulostimet, näppäimistöt, X-Y -koordinaattien syöttölaitteet ja muistilevy-yksiköt, jotka täyttävät B kohdan b alakohdan ja B kohdan c alakohdan edellytykset, luokitellaan kaikissa tapauksissa nimikkeen 8471 yksikköinä.

E. Koneet, joilla suoritetaan muita erityistoimintoja kuin tietojenkäsittelyä ja jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat tällaisen koneen yhteydessä, luokitellaan siihen nimikkeeseen, joka vastaa niiden asianomaisia toimintoja, tai jollei sellaisia ole, kaatonimikkeeseen."

HS-järjestelmän selitykset

30. HS-selitykset, joihin 15 kohdassa on viitattu, sisältävät useita määritelmiä, jotka voivat osoittautua hyödyllisiksi tämän asian yhteydessä, kuten määritelmät automaattisesta tietojenkäsittelystä, ATK-koneista, ATK-järjestelmistä ja sähkölaitteista langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten. Viittaan näihin määritelmiin esityksessäni asian vaatimalla tavalla.

31. Erikseen on kuitenkin mainittava, että nimikettä 8471 koskevan huomautuksen D kohta koskee "erikseen tullattaviksi ilmoitettuja automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän yksiköitä". Huomautuksessa on todettu koko esillä olevan asian kannalta merkityksellisen ajan muun muassa seuraavaa:

"Keskusyksikköjen sekä syöttö- ja tulostusyksikköjen lisäksi esimerkkeinä tällaisista yksiköistä mainittakoon:

- -

4) Ohjaimet ja sovittimet kuten sellaiset, joilla keskusyksikkö kytketään toisiin digitaalisiin tietojenkäsittelykoneisiin taikka toisiin syöttö- ja tulostusyksikköryhmiin, jotka voivat käsittää näyttöyksiköitä, etäisterminaaleja jne.

Tähän ryhmään kuuluvat kanavalta kanavalle yhdistävät sovittimet, joita käytetään liittämään digitaalijärjestelmiä toisiinsa.

5) Signaalinmuunninyksiköt. Nämä tekevät ulkopuolisen tulosignaalin koneelle ymmärrettäväksi. Tulostettaessa ne taas muuntavat koneen käsittelyn tuloksena syntyneet antosignaalit käyttökelpoisiksi koneen ulkopuolella.

- - "

32. Sittemmin HS-komitean 26. istunnossa, joka pidettiin hieman ennen esillä olevan asian suullista käsittelyä, tehtiin - ilmeisen yksimielisesti - päätös muuttaa kyseistä huomautusta korjauksella, jolla poistettiin 4 kohdan toinen kappale ja korvattiin se seuraavasti:

"Tähän ryhmään kuuluvat reitittimet, sillat ja moniporttitoistimet (hub), joita käytetään kontrolloimaan ja ohjaamaan liikennettä koneiden välillä lähiverkoissa (LAN-verkoissa) ja kanavalta kanavalle yhdistävät sovittimet, joita käytetään liittämään digitaalijärjestelmiä (esim. LAN-verkkoja) toisiinsa."

33. Samaan aikaan 5 kohtaan lisättiin uusi toinen kappale:

"Tähän ryhmään kuuluvat valokuitumuuntimet, joita käytetään LAN-verkoissa."

Sitova tariffiennakkotieto

34. Yhtenäisen oikeusvarmuuden takaamiseksi tavaroiden tulliluokituksen osalta kaikkialla yhteisössä oleville elinkeinonharjoittajille on olemassa sitovien tariffiennakkotietojen järjestelmä, josta säädetään nykyään yhteisön tullikoodeksin 12 artiklassa.

35. Noiden säännösten mukaan elinkeinonharjoittajat voivat hakea maidensa tulliviranomaisilta tietoa yksittäisten tavaroiden luokituksesta. Näiden viranomaisten antama tieto sitoo niitä tiedon saajaa kohtaan kuvatunlaisten tavaroiden osalta kuuden vuoden ajan, ellei sen voimassaolo lakkaa jostakin säädetystä syystä.

36. Kun tieto lakkaa olemasta voimassa sen vuoksi, että se on kumottu tai että sitä on muutettu, sen saaja voi jatkaa nojautumista siihen kuuden kuukauden ajan; kun se lakkaa olemasta voimassa sen takia, että on annettu asetus, jonka kanssa se on ristiriidassa, asetuksessa voidaan säätää ajasta, jonka kuluessa siihen voidaan yhä vedota.

Asiaa koskevat luokitusasetukset

37. Valta antaa asetuksia tavaroiden luokituksesta CN-nimikkeistöön on siirretty komissiolle asetuksen N:o 2658/87 9 ja 10 artiklan nojalla.

38. Asetus N:o 1638/94 annettiin 5.7.1994, ja se tuli voimaan 28.7.1994. Siinä luokiteltiin seuraavat tavarat CN-alanimikkeeseen 8517 82 90 (sähkötyslaitteet, muut kuin kuvansiirtolaitteet ja kantoaaltojärjestelmissä käytettävät laitteet):

"1. Omassa kuoressaan oleva sovitin - -

Sovitin sallii automaattisten tietojenkäsittelykoneiden välisen digitaalisen tiedonsiirron digitaalisessa 10 Mbps (megabittiä sekunnissa) verkossa.

2. Omassa kuoressaan oleva linkkisovitin - -

Laitteen avulla voidaan yhdistää digitaalisesti kaksi ominaisuuksiltaan erilaista verkkoa ja siten siirtää tietoa.

3. Omassa kuoressaan oleva lähetin-vastaanotin - -

Laitteen avulla voidaan kytkeä toisiinsa neljä sovitinta 50 Mbps (megabittiä sekunnissa) verkossa informaation digitaalista siirtoa varten."

39. Nuo luokittelut todettiin "vahvistettavan yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön määräyksissä, 84 ryhmän 5 huomautuksessa sekä CN-koodien 8517, 8517 82 ja 8517 82 90 nimiketekstissä."

40. Asetus N:o 1165/95 annettiin 23.5.1995, ja se tuli voimaan 14.6.1995. Se luokitteli nimikkeeseen 8517 82 90 - samoista syistä kuin edellä asetuksessa N:o 1638/94 mainittiin - seuraavaa:

"4. Liitäntäkortit, jotka on tarkoitettu asennettaviksi digitaalisiin automaattisiin tietojenkäsittelylaitteisiin (atk-laitteisiin) ja joiden avulla tiedonsiirto lähiverkossa (LAN) on mahdollista ilman modeemia.

Tällaisen kortin avulla atk-laitetta voidaan käyttää toisen laitteen tai keskusyksikön vastaanotto/tulostinlaitteena.

- - "

41. Kuvaus vastaa asiassa Peacock esillä olleita verkkokortteja.

42. Sekä asetuksen N:o 1638/94 että asetuksen N:o 1165/95 2 artiklan mukaan jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole näillä asetuksilla vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan vedota vielä kolmen kuukauden ajan.

Pääasian tausta

43. Pääasian kantajana oleva Cabletron Systems Ltd (jäljempänä Cabletron) tuo Irlantiin yhteisön ulkopuolelta edellä kohdassa 12 kuvatun kaltaisia laitteita.

44. Vuonna 1993 Irlannin tulliasioista vastaava viranomainen, Revenue Commissioners, ja pääasian vastaajat antoivat Cabletronin hakemuksesta sitovan tariffiennakkotiedon, jossa luokitettiin 43 laitetyyppiä CN-nimikkeeseen 8471 99 10 (ATK-koneiden oheisyksiköt). Kaikissa tapauksissa "tavaroiden luokituksen perusteeksi" annettiin yleiset tulkintasäännöt 1 ja 6 sekä ryhmää 84 koskevan 5 huomautuksen B kohta.

45. Asetuksen N:o 1638/94 ja asetuksen N:o 1165/95 antamisen johdosta Revenue Commissioners peruutti kyseisen sitovan tariffiennakkotiedon ja korvasi sen toisella ennakkotiedolla, jossa kyseiset tavarat luokiteltiin CN-nimikkeeseen 8517 82 90 (sähkölaitteet langallista sähkötystä varten, muut kuin kuvansiirtolaitteet). Muutosta perusteltiin ryhmää 84 koskevan 5 huomautuksen B kohdan viimeisellä kappaleella ja asetusten sanamuodolla. Joissakin tapauksissa asetukset kattoivat tavarat nimenomaisesti, kun taas toisissa tapauksissa Revenue Commissioners piti niitä riittävän samanlaisina, jotta niille voitiin antaa sama luokitus analogiaa käyttäen.

46. Vuonna 1996 CN-nimikkeistön tarkistuksen yhteydessä Revenue Commissioners luokitteli tavarat uudelleen uuden nimikkeen 8517 50 90 alle (muut laitteet, digitaalijärjestelmissä käytettävät). Myöhemmin tuona vuonna Revenue Commissioners vastasi Cabletronin hakemukseen, joka koski 22:ta muuta laitetyyppiä, antamalla sitovan tariffiennakkotiedon, jossa luokiteltiin 16 tavaratyyppiä nimikkeeseen 8517 50 90 ja todettiin, että jäljelle jääneitä kuutta tavaraa varten oli jo olemassa ennakkotieto; luokituksen peruste oli edelleen sama.

47. Koska nimikkeestä 8517 menevä tulli oli tuolloin huomattavasti korkeampi kuin nimikkeestä 8471 menevä, Cabletron haki muutosta Revenue Commissionersin luokituksiin Appeal Commissionersilta.

Ennakkoratkaisupyyntö

48. Appeal Commissionersin käsittelyssä Cabletron väitti tiivistetysti, että 1) monet kyseisistä tuotteista eivät kuuluneet asetuksessa N:o 1638/94 ja asetuksessa N:o 1165/95 annettujen määritelmien alle, vaan ne oli luokiteltava nimikkeeseen 8471, ja että 2) asetuksissa tulkittiin ilmeisen väärin HS-järjestelmää, koska niissä luokiteltiin sovittimet, linkkisovittimet, lähetin-vastaanottimet ja verkkokortit nimikkeeseen 8517, vaikka tavarat oli luokiteltavissa nimikkeeseen 8471 niiden fyysisen kuvauksen ja toiminnan mukaan. Revenue Commissioners väitti, etteivät kyseiset luokitukset olleet ilmeisen virheellisiä ja että ne oli pidettävä voimassa asetusten N:o 1638/94 ja N:o 1165/95 sekä yhteisen tullitariffin ja Euroopan yhteisön tullikäytännön mukaisina. Suullisessa käsittelyssä, joka kesti kahdeksan päivää, molemmat asianosaiset esittivät asiantuntijalausuntoja oikeana pitämänsä luokituksen puolesta.

49. Appeal Commissioners tutki tosiseikat ja antoi lausuntonsa oikeudellisista kysymyksistä päätyen molemmissa tapauksissa Cabletronille myönteiseen ratkaisuun. Kaiken asiantuntijatodistelun jälkeen Appeal Commissioners hyväksyi sen, että kaikki kyseiset tavarat on suunniteltu ja valmistettu yksinomaan lähiverkoissa käytettäviksi ja että lähiverkot, jotka toimivat jakavina tietokonejärjestelminä, ovat ATK-koneita CN-nimikkeistön 84 ryhmää koskevan 5 huomautuksen B kohdassa tarkoitettuna järjestelmänä. Kukin kyseessä oleva laitetyyppi täyttää huomautuksessa tarkoitetun yksikön määritelmän, mutta ei ole käytettävissä teleliikenneympäristössä, jossa käytetään erilaista tekniikkaa.

50. Appeal Commissioners kuitenkin katsoi, että yhteisön oikeutta koskevat kysymykset ovat oikeudenkäynnin kannalta keskeisiä, ja pyysi ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

"1. Onko tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 5 päivänä heinäkuuta 1994 annettu komission asetus (EY) N:o 1638/94 (EYVL L 172, 7.7.1994, s. 5) pätevä siltä osin kuin siinä luokitellaan saman asetuksen liitteessä olevissa sarakkeissa 1, 2 ja 3 kuvatut tavarat CN-koodiin 8517 82 90?

2. Onko tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 23 päivänä toukokuuta 1995 annettu komission asetus (EY) N:o 1165/95 (EYVL L 117, 24.5.1995, s. 15) pätevä siltä osin kuin siinä luokitellaan saman asetuksen liitteessä olevassa sarakkeessa 4 kuvatut tavarat CN-koodiin 8517 82 90?

3. Onko yhdistettyä nimikkeistöä (neuvoston asetus N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna, EYVL L 256, (7.9.)1987, s. 1) tulkittava siten, että siinä edellytetään, että [pääasiassa kyseessä olevat] tavarat on luokiteltava tariffinimikkeeseen 8471, johon kuuluvat automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt; magneettimerkkien lukijat ja optiset lukijat, koneet tietojen siirtämistä varten tietovälineelle koodimuodossa ja koneet tällaisten tietojen käsittelemistä varten, muualle kuulumattomat joko i) 1.1.1996 jälkeen tai ii) 28.4.1993-31.12.1995 tai iii) kumpanakin näistä ajanjaksoista?

4. Jos kolmanteen kysymykseen tai johonkin sen osaan vastataan kieltävästi yhden tai useamman [pääasiassa kyseessä olevan] tavaran osalta, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että siinä edellytetään, että nämä tavarat oli ennen 1.1.1996 luokiteltava nimikkeeseen 8517, johon kuuluvat sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, myös kantoaaltojärjestelmissä käytettävät laitteet, tai 1.1.1996 jälkeen nimikkeeseen 8517, johon kuuluvat sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, myös langalliset puhelimet, joissa on langaton käsipuhelin, ja kantoaaltojärjestelmissä tai digitaalijärjestelmissä käytettävät teleliikennelaitteet; kuvapuhelimet?"

51. Ennakkoratkaisupyynnössä mainitussa liitteessä luetellaan 58 tavaraa, jotka on nimetty, mutta joita ei ole kuvattu.

Tietotekniikkasopimus

52. Informaatioteknologiatuotteiden kaupasta tehty sopimus (ITA-sopimus), jonka sopimuspuoliin - jotka vastaavat noin 90:tä prosenttia maailmankaupasta tietotekniikkatuotteiden osalta - Euroopan yhteisö kuuluu, tehtiin Singaporessa 13.12.1996, ja se tuli voimaan vuonna 1997.

53. Sen mukaan kaikki informaatioteknologiatuotteiden tullit on poistettava osapuolten väliltä 1.1.2000 mennessä asteittaisin vähennyksin vuonna 1997, 1998 ja 1999. Yhteisö alensi siksi perinteisen tullin kaikilta nimikkeiden 8471 ja 8517 alanimikkeiltä nollaan 1.1.2000 alkaen.

54. ITA-sopimus kattaa toisaalta HS-nimikkeet 8471 ja 8517 alanimikkeineen sekä toisaalta muun muassa kaikki "verkkokalusto: lähiverkko- (LAN) ja taajamaverkko- eli WAN-laitteet, mukaan lukien laitteet, jotka on tarkoitettu käyttöön yksinomaan tai pääasiallisesti automaattisten tietojenkäsittelykoneiden ja niiden yksikköjen yhteenkytkemiseksi sellaista verkkoa varten, jota käytetään yksinomaan sellaisten resurssien jakamiseen kuin keskusyksiköt, tiedontallennuslaitteet sekä syöttö ja tulostus - mukaan lukien sovittimet, moniporttitoistimet (hub), in line -toistimet, muuntimet, keskittimet, sillat ja reitittimet sekä automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin tai niiden yksikköihin fyysisesti liitettäväksi tarkoitetut painetut piirisarjat", luokiteltiinpa ne mihin vain HS-nimikkeistössä.

Asiassa Peacock annettu tuomio

55. Esillä olevan asian kirjallisen käsittelyn päätyttyä 19.10.2000 yhteisöjen tuomioistuin totesi, ettei CN-nimikkeistön ryhmää 84 koskevan 5 huomautuksen B kohta (sellaisena kuin se oli ennen 1.1.1996) estänyt ATK-koneisiin asennettaviksi tarkoitettujen verkkokorttien luokittelemista nimikkeeseen 8471 ja että vuoden 1990 heinäkuun ja vuoden 1995 toukokuun välisenä aikana kyseiset kortit oli siten luokiteltava nimikkeeseen 8471 tämäntyyppisten koneiden yksikköinä.

56. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi erityisesti näin: " - - verkkokortit on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan automaattisten tietojenkäsittelykoneiden osina, että ne on asennettu suoraan tällaisiin koneisiin ja että niillä siirretään ja vastaanotetaan tietoja tällaisten koneiden tarvitsemassa muodossa. Verkkokortit ovat siten verrattavissa muihin välineisiin, joilla automaattiset tietojenkäsittelykoneet hyväksyvät tai välittävät tietoja, koska niillä ei voida suorittaa toimintoja ilman tällaista konetta." Niitä ei siten voitu sulkea nimikkeen 8471 ulkopuolelle CN-nimikkeistön ryhmää 84 koskevan 5 huomautuksen B kohdan nojalla, koska ne eivät suorittaneet erityistoimintoja. Ne kuitenkin täyttivät kaikki edellytykset, jotka koskivat tuossa huomautuksessa tarkoitettuja "yksikköjä", "koska ne voidaan yhdistää keskusyksikköön ja koska ne on erityisesti suunniteltu automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän osaksi".

HS-komitean 26. istunto

57. Olen jo viitannut kahteen HS-selityksiin tehtyyn muutokseen, jotka WCO:n HS-komitea teki 26. istunnossaan marraskuussa 2000, hieman ennen esillä olevan asian suullista käsittelyä. Istunnossa tehtiin myös joukko muita esillä olevan asian kannalta merkityksellisiä päätöksiä, joista keskusteltiin suullisessa käsittelyssä.

58. Ensinnäkin tehtiin päätös nimikkeeseen 8543 - johon kuuluvat muualle 85 ryhmään kuulumattomat sähkökoneet ja -laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä - kuuluvien LAN-toistimien luokittamisesta; tämä tapahtui keskustelun jälkeen, jossa Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisön edustajilla oli vastakkaiset näkemykset siitä, voitiinko tietokoneverkoissa käytettävät toistimet erottaa televiestinnässä käytettävistä. Komitea päätti äänin 16-13 luokitella LAN-toistimet nimikkeen 8471 ulkopuolelle. Sitten esitettiin äänestyksettä hyväksytty kanta, jonka mukaan toistimet oli sen vuoksi, ettei niitä voitu käyttää langalliseen puheluun tai langalliseen sähkötykseen, luokitettava kaatonimikkeeseen 8543 ja siinä kaatonimikkeeseen 8543 89 ("muut").

59. Toiseksi hyväksyttiin yksimielisesti, että LAN-verkoissa käytetyt "liikenneohjaimet tai reitittimet (myös LAN-sillat)", "Synchronous-Network-Architecture (SNA) -ryhmäohjaimet (myös kauko-ohjausyksiköt)", "moniasemahakuyksiköt, jotka ovat passiivisia LAN-verkkomoniporttitoistimia" ja "valokuitumuuntimet" oli luokitettava alanimikkeeseen 8471 80 ryhmää 84 koskevan 5 huomautuksen B kohdan mukaan, koska 5 huomautuksen E kohtaa ei voitu soveltaa. Vastaavia päätöksiä oli tehty aiemmin enemmistöllä vuosina 1997 ja 1998, mutta komissio oli tuolloin jättänyt varauksen yhteisön puolesta, mikä esti niiden voimaantulon. Marraskuussa 2000 päätös kuitenkin oli yksimielinen.

60. Lopuksi tehtiin äänin 25-5 päätös luokitella "ENW-9500-Fast Ethernet -sovitin" alanimikkeeseen 8471 80. Nämä laitteet ovat samanlaisia kuin yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Peacock nimikkeeseen 8471 luokittelemat laitteet.

Asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa

61. Pääasian asianosaiset eli Alankomaiden hallitus ja komissio ovat jättäneet kirjalliset huomautuksensa. Cabletron, Revenue Commissioners ja komissio esittivät suullisia huomautuksia istunnossa.

Asian tarkastelu

62. Aluksi on todettava, ettei yhteisöjen tuomioistuin voi ratkaista kyseessä olevien 58 tavaran osalta kunkin täsmällistä luonnetta. Appeal Commissioners on kuullut lisää todistajia tältä osin ja tullut tiettyihin johtopäätöksiin. Esillä olevassa oikeudenkäynnissä on tehty useita eri esityksiä, mutta ei ole yhteisöjen tuomioistuimen asiana päättää tällaisista seikoista. Luokiteltavien tavaroiden luonne jää yksin kansallisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

63. Istunnossa tuli kuitenkin selväksi, että Cabletron, Revenue Commissioners ja komissio hyväksyivät kaikki Appeal Commissionersin kannan, jonka mukaan kaikki kyseessä olevat tuotteet oli suunniteltu käytettäväksi lähiverkossa, eikä vastustusta esiintynyt sen Cabletronin väitteen suhteen, jonka mukaan vallitsi yksimielisyys siitä, että lähiverkko on ATK-kone järjestelmän muodossa.

64. Tarkasteluni pohjautuu tähän oletukseen.

65. Tämän lisäksi vallitsi yksimielisyys siitä, että - muutamin mahdollisin poikkeuksin, jotka voivat kuulua nimikkeeseen 8543 HS-komitean viimeaikaisen toistimien luokitusta koskevan päätöksen johdosta - riidanalaiset tavarat oli luokiteltava joko kaikki nimikkeeseen 8471 tai kaikki nimikkeeseen 8517. Käsittelen asiaa tältä pohjalta, ja jätän nimikettä 8543 koskevan kysymyksen hetkeksi sivuun.

66. Revenue Commissionersin, Alankomaiden hallituksen ja komission alun perin esittämä kanta oli keskeisiltä osiltaan, että kyseessä olevat tavarat - vaikka ne täyttävät kaikki kriteerit 84 ryhmää koskevan 5 huomautuksen B kohdassa tarkoitetuiksi ATK-koneiden yksiköiksi järjestelmän muodossa - oli kuitenkin suljettu nimikkeen 8471 ulkopuolelle tuon huomautuksen (tai 1.1.1996 jälkeen 5 huomautuksen E kohdan) viimeisessä kappaleessa, koska ne suorittivat erityistoimintoja (muuta kuin tietojenkäsittelyä) eli televiestintää tiedonsiirron muodossa.

67. Näin oli ennen asiassa Peacock annettua tuomiota.

68. Kyseisen tuomion jälkeen on selvää, että verkkolaitteita, jotka täyttävät 5 huomautuksen B kohdassa olevan "yksiköiden" määritelmän, ei voida pitää "erityistoimintoja" suorittavina, mikä sulkee ne nimikkeen 8471 ulkopuolelle, kun niillä ei ole toimintoa, jonka ne kykenisivät suorittamaan ilman ATK-koneen apua.

69. Istunnossa niin Revenue Commissioners kuin komissiokin hyväksyivät asian olevan näin ainakin ennen asetuksen N:o 1638/94 voimaantuloa, mutta väittivät, ettei noissa asetuksissa ollut ilmeistä virhettä ja ettei niitä ole todettava pätemättömiksi. Komissio esitti lisäksi, että muutos nimikkeen 8517 sanamuotoon 1.1.1996 alkaen - sisältämällä viittauksen langalliseen digitaalijärjestelmään - muutti nimikkeen sisältöä käsittämään digitaaliset tiedonsiirtolaitteet; tämän tuloksena verkkolaitteet eivät enää jääneet nimikkeen 8471 ulkopuolelle 84 ryhmää koskevan 5 huomautuksen E kohdan nojalla, vaan tällaiset laitteet oli pikemminkin erikseen sisällytetty nimikkeeseen 8517 niin, että nimike 8471, 5 huomautuksen E kohta ja asiassa Peacock annettu tuomio eivät enää olleet merkityksellisiä.

Oikea luokitus ennen asetusten antamista

70. Ei itse asiassa ole mahdollista riitauttaa Cabletronin tavaroihin tuolloin sovellettua luokitusta, sillä Cabletronille annettiin sitova tariffiennakkotieto, jossa luokiteltiin 43 tuotetta CN-nimikkeeseen 8471, johon yhtiöllä oli oikeus luottaa kunnes ennakkotieto peruutetaan tai - sen ollessa ristiriidassa jommankumman esillä olevan asetuksen kanssa - kunnes kolme kuukautta on kulunut kyseisen asetuksen voimaantulosta. On kuitenkin syytä aloittaa tutkimalla, oliko luokitus lähtökohtaisesti oikea.

71. Yksimielisyys vallitsee siitä, että kaikki kyseessä olevat tavarat ovat 5 huomautuksen B kohdassa olevien kriteerien mukaan kytkettävissä keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta, että ne on erityisesti suunniteltu järjestelmän osaksi ja että ne voivat ottaa vastaan tai välittää tietoa sellaisessa muodossa, jota järjestelmä voi käyttää. Ei ole myöskään kiistetty sitä, että asiassa Peacock annetun tuomion mukaisesti niillä ei ole toimintoa, jonka ne kykenisivät suorittamaan ilman ATK-koneen apua.

72. On totta, että asia Peacock koski ainoastaan yhdentyyppistä verkkokalustoa. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että tässä esillä olevat tavarat kaikki täyttävät kriteerit, joihin yhteisöjen tuomioistuin perusti ratkaisunsa tuossa asiassa, mutta kaikki nuo tavarat näyttävät kuuluvan HS-selitysten nimikettä 8471 koskevan I huomautuksen D kohdan 4 ja 5 alakohdassa olevien laajojen määritelmien alle "ohjaimina ja sovittimina kuten sellaisina, joilla keskusyksikkö kytketään toisiin digitaalisiin tietojenkäsittelykoneisiin taikka toisiin syöttö- ja tulostusyksikköryhmiin", "kanavalta kanavalle yhdistävinä sovittimina, joita käytetään liittämään digitaalijärjestelmiä toisiinsa" tai syöttöön tai tulostukseen käytettävinä "signaalinmuunninyksikköinä".

73. Asia kirkastuu vielä lisää HS-selityksiin hiljattain sovittujen muutosten johdosta, joihin lukeutuivat "reitittimet, sillat ja moniporttitoistimet (hub), joita käytetään kontrolloimaan ja ohjaamaan liikennettä koneiden välillä lähiverkoissa (LAN-verkoissa) ja kanavalta kanavalle yhdistävät sovittimet, joita käytetään liittämään digitaalijärjestelmiä (esim. LAN-verkkoja) toisiinsa".

74. Myönnettäköön, että nuo muutokset tehtiin vasta aivan äskettäin ja huomattavan ajan kuluttua esillä olevan asian tapahtumien jälkeen. Muutokset kuitenkin tehtiin "korjauksina", mikä viittaa siihen, ettei niillä muutettu aiemman vähemmän selvän version pääsisältöä, ja ne hyväksyttiin yksimielisesti, mikä osoittaa yhteisön viranomaisten olleen yhtä mieltä niiden osalta.

75. Mielestäni tämän takia voidaan hyväksyä, että kyseessä olevat tavarat oli luokiteltava nimikkeeseen 8471 ennen - tapauksen mukaan - asetuksen N:o 1638/94 tai N:o 1165/95 antamista.

Asetusten pätevyys

Yleistä

76. On selkeästi toivottavaa, että epäselvissä tapauksissa olisi oltava jokin mekanismi tavaroiden CN-nimikkeisiin luokittelemiseksi, ja komissiolla on valta antaa asetuksia kyseistä tarkoitusta varten.

77. Yhteisöjen tuomioistuin on asettanut seuraavat periaatteet, jotka ohjaavat sen käyttämistä:

" - - neuvosto on antanut tässä asiassa komissiolle, joka toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden tulliasiantuntijoiden kanssa, laajan harkintavallan tarkentaa tullinimikkeiden sisältöä tietyn tavaran luokittelemiseksi - - .

Kuitenkaan komission toimivalta - - ei oikeuta sitä muuttamaan sellaisten tullinimikkeiden sisältöä, jotka on otettu käyttöön yleissopimuksella perustetun harmonoidun järjestelmän perusteella; yhteisö on sitoutunut yleissopimuksen 3 artiklassa olemaan muuttamatta yleissopimuksen soveltamisalaa.

Siten on tutkittava, onko komissio - - itse asiassa muuttanut yhdistetyn nimikkeistön [kyseistä nimikettä] ylittäen siten - - sille asetetut toimivallan rajat."

78. Asiassa GoldStar Europe yhteisöjen tuomioistuin tarkasteli kysymystä tutkimalla, oliko komissio tehnyt "ilmeisen arviointivirheen" suoritetun luokituksen osalta.

79. Käsiteltävänä olevan asian suullisessa käsittelyssä keskusteltiin siitä, mitä edellytetään - sikäli kuin hyväksytään luokituksen tapahtuneen virheellisesti - jotta virhe olisi "ilmeinen" ja siten tekisi asetuksen pätemättömäksi.

80. Yhteisymmärrys näytti vallitsevan siitä, että ei riitä, että virhe on ilmeinen yhteisöjen tuomioistuimen tai HS-komitean myöhemmän päätöksen seurauksena, vaan sen on pitänyt olla ilmeinen - komission sanoin "valistuneelle havainnoijalle" - kyseisen asetuksen antamisen aikaan.

81. Tämä ei kuitenkaan liitä asiaan vaadittavaa määrää "ilmeisyyttä".

82. Mielestäni yhteisöjen tuomioistuimen olisi aiheellista tutkia komission arvio esillä olevan kaltaisessa asiassa.

83. Sikäli kuin esiintyy todellista epävarmuutta, on oikeusvarmuuden vuoksi tärkeää, että komissio kykenee ratkaisemaan epäselvyyden yhteisössä, mutta on niin ikään tärkeää, ettei yhteisön oikeus eroa HS-järjestelmän aiotun pääsisällön kanssa. Huoleen siitä, että komission valtaa ratkaista aidosti epäselvät tapaukset asetuksen avulla ei rajoiteta perusteettomasti, on liityttävä tarve valvoa tuon vallan käyttämistä sikäli kuin se saattaa yhteisön ristiriitaan yhdenmukaisen kansainvälisen käytännön kanssa, johon HS-järjestelmällä pyritään.

84. Tässä on kysymyksessä tavaroiden oikea luokitus sen mukaisesti kuin komission velvollisuus noudattaa HS-yleissopimusta määrää. Lähempi tarkastelu on paikallaan sellaisissa tapauksissa, joissa riita on sellaisten nimikkeiden tai alanimikkeiden välillä, joiden sisältö on vahvistettu tällä korkeammalla tasolla ja jotka on tulkittava pelkästään yhteisön tarkoitusperiä varten, kuin missä komissiolla on täydempi harkintavalta, esimerkiksi oikean kahdeksannumeroisen ala-alanimikkeen määrittämisen osalta, joka on vain yhteisön oikeutta koskeva asia. Edellisessä tapauksessa (kuten tässä) asetus saattaa olla pätemätön sen vuoksi, että se ei ole yhteisön kansainvälisten velvoitteiden mukainen; jälkimmäisessä se ei ole pätemätön, ellei luokitus ole ilmeisessä ristiriidassa CN-nimikkeistön kanssa.

Esillä oleva asia

85. Revenue Commissioners ja komissio väittävät ennen kaikkea, että verkkokaluston oikean luokituksen osalta 1990-luvun puolivälissä kansainvälisesti vallinneen epävarmuuden vuoksi komission tällaista kalustoa nimikkeeseen 8517 luokittaessaan tekemän virheen ei voida sanoa olleen "ilmeinen". Cabletron katsoo, että vuosina 1994 ja 1995 oli yhtä selvää kuin nytkin, ettei verkkokalustotavaroilla ole tietojenkäsittelystä erillistä erityistoimintoa vain sen vuoksi, että ne välittävät tietoa käsittelyä varten verkossa, joten oli ilmeisen virheellistä soveltaa niihin silloista, 84 ryhmää koskevan 5 huomautuksen B kohdan viimeistä kohtaa.

86. Cabletronin näkemys vaikuttaa minusta hyvin vakuuttavalta. Tietokoneverkko täyttää määritelmän, joka koskee 5 huomautuksen B kohdassa tarkoitettuja "järjestelmiä, jotka koostuvat vaihtelevista määristä erillisiä yksiköitä". Sen ensisijainen tarkoitus on jakaa tietojenkäsittelykapasiteettia ja käsiteltäväksi tulevan tiedon tallennuskapasiteettia. Tämän järjestelyn johdosta on selvää, että tiedot on siirrettävä järjestelmän yhdestä osasta toiseen tehokkaasti ja häiriöttä ja että siirtoon käytettävä laitteisto ei muodosta järjestelmän osaa eikä myöskään suorita siirtoprosessissa sellaisia toimintoja, jotka eivät palvele tietojenkäsittelytarkoitusta.

87. Nimikkeiden 8471 ja 8517 sanamuoto tukee tätä kantaa. Edellinen on selvästi tarkoitettu tietojenkäsittelyvälineille, jälkimmäinen puhelu- ja sähkötysvälineitä varten. Tiedonsiirto yksinomaan automaattisen tietojenkäsittelykoneen tarpeisiin vaikuttaa liittyvän paljon läheisemmin tietojenkäsittelyyn kuin puheluihin ja sähkötykseen. HS- ja CN-järjestelmissä käytettyjä termejä ei välttämättä aina voi kääntää maalaisjärkipohjalta niiden arkimerkityksen mukaisesti, mutta tuosta merkityksestä irroittautumiseen on oltava jokin vakuuttava syy.

88. HS-selitykset määrittelevät tietojenkäsittelyn "kaikenlaisten tietojen käsittelyksi etukäteen määrätyssä loogisessa järjestyksessä tiettyä tai tiettyjä tarkoituksia varten" ja ATK-koneet "koneiksi, jotka loogisesti toisiinsa liittyvien toimintojen avulla, etukäteen asetettujen ohjeiden (ohjelman) mukaan toimien välittävät tietoja, joita voidaan käyttää sellaisenaan tai joissakin tapauksissa puolestaan palvelemaan tietoina muita tietojenkäsittelytoimintoja". Määritelmissä ei näytä olevan mitään, joka sulkisi pois asetuksissa N:o 1638/94 ja 1165/95 luokitettujen kaltaiset laitteet; luokitetut tavarat päinvastoin näyttävät sopivan hyvin niihin.

89. Pitää paikkansa, että HS-selityksissä määritellään puhelut ja sähkötys "puheen tai muiden äänien (tai kirjoitettuja viestejä, kuvia tai muuta dataa edustavien merkkien) välittämiseksi kahden pisteen välillä". Viittaus tiedon välitykseen on määritelmässä kuitenkin hyvin toisarvoinen ja sen tarkoituksena näyttää olevan estää tavaraa, joka on selkeästi "laite langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten", joutumasta nimikkeen 8517 ulkopuolelle pelkästään siksi, että välitetyn viestin sisältö ei sovi johonkin luetelluista ryhmistä.

90. Noissa huomautuksissa oleva maininta syöttöön tai tulostukseen käytettävien "ohjainten ja sovittimien kuten sellaisten, joilla keskusyksikkö kytketään toisiin digitaalisiin tietojenkäsittelykoneisiin taikka toisiin syöttö- ja tulostusyksikköryhmiin", "kanavalta kanavalle yhdistävien sovittimien, joita käytetään liittämään digitaalijärjestelmiä toisiinsa" ja "signaalinmuunninyksiköiden" kuulumisesta nimikkeeseen 8471 toisaalta osoittaa selvää tarkoitusta, että asetuksissa N:o 1638/94 ja 1165/95 luokitettuja vastaavia laitteita olisi pidettävä ATK-koneen yksikköinä järjestelmän muodossa.

91. Komissio kuitenkin huomauttaa, että tuolloin tietokoneverkkolaitteiden oikeasta luokituksesta ei ollut kansainvälistä sopimusta - ja asiasta oli jopa tiettyä jyrkkää erimielisyyttä - ja väittää, ettei sen voitu olettaa ennakoivan myöhempää siirtymistä kohti sopimusta nimikkeestä 8471.

92. Vastaus väitteeseen löytyy luullakseni komission omista huomautuksista siten, että taloudelliset seikat aiheuttivat suuren osan erimielisyydestä.

93. On selvästi elinkeinonharjoittajien ja viejämaiden etujen mukaista pyrkiä luokitukseen sellaiseen nimikkeeseen, josta menevä tulli on alempi, ja tuojamaiden - tai yhteisön kaltaisten tulliliittojen - etujen mukaista pyrkiä luokitukseen, josta seuraa korkeampi tulli. Kun tullit olivat alempia nimikkeellä 8471 ja korkeampia nimikkeellä 8517, on kiintoisaa havaita, että viejämaat puolsivat ensin mainittua ja Euroopan yhteisö jälkimmäistä. Sen jälkeen kun ITA-sopimus on tullut voimaan ja tullit ovat poistuneet molemmilta nimikkeiltä, yhteisö ei jostakin syystä ole enää vastustanut niin paljon nimikettä 8471.

94. Nämä seikat eivät kuitenkaan kuulu kysymykseen oikeasta luokituksesta, kuten komissio on aivan oikein painottanut.

95. Komissiolle olisi pitänyt olla selvää nimikkeiden sanamuodon perusteella, erityisesti luettuna yhdessä silloisten selitysten kanssa, että oli virhe luokitella asetuksissa N:o 1638/94 ja N:o 1165/95 verkkokalustotavarat nimikkeeseen 8517. Eri seikkoihin liittyneen erimielisyyden ei olisi pitänyt estää komissiota näkemästä tätä. Edellä 82-84 kohdassa ilmaisemani kannan valossa virhe on mielestäni sellainen, että se aiheuttaa asetusten pätemättömyyden.

Nimikkeen 8517 sanamuodon muutos

96. Komissio on ehdottanut, että 5 huomautuksen E kohdasta huolimatta asiassa Peacock annetun tuomion ja asetusten perusteella verkkolaitteistot pitäisi luokitella yleisten sääntöjen 1 ja 3 a perusteella nimikkeeseen 8517 täsmällisimmän kuvauksen omaavana nimikkeenä, sellaisena kuin nimike oli muutettuna 1.1.1996 alkaen.

97. HS- ja CN-nimikkeistöihin tuosta ajankohdasta alkaen voimaan tulleet muutokset eivät mielestäni vaikuta nimikkeiden 8471 ja 8517 sisältöön, vaikka ne vaikuttavat siihen tapaan, jolla nimikkeet on järjestetty alanimikkeisiin, mikä seikka ei kuitenkaan ole tämän asian kannalta merkityksellinen.

98. Pitää paikkansa, että nimikkeen 8517 sanamuotoa muutettiin. Muutos ei kuitenkaan mielestäni ollut merkityksellinen tässä esillä olevien tavaroiden tyypin kannalta. Muutoksella lisättiin viittaus langallisiin puhelimiin, joissa on langaton luuripuhelin, sekä kuvapuhelimiin, joista kummastakaan ei nyt ole kyse. Sillä kuitenkin laajennettiin ilmaisua "myös kantoaaltojärjestelmissä käytettävät laitteet" ilmaisuksi "myös kantoaaltojärjestelmissä tai digitaalijärjestelmissä käytettävät teleliikennelaitteet", ja tämä muutos ehkä vaatii lyhyen tarkastelun.

99. Ilmaisun "teleliikennelaitteet" käyttöönotto - joka koskee vain HS-nimikkeistön englanninkielistä versiota, ei ranskankielistä, jossa se jo oli käytössä - oli selvästi tarpeen jo pelkästään kieliopillisen yhdenmukaisuuden vuoksi.

100. Tärkeämpää on todeta, vastoin komission istunnossa esittämiä väitteitä, että uusi viittaus langallisissa digitaalijärjestelmissä käytettäviin laitteisiin ei tarkoita, että tällaiset laitteet olivat aiemmin ulkopuolella.

101. Nimikkeen kattama perusryhmä jää entiselleen ja on "Sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten". Se seikka, että 31.12.1995 saakka vain kantoaaltojärjestelmissä käytettävät laitteet olivat mukana nimeltä, ei merkitse sitä, että muuntyyppiset järjestelmät oli suljettu ulkopuolelle. Alanimikkeet 8517 81 ja 8517 82 tulivat ryhmään "muut laitteet", seuraten heti alanimikettä 8517 40, johon kuuluvat "muut laitteet, kantoaaltojärjestelmissä käytettävät", mikä osoittaa, että niissä viitattiin laitteisiin, joita ei käytetä tällaisissa järjestelmissä. Uusi viittaus kuvastaa muutoksia vallitsevassa tekniikassa, mutta silti kummassakin sanamuodossa sanan "myös" jälkeen lueteltuja tavaroita voidaan pitää vain esimerkkeinä, jotka eivät ole tyhjentäviä.

102. Sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten jäävät siten luokiteltaviksi 1.1.1996 jälkeen nimikkeeseen 8517 sellaisena kuin nimike oli ennen, olipa se tarkoitettu langallisille digitaalijärjestelmille tai ei. Laitteita, jotka täyttävät nimikkeessä 8471 tarkoitetut kriteerit, jotka koskevat ATK-koneen yksikköjä järjestelmän muodossa, ei myöskään siirretty nimikkeeseen 8517 ennen tuota ajankohtaa tai sen jälkeen pelkästään kaapeleita ja digitaalitekniikkaa käyttämällä.

Mahdollisuus luokitella nimikkeeseen 8543

103. Kuten olen todennut, marraskuussa 2000 WCO:n HS-komitea päätti luokitella LAN-toistimet nimikkeeseen 8543 sen vuoksi, ettei ollut kyetty pääsemään sopuun siitä, voitiinko tietokoneverkoissa käytettävät toistimet erottaa teleliikenteessä käytettävistä. Pienellä enemmistöllä päätettiin, että LAN-toistimet on luokiteltava nimikkeen 8471 ulkopuolelle ja sen jälkeen äänestyksettä, että koska niitä ei voitu käyttää langalliseen puheluun tai langalliseen sähkötykseen, niiden on kuuluttava kaatoalanimikkeeseen 8543 89.

104. Päätös on kompromissi eikä ehkä täysin tyydyttävä sellainen. Se on lisäksi periaatepäätös eikä ole tullut pysyväksi. Komissio totesi istunnossa, että Yhdysvallat todennäköisesti jättää varauksen. Jos ja kun se tulee lopulliseksi, sillä on vain suosituksen voima siltä osin kuin on kyse CN-luokituksesta, eikä sillä voi missään tapauksessa olla taannehtivaa voimaa tässä tapauksessa luokiteltavien tavaroiden osalta. Tämän vuoksi katson, että HS-komitean päätös luokitella LAN-toistimet nimikkeeseen 8543 voidaan jättää huomiotta esillä olevassa tarkoituksessa. On kuitenkin yksi näkökohta, johon haluan kiinnittää huomiota.

105. Kuten olen todennut, yhteisön yhdistetty nimikkeistö sisältää myös alajaotteluja kuusinumeroisten HS-alanimikkeiden sisällä. Tällä hetkellä alanimikkeessä 8543 89 on 11 tällaista alajaottelua, ja näistä ainoastaan lopulliseen kaatoalanimikkeeseen 8543 89 95 ("muut") pystytään sijoittamaan LAN-toistimet tai muunlainen verkkokalusto, kun 10 ensimmäistä ovat kaikki muiden laitteiden eri tyyppejä varten. Nimikkeeseen 8543 89 95 kuuluvien tavaroiden tulli on 3,7 prosenttia vuosina 2000 ja 2001 voimassa olevan CN-nimikkeistön mukaan.

106. Kuitenkin ITA-sopimuksen - johon olen viitannut edellä 52-54 kohdassa - mukaisesti yhteisö ryhtyi poistamaan täysin kaikkia tulleja kaikista luokiteltavista tavaroista muun muassa nimikkeissä 8471 ja 8517, mutta myös yleisemmin kaikista verkkolaitteistoista missä tahansa HS-nimikkeistön kohdassa.

107. Tämän seurauksena kansainväliset velvoitteet estävät yhteisöä tosiasiassa luokittelemasta tietokoneverkkolaitteita nimikkeeseen 8543 89 1.1.2000 alkaen ja kunnes se muuttaa kyseisen alanimikkeen alajaottelun rakennetta ja/tai siinä mainittuja tulleja. Yhteisö ei missään tapauksessa voi periä 3,7 prosentin tullia, joka tällä hetkellä seuraisi luokituksesta ala-alanimikkeeseen 8543 89 95.

Vaikutukset, jotka seuraavat ratkaisusta, jonka mukaan verkkolaitteistot on luokitettava nimikkeeseen 8471

108. Istunnossa komissio väitti, että ratkaisulla, joka koskee tässä esillä olevien tavaroiden luokittelua, saattaisi olla taloudellisesti merkittäviä jälkivaikutuksia muuntyyppisille tuotteille kuten muun muassa digitaalikameroille, telekopiolaitteille ja valokopiokoneille.

109. Tällaiset pelot vaikuttavat perusteettomilta.

110. Ratkaisu, jota puollan, merkitsee kaiken sen verkkokaluston luokitusta nimikkeeseen 8471, joka täyttää asiassa Peacock annetussa tuomiossa asetetut kriteerit automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän yksiköille, jotka eivät kuulu tuon nimikkeen ulkopuolelle siksi, että niillä on erityistoiminto, jonka ne kykenevät suorittamaan ilman ATK-koneen apua. Tuo ryhmä käsittääkseni sisältää kaikki 58 tavaraa, jotka on lueteltu ennakkoratkaisupyynnön liitteessä ja kaikki neljä kiistanalaista tavaraa, jotka on luokiteltu asetuksissa N:o 1638/94 ja 1165/95. Digitaalikameroilla, telekopiolaitteilla ja valokopiokoneilla on kuitenkin toiminto, joka voidaan suorittaa ilman ATK-koneen apua, ja tällaiset tavarat kuuluisivat näin ollen asiassa Peacock annetun tuomion mukaan nimikkeen 8471 ulkopuolelle CN-nimikkeistön 84 ryhmää koskevan 5 huomautuksen E kohdan nojalla.

Sen ratkaisun ajalliset vaikutukset, että asetukset N:o 1638/94 ja 1165/95 ovat pätemättömiä

111. Istunnossa Revenue Commissioners esitti ensi kertaa vaatimuksen, että siinä tapauksessa, että ratkaisu on sellainen, että kyseessä olevat asetukset ovat pätemättömiä, yhteisöjen tuomioistuimen on rajoitettava sen taannehtivaa vaikutusta toteamalla erikseen, että siihen voivat vedota vain henkilöt, jotka ovat saattaneet vireille oikeudenkäynnin tai esittäneet vastaavan vaatimuksen kansallisen lainsäädännön nojalla ennen tuomion antopäivää.

112. Kun yhteisöjen tuomioistuin katsoo vastauksena ennakkoratkaisupyyntöön, että yhteisön toimi on pätemätön, ratkaisu lähtökohtaisesti tulee voimaan erga omnes ja ex tunc, jolloin kaikki henkilöt voivat missä tahansa oikeudenkäynnissä vedota toimen pätemättömyyteen.

113. Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin poikkeuksellisesti käyttänyt suoraan EY:n perustamissopimuksen 174 artiklasta (josta on tullut EY 231 artikla) johdettua mahdollisuutta rajoittaa todetun pätemättömyyden taannehtivaa vaikutusta, kun se on perusteltua ylikäymättömien oikeusvarmuudesta johtuvien syiden takia.

114. Tuohon ei kuitenkaan voida ryhtyä ilman huomattavaa ylikäymättömien oikeusvarmuusseikkojen olemassaoloa, eikä yhteisöjen tuomioistuimelle ole tässä esitetty sellaisia. Jotain tietoa on annettu muiden riitojen olemassaolosta, joita on vireillä useissa jäsenvaltioiden kansallisissa tuomioistuimissa (joihin ehdotettu rajoitus ei vaikuttaisi), muttei mitään niiden mahdollisten oikeudenkäyntien lukumäärästä tai tärkeydestä, jotka saatetaan nostaa mutta joita ei vielä ole nostettu. Yhteisöjen tuomioistuin ei ole kuullut sellaisia väitteitä, että aiemmin kannettujen tullien oikeusvarmuuden pitäisi käydä yli CN-nimikkeistön oikean tulkinnan, eikä komissio ottanut istunnossa kantaa Revenue Commissionersin vaatimukseen.

115. En siksi näe mitään syytä rajoittaa todetun pätemättömyyden ex tunc -vaikutusta, joka pätemättömyys mielestäni pitäisi todeta. Huomattakoon joka tapauksessa, että ratkaisun käytännön vaikutukset koskisivat vain ajanjaksoa ennen 1.1.2000 ja että yhteisön tullikoodeksin 236 artiklan 2 kohta asettaa kolmen vuoden aikarajan lainvastaisten tullien takaisinmaksulle tai alennuksille.

Ratkaisuehdotus

116. Tämän vuoksi katson, että yhteisöjen tuomioistuimen pitäisi antaa seuraavat vastaukset Appeal Commissionersin kysymyksiin esillä olevassa asiassa:

1) Komission asetus N:o 1638/94 on pätemätön siltä osin kuin siinä luokitellaan sen liitteen 1-3 kohdissa tarkoitetut sovittimet, linkkisovittimet ja lähetin-vastaanottimet yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8517.

2) Komission asetus N:o 1165/95 on pätemätön siltä osin kuin siinä luokitellaan sen liitteen 4 kohdassa tarkoitetut sovitinkortit yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8517.

3) Tietokoneverkkokalustotavarat, jotka voidaan kytkeä keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta ja jotka on erityisesti suunniteltu tietojenkäsittelyjärjestelmän osaksi ja voivat ottaa vastaan tai välittää tietoa sellaisessa muodossa, jota järjestelmä voi käyttää ja joilla ei ole sellaista toimintoa, jonka ne voisivat suorittaa ilman automaattisen tietojenkäsittelykoneen apua, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471 sekä ennen että jälkeen 1.1.1996.

Full & Egal Universal Law Academy