EUR-Lex -  61999CC0373 - FI - Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Tizzano 12 päivänä heinäkuuta 2001. - Helleenien tasavalta vastaan Euroopan yhteisöjen komissio. - EMOTR - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen - Varainhoitovuosi 1995 - Hedelmät ja vihannekset - Peltokasvit. - Asia C-373/99.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset

I Johdanto

1 Kreikka on 7.10.1999 päivätyllä kanteellaan vaatinut EY 230 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan osittain Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta varainhoitovuonna 1995 rahoitettuja menoja koskevien jäsenvaltioiden tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä tehdyn päätöksen 1999/187/EY(1) muuttamisesta 28 päivänä heinäkuuta 1999 tehdyn komission päätöksen 1999/596/EY (annettu tiedoksi numerolla C(1999) 2476 lopullinen) (EYVL L 226, s. 26; jäljempänä päätös 1999/596/EY tai riidanalainen päätös).

2 Komissio oli kyseisissä kahdessa päätöksessä soveltanut jäsenvaltioiden varainhoitovuodelta 1995 ilmoittamiin menoihin tiettyjä rahoituskorjauksia, joiden perustelut on koottu EMOTR:n tukiosaston varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tehtyjen tarkastusten tuloksista 12.1.1999 laadittuun yhteenvetokertomukseen VI/6462/98 (jäljempänä vuoden 1995 yhteenvetokertomus) ja 7.6.1999 laadittuun kyseisen kertomuksen lisäykseen (jäljempänä vuoden 1995 yhteenvetokertomuksen lisäys). Kreikka vaatii tässä yhteydessä päätöksen 1999/596/EY kumoamista osittain, erityisesti siltä osin kuin siinä todetaan, että EMOTR:n vastattaviksi ei voida hyväksyä tiettyjä määriä, jotka liittyvät hedelmä- ja vihannesalaan ja peltokasvialaan. Se vaatii yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan myös oliiviöljyalaan, puuvilla-alaan ja naudanliha-alaan liittyvät rahoituskorjaukset, joita oli ainakin osittain jo tehty päätöksellä 1999/187/EY, jota päätöksellä 1999/596/EY on tämän jälkeen vain täydennetty ja muutettu.

3 Yhteisöjen tuomioistuin on 8.3.2001 antanut määräyksen, jolla Kreikan hallituksen kanne on tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvän puuttumisen vuoksi jätetty tutkimatta niiltä osin kuin se koskee oliiviöljyalaan, puuvilla-alaan ja naudanliha-alaan liittyviä rahoituskorjauksia sillä perusteella, että kyseisten alojen menot oli hyväksytty lopullisesti jo päätöksellä 1999/187/EY ja että riidanalaisessa päätöksessä ei ollut niiden osalta määrätty mitään uutta. Nyt käsiteltävässä asiassa ovat siis jäljellä enää kanneperusteet, jotka liittyvät hedelmä- ja vihannesalaan ja peltokasvialaan.

4 Nämä rahoituskorjaukset ovat hedelmä- ja vihannesalan osalta 6 276 374 640 Kreikan drakmaa (GRD) (joista 278 157 985 GRD koskee sitrushedelmiä ja 5 998 216 655 GRD persikoita ja nektariineja), syynä tuottajajärjestöjen hyväksymistä koskevaan järjestelmään ja niiden toimintaan sekä markkinoilta vetämistä koskevaan järjestelmään liittyvät sääntöjenvastaisuudet, ja 816 097 399 GRD, syynä markkinoilta vedettyjen tuotteiden ilmaisjakeluun liittyvät sääntöjenvastaisuudet.

5 Peltokasvialan osalta riidanalaisen päätöksen mukaiset rahoituskorjaukset ovat 2 281 284 896 GRD, joka on määritetty soveltamalla 2 prosentin kiinteämääräistä korjausta Kreikan ilmoittamiin menoihin, syynä Kreikan viranomaisten hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteet, ja 2 333 442 867 GRD, joka vastaa niitä määriä, joita maatalousosuuskuntien liitot (jäljempänä ACA:t) ovat pidättäneet suorittaessaan tukia tuensaajille.

II Asiaa koskeva lainsäädäntö

A Yleiset oikeussäännöt

6 Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä huhtikuuta 1970 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 (EYVL L 94, s. 13) 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa täsmennetään, että Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (jäljempänä EMOTR) tukiosastosta rahoitetaan muun muassa maatalousmarkkinoiden säätelyyn tähtäävät interventiot.

7 Kyseisen asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

"Rahasto ei ota vastattavakseen jäsenvaltioiden ja rahaston tuensaajien maksamista hallintokuluihin ja henkilöstöön liittyvistä menoista."

8 Asetuksen N:o 729/70 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

"Yhteisön sääntöjen mukaisesti yhteisen maatalouden markkinajärjestelyn yhteydessä aloitetut maatalousmarkkinoiden säätelemiseen tähtäävät interventiot rahoitetaan 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti."

9 Jo tässä vaiheessa on tältä osin täsmennettävä, että asetuksen N:o 296/96(2) 7 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa säädetään jäsenvaltioiden ilmoittamista interventioista, jotka on otettava huomioon tarkastettaessa ja hyväksyttäessä niiden tilejä EMOTR:n varainhoitovuonna, seuraavaa:

"Varainhoitovuonna 'n' otetaan huomioon jäsenvaltioille vuoden 'n - 1' 16 päivästä lokakuuta vuoden 'n' 15 päivään lokakuuta aiheutuneet menot."

10 Asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna 22.5.1995 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1287/95 (EYVL L 125, s. 1), säädetään seuraavaa:

"Neuvoteltuaan rahastokomitean kanssa komissio:

- -

c) päättää menoista, jotka jätetään 2 ja 3 artiklassa tarkoitetun yhteisörahoituksen ulkopuolelle todettuaan, ettei kyseisiä menoja ole suoritettu yhteisön sääntöjen mukaisesti.

Ennen rahoituksesta kieltäytymistä koskevan päätöksen tekemistä komission tarkastuksen tuloksista ja sen jäsenvaltion, jota asia koskee, antamista vastauksista on toimitettava kirjalliset tiedoksiannot, joiden perusteella molemmat osapuolet pyrkivät sopimukseen jatkotoimenpiteistä.

Jollei sopimukseen päästä, jäsenvaltio voi pyytää käynnistämään menettelyn, jossa pyritään molempien osapuolten kantojen yhteensovittamiseen neljän kuukauden määräajassa ja jonka tuloksista toimitetaan komissiolle kertomus, jonka se tutkii ennen rahoituksesta kieltäytymistä koskevan päätöksen tekemistä.

Komissio tekee ulkopuolelle jätettävistä menoista arvion erityisesti todetun epäyhdenmukaisuuden merkittävyyden perusteella. Komissio ottaa tällöin huomioon rikkomuksen laadun ja vakavuuden sekä yhteisölle aiheutetun taloudellisen vahingon.

Niiden menojen rahoituksesta, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa, ei voida kieltäytyä. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta niihin rahoituksellisiin seuraamuksiin, jotka aiheutuvat:

- jäljempänä 8 artiklan 2 kohdan mukaisista sääntöjenvastaisuuksista,

- kansallisten tukien tai niiden rikkomusten seurauksena, joiden osalta on käynnistetty perustamissopimuksen 93 ja 169 artiklassa tarkoitetut menettelyt."

11 Asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetään puolestaan seuraavaa:

"1. Jäsenvaltiot toteuttavat kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti toimenpiteet, jotka ovat tarpeen:

- rahastosta rahoitettavien toimien tosiasiallisen toteuttamisen ja niiden asianmukaisuuden varmistamiseksi,

- sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja niihin kohdistuvien seuraamusten toteuttamiseksi,

- sellaisten summien takaisinperimiseksi, jotka on menetetty sääntöjenvastaisuuksien tai laiminlyöntien seurauksena.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tieto näiden päämäärien saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä ja erityisesti selvitykset hallinnollisten ja oikeudellisiin käsittelyihin liittyvien menettelyjen tilasta."

12 Erityisesti muutetun asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan osalta on kiinnitettävä huomiota kyseisen asetuksen jälkeen annettuihin säännöksiin, jotka suoraan vaikuttavat nyt käsiteltävään asiaan.

13 Tämä pätee erityisesti asetuksen N:o 1287/95 2 artiklan 1 kohtaan, jossa täsmennetään, että sitä sovelletaan 16.10.1995 alkavasta varainhoitovuodesta alkaen, kun saman säännöksen 2 kohdassa säädetään, että asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu rahoituksesta kieltäytyminen ei voi koskea menoja, jotka on ilmoitettu 16.10.1992 edeltävältä varainhoitovuodelta, sanotun vaikuttamatta kyseisen asetuksen N:o 1287/95 voimaantuloa edeltävään varainhoitovuoteen liittyviin tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeviin päätöksiin.

14 Erityisen merkityksellinen on tältä osin lisäksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 7 päivänä heinäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1663/95 (EYVL L 158, s. 6) 8 artiklan 1 ja 2 kohta, joissa säädetään seuraavaa:

"1. Jos komissio tutkimuksen perusteella katsoo, että menoja ei ole toteutettu yhteisön sääntöjen mukaisesti, sen on annettava kyseiselle jäsenvaltiolle tiedoksi havaintonsa, tulevan sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettavat korjaustoimenpiteet sekä arvio menoista, jotka se mahdollisesti ehdottaa jätettäviksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tiedoksiannossa on viitattava tähän asetukseen. Jäsenvaltion on annettava vastaus kahden kuukauden kuluessa, ja komissio voi muuttaa kantaansa vastaavasti. Jos se on perusteltua, komissio voi suostua tämän vastaukselle varatun määräajan pidentämiseen.

Vastaukselle varatun määräajan päätyttyä komission on aloitettava kahdenväliset keskustelut, ja molempien osapuolten on pyrittävä sopimukseen toteutettavista toimenpiteistä. Tämän jälkeen komission on muodollisesti annettava päätelmänsä tiedoksi jäsenvaltiolle viitaten komission päätökseen 94/442/EY.

2. Asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut päätökset on tehtävä sen jälkeen, kun on tutkittu sovitteluelimen komission päätöksen 94/442/EY mukaisesti laatima kertomus."

15 Asetusta N:o 1663/95 sovelletaan sen 10 artiklan mukaan 16.10.1995 alkavasta varainhoitovuodesta eli varainhoitovuodesta 1996 alkaen.

16 Sovittelumenettelyn perustamisesta osaksi Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä 1 päivänä heinäkuuta 1994 annetulla komission päätöksellä 94/442/EY (EYVL L 182, s. 45) on perustettu sovitteluelin, jonka tehtävänä on kyseisen päätöksen 1 artiklan mukaan muun muassa pyrkiä lähentämään komission ja sen jäsenvaltion, jota asia koskee, toisistaan poikkeavia kantoja (1 kohdan b alakohta).

17 Komission eri osastojen välinen ryhmä on laatinut asiakirjan, jossa vahvistetaan suuntaviivat, joita on noudatettava EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyvien rahoituksellisten seurausten osalta sellaisissa tapauksissa, joissa jäsenvaltioiden suorittamissa tarkastuksissa havaitaan puutteellisuuksia. Kyseessä on Belle-selvitys (asiakirja nro VI/216/93, 1.6.1993; jäljempänä Belle-selvitys), jonka komissio itse hyväksyi ja joka tämän jälkeen annettiin tiedoksi jäsenvaltioille EMOTR:n hallintokomiteassa, jossa selvitys otettiin myönteisesti vastaan. Belle-selvitykseen sisältyvät suuntaviivat perustuvat komission pitkäaikaiseen käytäntöön. Yhteisöjen tuomioistuin on todennut kiinteämääräisten rahoituskorjausten soveltamisen sallituksi ja ottaa tämän huomioon omia arviointejaan tehdessään.(3)

18 Kolmen pääasiallisen laskentamenetelmän lisäksi Belle-selvityksen liitteessä 2 esitetään vaikeita tapauksia varten kolme kiinteämääräisten korjausten luokkaa:

"A. Kaksi prosenttia menoista, jos puute rajoittuu valvontajärjestelmän merkityksettömämpään osaan tai valvontatoimenpiteisiin, jotka eivät ole olennaisia menojen sääntöjenmukaisuuden takaamisen kannalta, siten että voidaan päätellä, että EMOTR:n kohtaama tappioriski oli vähäinen.

B. Viisi prosenttia menoista, jos puute liittyy valvontajärjestelmän tai valvontatoimenpiteiden tärkeisiin osiin, jotka ovat merkittäviä menojen sääntöjenmukaisuuden takaamiseksi, siten että voidaan päätellä, että EMOTR:n kohtaama tappioriski oli huomattava.

C. Kymmenen prosenttia menoista, jos puute liittyy valvontajärjestelmän tai -toimenpiteiden kokonaisuuteen tai niiden perustavaa laatua oleviin osiin, jotka ovat olennaisia menojen sääntöjenmukaisuuden takaamiseksi, siten että voidaan päätellä, että EMOTR:n kohtaama tappioriski oli erittäin suuri."

19 Belle-selvityksessä muistutetaan lisäksi, että menojen hylkääminen kokonaisuudessaan on mahdollista ja että näin ollen korkeampaa korjauskerrointa voidaan pitää poikkeuksellisissa olosuhteissa asianmukaisena.

20 Belle-selvityksen jälkeen asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohtaa on muutettu asetuksella N:o 1287/95, ja c alakohta on muotoiltu uudelleen edellä esitetyllä tavalla.

B Hedelmä- ja vihannesalaa koskevat oikeussäännöt

21 Hedelmä- ja vihannesalaa säännellään hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 18 päivänä toukokuuta 1972 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1035/72 (EYVL L 118, s. 1).

22 Kyseisen asetuksen 13 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna 14.11.1983 annetulla asetuksella N:o 3284/83 (EYVL L 325, s. 1) tehdyillä muutoksilla, säädetään niistä tilanteista, joissa hedelmien ja vihannesten tuottajien aloitteesta perustetaan tuottajajärjestöjä, joiden tarkoituksena on edistää tarjonnan keskittämistä ja hintojen vakauttamista yhden tai useamman asetuksessa N:o 1035/72 tarkoitetun tuotteen tuotantovaiheessa ja asettaa tuottajajäsenten käyttöön riittävät tekniset apuvälineet kyseisten tuotteiden pakkaamiseen ja kaupanpitämiseen.

23 Kyseisen asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat hyväksyä kyseiset järjestöt ainoastaan sillä edellytyksellä, että ne antavat riittävän takeen toimintansa jatkuvuudesta ja tehokkuudesta erityisesti niiden tehtävien osalta, joita varten ne on perustettu, ja että ne pitävät hyväksymispäivästä lukien erityistä kirjanpitoa hyväksymisen kohteena olevista toiminnoista. Tästä seuraa, että jäsenvaltion on evättävä ja jopa peruutettava hyväksymisensä sellaiselta tuottajajärjestöltä, jolla ei esimerkiksi ole riittäviä teknisiä apuvälineitä kyseisten tuotteiden pakkaamiseen ja kaupanpitämiseen.

24 Asetuksen N:o 1035/72 15 artiklassa säädetään erityisesti, että jotta tuotteisiin, joita ei ole tarkoitettu myyntiin, voitaisiin soveltaa markkinoiltavetämistoimia - joiden perusteella järjestöt, joihin tuottajat kuuluvat, maksavat heille hyvitystä ja jäsenvaltioiden viranomaiset korvaavat myöhemmin tämän maksetun määrän EMOTR:n rahoituksella - niiden on täytettävä laatuvaatimukset mutta niiden ei tarvitse olla kaupan pitämistä koskevien sääntöjen mukaisia. Kyseisen säännöksen 1 kohdan toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa, sellaisena kuin kyseistä säännöstä on täydennetty 30.5.1978 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1154/78 (EYVL L 144, s. 5), säädetään seuraavaa:

" - -

Mikäli sovelletaan kaupan pitämistä koskevia sääntöjä, joilla pyritään rajoittamaan liitteessä II lueteltujen tuotteiden tarjonnan määrää, tuottajajärjestöt voivat päättää olla panematta myyntiin laatuvaatimukset täyttäviä tuotteita, jotka eivät ole edellä mainittujen kaupan pitämistä koskevien sääntöjen mukaisia. Siinä tapauksessa tuottajajärjestöt tai tarvittaessa näiden järjestöjen yhteenliittymät myöntävät tuottajien yhteisöille niiden määrien osalta, joita ei ole pantu myyntiin, hyvityksen, joka on laskettu vetäytymishinnan perusteella. Tämän alakohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan tarvittaessa 33 artiklan mukaisessa menettelyssä.

Tuottajajärjestön on vahvistettava tällä tavalla markkinoilta vedettyjen tuotteiden käyttötarkoitus siten, että tuotannon tavanomaiselle menekille ei aiheudu haittaa.

Kyseisten vetäytymistoimenpiteiden rahoittamiseksi tuottajajärjestöjen on perustettava interventiorahastoja, joita ylläpidetään myyntiin tarjottujen määrien perusteella lasketuilla maksuilla."

25 On muistettava, että asetuksen N:o 1035/72 15 artiklan 1 kohdan säännöksillä pyritään rajoittamaan markkinoilta vedettäväksi tarkoitettujen tuotteiden määrää ja siten viime kädessä EMOTR:n interventioita.

26 Asetuksen N:o 1035/72 18 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna 19.2.1979 annetulla asetuksella N:o 325/79 (EYVL L 45, s. 1), täsmennetään seuraavaa:

"Jäsenvaltioiden on myönnettävä taloudellinen korvaus tuottajajärjestöille, jotka toteuttavat interventioita 15 ja 15 a artiklan säännösten mukaisesti, edellyttäen että - - ."

27 Asetuksen N:o 1035/72 21 artiklan 1 ja 3 kohdassa(4) säädetään seuraavaa:

"1. Markkinoilta 15 b ja 18 artiklan säännösten mukaisesti poistetut tai 19 ja 19 a artiklan säännösten mukaisesti ostetut tuotteet on luovutettava yhtä seuraavista vaihtoehdoista noudattaen:

a) kaikkien tuotteiden osalta:

- ilmaisjakelu hyväntekeväisyysorganisaatioille tai -säätiöille sekä sellaisten henkilöiden hyväksi, joita kansallisessa lainsäädännössä pidetään oikeutettuina valtion apuun erityisesti elämiseen tarvittavien varojen puutteellisuuden takia,

- - -

- - - - - -

- - -

- ilmaisjakelu koululaisille kouluissa jäsenvaltioiden huolehtiessa siitä, että täten jaetut määrät ovat kouluruokaloiden tavallisesti ostamien määrien lisänä;

- - -

- -

3. 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ensimmäisen, kuudennen ja seitsemännen luetelmakohdan mukainen ilmaisjakelu järjestetään jäsenvaltioiden vastuulla - - ."

C Peltokasvialaa koskevat oikeussäännöt

28 Tällä alalla otettiin 27.11.1992 annetulla neuvoston asetuksella N:o 3508/92 (EYVL L 355, s. 1) käyttöön uusi yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (jäljempänä yhdennetty järjestelmä) tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä, muun muassa EMOTR:a varten kyseisten järjestelmien tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi (ks. kolmas perustelukappale). Asetuksen N:o 3508/92 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään seuraavaa:

"1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, jäljempänä 'yhdennetty järjestelmä', jota sovelletaan:

a) kasvituotannon alalla:

- asetuksessa (ETY) N:o 1765/92 perustettuun tiettyjen peltokasvien tuottajia koskevaan tukijärjestelmään."

29 Kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaan yhdennetyn järjestelmän on jokaisessa jäsenvaltiossa sisällettävä muun muassa tietokonepohjainen tietokanta, aakkosnumeerinen viljelylohkojen tunnistejärjestelmä, tukihakemukset ja yhdennetty valvontajärjestelmä.

30 Asetuksen N:o 3508/92 7 artiklassa säädetään seuraavaa:

"Yhdennetty valvontajärjestelmä koskee kaikkia jätettyjä tukihakemuksia, erityisesti hallinnollisen valvonnan, paikalla tehtävien tarkastusten ja tarvittaessa ilmasta tai avaruudesta tehtävien kaukohavaintotarkastusten osalta."

31 Asetuksen N:o 3508/92 8 artiklassa säädetään seuraavaa:

"1. Jäsenvaltion on tehtävä tukihakemuksia koskeva hallinnollinen valvonta.

2. Hallinnollista valvontaa on täydennettävä paikalla tehtävillä tarkastuksilla, jotka koskevat otosta maatiloista. Jäsenvaltion on laadittava kaikkia näitä tarkastuksia koskeva otantasuunnitelma.

3. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen vastaamaan tässä asetuksessa säädettyjen tarkastusten yhteen sovittamisesta.

4. Kansalliset viranomaiset voivat, myöhemmin vahvistettavilla edellytyksillä, käyttää kaukohavainnointia viljelylohkojen pinta-alan määrittämiseen niiden käytön ja kunnon tarkastamiseksi.

5. - - "

32 Tukihakemusten tarkastuksesta säädetään tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 (EYVL L 391, s. 36) 6 artiklan 1-4 kohdassa seuraavaa:

"1. Hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset on tehtävä siten, että varmistetaan tukien ja palkkioiden myöntämistä koskevien edellytysten noudattaminen.

2. Asetuksen N:o 3508/92 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hallinnollinen valvonta muodostuu erityisesti ilmoitettuja lohkoja ja eläimiä koskevista ristiintarkastuksista, jotta vältettäisiin perusteeton tukien myöntäminen kahteen kertaan samana kalenterivuonna.

3. Paikalla tehtävien tarkastusten on koskettava merkittävää otosta hakemuksista. Tämän otoksen on edustettava vähintään:

- 10 prosenttia eläintukihakemuksista tai osallistumisilmoituksista,

- 5 prosenttia pinta-alatukihakemuksista; tämä osuus vähennetään kuitenkin 3 prosenttiin niiden pinta-alatukihakemusten osalta, joita on enemmän kuin 700 000 jäsenvaltiota ja kalenterivuotta kohti.

- -

4. Toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä hakemukset, joita paikalla tehtävät tarkastukset koskevat, erityisesti riskinarvioinnin ja jätettyjen hakemusten edustavuuden perusteella. Riskinarvioinnissa on otettava huomioon:

- tukien määrät,

- lohkojen määrä ja hakemuksen kohteena oleva ala tai eläinten määrä,

- kehitys verrattuna edelliseen vuoteen,

- aikaisempien vuosien tarkastusten yhteydessä tehdyt havainnot,

- muut jäsenvaltioiden myöhemmin määrittelemät tekijät."

33 Asetuksen N:o 3887/92 12 artiklassa säädetään seuraavaa:

"Jokainen tarkastuskäynti on merkittävä kertomukseen, jossa ilmoitetaan erityisesti käynnin syyt, läsnäolijat, tarkastettujen ja mitattujen lohkojen määrä, käytetyt mittausmenetelmät, paikalla todettu eläinten määrä ja tarvittaessa niiden tunnistenumero ja syyt, joiden vuoksi hakemus on hylätty kokonaan tai osittain.

Tuottajalla tai hänen edustajallaan on oltava mahdollisuus allekirjoittaa kertomus ja vakuuttaa joko olleensa läsnä tarkastuksessa tai ilmoittaa myös tekemistään huomioista."

34 Asetusta N:o 3887/92 sovelletaan sen 19 artiklan mukaan 1.2.1993 alkaen.

35 Asetuksen N:o 3508/92 13 artiklan 1 kohdassa säädetään yhdennetyn järjestelmän voimaantulosta seuraavaa:

"Yhdennettyä järjestelmää sovelletaan:

a) tukihakemusten, aakkosnumeerisen tunnistejärjestelmän ja nautojen rekisteröinnin sekä 7 artiklassa tarkoitetun yhdennetyn valvontajärjestelmän osalta 1 päivään helmikuuta 1993;

b) 2 artiklassa tarkoitettujen muiden osien osalta viimeistään 1 päivään tammikuuta 1996."

36 Asetuksen N:o 3887/92 johdanto-osan 13 perustelukappaleesta ilmenee kuitenkin, että yhdennetty järjestelmä on kokonaisuudessaan sovellettavissa vasta 1.1.1996 alkaen ja että sen vuoksi "on välttämätöntä velvoittaa jäsenvaltiot välttämään tällä välin kaikkia hallinnon ja valvonnan puutteita toteuttamalla kansallisella tasolla kaikki tätä tarkoitusta varten tarvittavat toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 729/70 8 artiklan 1 kohdan velvollisuuksien noudattamista".

37 Yhdennetyn järjestelmän voimaantuloa siirrettiin lopulta asetuksen N:o 3508/92 2 artiklassa tarkoitettujen muiden osien osalta 1.1.1997 asetuksen N:o 2466/96(5) 1 artiklan 3 kohdalla.

38 Asetuksen N:o 3887/92 17 artiklan 1 kohdassa täsmennetään seuraavaa:

"Jos tiettyjä yhdennetyn järjestelmän osia ei asetuksen (ETY) N:o 3508/92 13 artiklan nojalla vielä sovelleta, kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisten hallinto- ja valvontatoimenpiteiden soveltamiseksi, jotka takaavat kyseisten tukien myöntämiselle säädettyjen edellytysten noudattamisen."

39 Tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 (EYVL L 181, s. 12) 15 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

"Tässä asetuksessa tarkoitetut korvaukset on kokonaisuudessaan maksettava edunsaajille."

III Oikeudellinen tarkastelu

A Johdanto

40 Kuten edellä on jo esitetty, yhteisöjen tuomioistuin totesi 8.3.2001 antamallaan määräyksellä, että Kreikan kanne oli jätettävä osittain tutkimatta, joten nyt käsiteltävä asia koskee enää vain hedelmä- ja vihannesalan ja peltokasvialan rahoituskorjauksia. Todettakoon myös, että suuri osa näistä korjauksista koskee vastaavanlaisia sääntöjenvastaisuuksia kuin ne, jotka komissio totesi varainhoitovuoden 1994 menojen tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä ja joiden osalta on määrätty vastaavanlaisista rahoituskorjauksista kuin varainhoitovuodelta 1995; yhteisöjen tuomioistuin on myös kyseisessä tapauksessa hylännyt Kreikan hallituksen EY 230 artiklan nojalla nostaman kanteen 11.1.2001 antamallaan tuomiolla (asia C-247/98, Kreikka v. komissio, Kok. 2001, s. I-1).

B Rahoituskorjaukset hedelmä- ja vihannesalalla

41 Käsittelen siis ensin hedelmä- ja vihannesalaa, ja Kreikan hallituksen sen osalta esittämät perusteet voidaan jakaa kahteen ryhmään, joista kumpikin koskee tietyntyyppistä korjausta: ensinnäkin kanneperusteet, jotka liittyvät tuottajajärjestöjen hyväksymistä koskevan järjestelmän ja niiden toiminnan sääntöjenvastaisuuksiin; toiseksi kanneperusteet, jotka liittyvät markkinoilta vedettyjen tuotteiden ilmaisjakelun sääntöjenvastaisuuksiin.

1. Tuottajajärjestöjen hyväksymistä koskevan järjestelmän ja niiden toiminnan sääntöjenvastaisuudet

42 Komission tässä yhteydessä vaatimat korjaukset liittyivät sääntöjenvastauksiin ja laiminlyönteihin, jotka koskivat:

- asetuksen N:o 1035/72 13 artiklassa tarkoitettua tuottajajärjestöjen hyväksymistä koskevaa järjestelmää (ks. edellä 22 kohta). Tiettyjä näistä järjestöistä ei olisi saanut hyväksyä erityisesti niiden jäsenten tuotannon kaupan pitämiseen tarvittavien teknisten laitteistojen puuttumisen vuoksi, eikä niille tästä syystä olisi saanut suorittaa taloudellisia korvauksia vedettäessä niiden tuotteita markkinoilta;

- kyseisten järjestöjen toimintaa, sillä tietyt niistä eivät olleet vahvistaneet jäsentensä tuotteiden kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tai ne oli perustettu yksinomaan keräämään hedelmiä ja vihanneksia, jotka oli tarkoitettu vedettäviksi markkinoilta, ilman että ne olisivat millään tavoin pyrkineet mukauttamaan tarjonnan määrää markkinoiden vaatimuksiin;

- sitä, että näillä järjestöillä ei ollut asianmukaisia teknisiä laitteistoja ja interventiorahastoja.

43 Koska komissio katsoi, että nämä sääntöjenvastaisuudet olivat ristiriidassa asetuksen N:o 1035/72 13 ja 15 artiklan kanssa, se esitti vuoden 1995 yhteenvetokertomuksessa vastaavien rahoituskorjausten soveltamista kuin ne, joista oli jo päätetty varainhoitovuoden 1994 osalta EMOTR:n tukiosaston varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tehtyjen tarkastusten tuloksista 8.6.1998 laaditussa yhteenvetokertomuksessa IV/7421/97 (jäljempänä vuoden 1994 yhteenvetokertomus) esitetyistä syistä. Se ehdotti tarkemmin sanoen, että varainhoitovuoden 1995 osalta sovellettaisiin 10 prosentin kiinteää korjausta persikoiden, nektariinien ja sitrushedelmien markkinoilta vetämiseen liittyvien menojen kokonaismäärään kaikissa Kreikan nomoksissa (lääni) lukuun ottamatta Pellan nomosta, jossa tilanne oli vakavampi ja jonka osalta ehdotettiin 20 prosentin korjausta kyseisten menojen kokonaismäärään. Tämän nomoksen osalta ehdotettiin lisäksi myöhemmän kehityksen perusteella, että jo varainhoitovuoden 1996 osalta persikoiden ja nektariinien markkinoilta vetämiseen liittyvien ilmoitettujen menojen rahoituskorjaus rajoitettaisiin 10 prosenttiin.(6)

44 Kreikan hallitus on vaatinut päätöksen 1999/596/EY osittaista kumoamista siltä osin, kuin se koskee komission tarkastajien toteamien sääntöjenvastaisuuksien eri näkökohtia, ja nojautuu useisiin kanneperusteisiin, jotka käsittelen seuraavassa yksityiskohtaisesti eritellen.

a) Tuottajajärjestöjen hyväksymisen osalta toteutetuilla uusilla hallinnollisilla toimenpiteillä aikaansaatujen parannusten huomiotta jättäminen

45 Kantajana olevan hallituksen mukaan riidanalainen rahoituskorjaus (joka siis vastasi vuoden 1994 osalta sovellettua rahoituskorjausta) perustui ennen kaikkea siihen, että komissio oli arvioinut tosiseikkoja virheellisesti, kun se ei ollut ottanut huomioon parannuksia, joita Kreikassa oli tällä alalla tapahtunut varainhoitovuoden 1995 aikana.(7) Kreikan viranomaiset olivat nimittäin toteuttaneet vuonna 1994 useita hallinnollisia toimenpiteitä, joilla pyrittiin vahvistamaan tuottajajärjestöjen hyväksymistä koskevaa valvontaa, ja ilmoittanut tästä komissiolle 1.11.1994 päivätyllä kirjeellä nro 421142, ja niillä oli ollut niin myönteisiä vaikutuksia jo varainhoitovuodesta 1995 alkaen, että tukien maksamisen yhteisön tukien tuensaajille voitiin taata tapahtuneen sääntöjenmukaisesti jo kyseisestä vuodesta lähtien. Vuoden 1994 toimenpiteillä aikaansaadut parannukset olivat olleet niin merkittäviä, että komissiokin oli päättänyt olla soveltamatta rahoituskorjauksia varainhoitovuosien 1992 ja 1993 osalta, vaikka se oli todennut niiden osalta samoja sääntöjenvastaisuuksia. Näin ollen komissio on pitänyt riidanalaiset rahoituskorjaukset virheellisesti voimassa varainhoitovuosien 1994 ja 1995 osalta.

46 Komissio puolestaan vastaa lähinnä, että syyt, joiden vuoksi se oli soveltanut rahoituskorjauksia varainhoitovuoden 1994 osalta, olivat edelleen olemassa seuraavana varainhoitovuonna.(8) Sen tarkastajien mukaan vuonna 1994 toteutettujen toimenpiteiden myönteiset vaikutukset ovat näkyneet vasta touko-kesäkuussa 1995, joten markkinointivuoden ja sen varainhoitovuoden, jonka aikana siihen liittyvät taloudelliset korvaukset hyväksytään, välisen ajallisen eron vuoksi ne eivät ole voineet vaikuttaa mitenkään ennen kuin siitä alkaen, kun varainhoitovuoden 1996 menoja tarkastettiin ja hyväksyttiin, varsinkaan persikoiden ja nektariinien osalta. Tässä tapauksessa varainhoitovuosi 1995 kattaa siis vain taloudelliset korvaukset, jotka on myönnetty tuottajajärjestöille 15.10.1995 mennessä, kun taas ne korvaukset, jotka koskevat markkinoilta vetämistä heinäkuusta syyskuuhun 1995 ulottuvan ajanjakson aikana, on suoritettu jäsenvaltioille varainhoitovuonna 1996, koska ne on myönnetty tuottajajärjestöille vasta marraskuusta 1995 lähtien.(9) Komissio vastaa tämän jälkeen siihen, että kohtelu olisi ollut erilainen kuin varainhoitovuosien 1992 ja 1993 osalta, että vaikka se on osoittanut kärsivällisyyttä kyseisinä varainhoitovuosina, se ei anna Kreikalle sellaista oikeutta, että siihen ei voitaisi soveltaa rahoituskorjauksia seuraavina vuosina.

47 Totean puolestani heti aluksi, että Kreikan hallitus ei kiistä komission tarkastajien tekemien tutkimusten tuloksia, samoin kuin se ei ole kiistänyt niitä myöskään tarkastuksia tehtäessä tai myöhemmin sovitteluelimessä, jossa erimielisyydet komission kanssa olivat koskeneet yksinomaan sen varainhoitovuoden määrittämistä, jonka aikana oli otettava huomioon edellä mainituista vuonna 1994 toteutetuista toimenpiteistä aiheutuneet parannukset. Kreikan hallitus ei esitä huomautuksia myöskään markkinointivuoden ja sen varainhoitovuoden välisestä ajallisesta erosta, jonka yhteydessä siihen liittyvien rahoitusinterventioiden tarkastaminen ja hyväksyminen tapahtuu. Edellä mainitusta sovitteluelimen 4.1.1999 päivätystä loppukertomuksesta ilmenee lisäksi, että toisin kuin muiden jäsenvaltioiden osalta, Kreikka ei ole koskaan saanut lupaa kohdistaa taloudellisia korvauksia kreikkalaistuottajien liian myöhään jätettyjen tukihakemusten perusteella siihen varainhoitovuoteen, johon markkinointivuosi sisältyy.

48 Toisaalta ei ole epäilystäkään siitä, että komissio on todellisuudessa ottanut huomioon parannukset, joihin Kreikan hallitus viittaa, mutta perustellusti vasta varainhoitovuoden 1996 tilejä tarkastettaessa ja hyväksyttäessä. Edellä mainituista asiakirjoista (ks. alaviite 7) ilmenee näet selvästi, että nimenomaan näiden parannusten perusteella varainhoitovuoden 1996 rahoituskorjaukset oli Pellan nomoksessa (ainoa nomos, jonka osalta oli jo olemassa rahoituskorjausehdotus varainhoitovuodelle 1996) markkinoilta vedettyjen persikoiden ja nektariinien osalta pienennetty 20 prosentista 10 prosenttiin Kreikan ilmoittamista menoista.

49 Lopuksi on todettava, että kantajana oleva hallitus on yksinomaan kuvannut vuonna 1994 toteutettuja toimenpiteitä, esittämättä kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että niillä olisi ollut vaikutuksia jo niiden interventioiden yhteydessä, jotka olivat varainhoitovuoden 1995 tarkastamis- ja hyväksymistoimenpiteiden kohteina.

50 Todettakoon tämän jälkeen siitä, että rahoituskorjauksia olisi arvioitu eri tavalla varainhoitovuosien 1992 ja 1993 osalta, että vaikka komissio onkin saattanut osoittaa kärsivällisyyttä jonkin varainhoitovuoden aikana ilmenneiden sääntöjenvastaisuuksien osalta, tämä ei estä sitä suhtautumasta asiaan toisin myöhempinä varainhoitovuosina. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on huomauttanut, "vaikka komissio on jättänyt vaadittavan korjauksen tekemättä edellisen varainhoitovuoden osalta ja suvainnut sääntöjenvastaisuuksia kohtuussyistä, asianomaisella jäsenvaltiolla ei ole oikeusvarmuuden tai luottamuksensuojan periaatteen perusteella oikeutta vaatia samanlaista suhtautumista sellaisten sääntöjenvastaisuuksien osalta, jotka tapahtuvat seuraavan varainhoitovuoden aikana".(10) Siitä, että komissio on Kreikan viranomaisten toimenpiteet huomioon ottaen luopunut niistä varauksista, joita se teki näiden kahden varainhoitovuoden osalta, ei ole seurannut Kreikan valtiolle myöhempiä varainhoitovuosia koskevaa oikeutta. Tätä koskeva periaate pysyy näet ennallaan ja johtaa seuraavaan: "Yhteisön talousarviosta rahoitetaan ainoastaan yhteisön sääntöjen mukaan toteutetut toimenpiteet. Kun komissio toteaa yhteisön oikeussääntöjä rikotun jäsenvaltion suorittamissa maksuissa, sen on näin ollen oikaistava tämän esittämät tilit."(11) Tässä tapauksessa ne tulokset, jotka saatiin komission tekemissä tutkimuksissa ja joiden oikeellisuutta Kreikan tasavalta ei ole kiistänyt, muodostavat riittävän perustelun varainhoitovuotta 1995 koskeville rahoituskorjauksille, minkä osoittaa myös edellä mainitussa asiassa Kreikka vastaan komissio 11.1.2001 annettu tuomio, jossa yhteisöjen tuomioistuin piti samojen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi varainhoitovuoden 1994 osalta sovellettuja vastaavia korjauksia täysin perusteltuina (46 kohta).

51 Kreikan hallitus ei siis mielestäni ole osoittanut, että komission päättämät korjaukset perustuisivat tosiseikkojen virheelliseen arviointiin, joten tämä kanneperuste on hylättävä.

b) Asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan neljännen alakohdan rikkominen

52 Kreikan hallitus muistuttaa, että asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan neljännen alakohdan mukaan komission on arvioitava EMOTR:n rahoituksen ulkopuolelle jätettävät menot ottaen huomioon erityisesti yhteisön lainsäädännön rikkomisen laadun ja vakavuuden. Kun otetaan nämä seikat sekä komission tekemien tutkimusten aikana todettu tilanne huomioon, 10 prosentin korjauksen soveltaminen kaikkiin Kreikan hallituksen hedelmien ja vihannesten osalta ilmoittamiin menoihin on Kreikan hallituksen mielestä mielivaltaista ja liiallista, koska siinä yleistetään EMOTR:n kohtaama tappioriski koskemaan kaikkea tuotantoa, vaikka komissio nojautuu todellisuudessa sellaisten nomosten otoksessa paikalla tehtyjen tarkastusten tuloksiin, jotka eivät edusta yleistä tilannetta.(12) Paitsi että tämä otos on kantajana olevan hallituksen mielestä aivan liian pieni (appelsiinien osalta yksi nomos ja persikoiden ja nektariinien osalta kaksi nomosta 52:sta), siihen on lisäksi otettu ennen kaikkea sellaisia tuottajajärjestöjä, joiden osalta Kreikan viranomaiset olivat jo todenneet ongelmia ja joiden voitiin siis perustellusti odottaa tehneen vakavampia sääntöjenvastaisuuksia; mikäli tutkimukset olisi sitä vastoin tehty missä muualla tahansa Kreikassa, olisi voitu todeta, että yhteisön oikeussääntöjä oli noudatettu täysimääräisesti.

53 Komissio vastaa, että tarkastukset on tehty täysin edustavasta otoksesta. Persikoiden ja nektariinien osalta ne ovat koskeneet tuottajajärjestöjä, jotka ovat vastanneet 95 prosentista Kreikan kyseisten hedelmien koko tuotannosta ja 93,5 prosentista markkinoilta vetämisestä maksettavista taloudellisista korvauksista; vihannesten osalta tarkastukset ovat kattaneet alueen, joka vastasi alun perin 74 prosentista Kreikan myöntämistä taloudellisista korvauksista. Tarkastusten objektiivisuuden puuttumista koskevaan väitteeseen komissio vastaa, että niitä oli tehty kaikilla tiloilla valituissa nomoksissa.

54 Totean vain, että komission toimittamat tiedot (joiden oikeellisuutta Kreikan hallitus ei siis ole kiistänyt) ovat samat kuin ne, joiden perusteella määrättiin vastaava 10 prosentin rahoituskorjaus varainhoitovuodelta 1994. Kreikan hallitus riitautti kyseisen korjauksen samoilla perusteilla kuin nyt käsiteltävässä asiassa, mihin yhteisöjen tuomioistuin vastasi edellä moneen kertaan mainitulla 11.1.2001 antamallaan tuomiolla, että komission esittämien numerotietojen perusteella tarkastusten edustavuutta ei voitu kohtuudella epäillä. Kun otetaan huomioon näiden tilanteiden vastaavuutta koskevat päätelmäni, ei ole mielestäni mitään syytä poiketa tästä ratkaisusta.

55 Pidän myös täysin perusteettomana Kreikan hallituksen väitettä, jonka mukaan tarkastettujen tilojen otos ei olisi ollut objektiivisesti valittu ja että se olisi ollut liian pieni. Vaikuttaa näet siltä, että tarkastusten maantieteellisen alueen laajentamisessa ei olisi ollut juurikaan mieltä, koska Kreikan muiden 50 tai 51 nomoksen tiloilla hedelmien ja vihannesten viljely ja siihen liittyvät taloudelliset korvaukset ovat marginaalisia.

c) Tuottajajärjestöjen sääntöjenvastainen toiminta

56 Kreikan hallitus vastaa väitteisiin, joiden mukaan tuottajajärjestöt olisivat toimineet sääntöjenvastaisesti, että kyseinen rahoituskorjaus perustui tosiseikkojen virheelliseen arviointiin sekä valtuuksien väärinkäyttöön. Kansalliset viranomaiset olivat todellisuudessa antaneet kaikki tarvittavat ohjeet tarkastusten asianmukaiseksi ja tehokkaaksi suorittamiseksi, erityisesti tuottajajärjestöjen toiminnan ja tuotteiden vetämistä markkinoilta ja ilmaisjakelua koskevien menettelyjen osalta. Tuottajajärjestöjen jäsenistä oli tätä tarkoitusta varten jopa laadittu atk-lomake, jotta jäsenten tuotannollista ja kaupallista toimintaa pystyttäisiin helpommin valvomaan. Kreikan hallitus täsmentää lisäksi, että näitä toimenpiteitä on sovellettu vuodesta 1994 lähtien ja tehostettu vuonna 1995, minkä osoittavat komission kesällä 1995 tekemissä tarkastuksissa kaikilla tasoilla havaitut parannukset.

57 Komissio on kuitenkin mielestäni myös tältä osin perustellusti vastannut, että parannukset, joihin Kreikan hallitus vetoaa ja jotka on todellisuudessa todettu kesällä 1995, ovat alkaneet vaikuttaa vasta seuraavan varainhoitovuoden eli vuoden 1996 rahoituskorjauksista lähtien, kuten komission tarkastajat ovat perustellusti huomauttaneet. Tästä syystä myös tämä Kreikan hallituksen väite on mielestäni hylättävä, koska oikeudenkäynti koskee varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä tehtyä päätöstä.

d) Teknisten laitteistojen ja interventiorahastojen puuttuminen tuottajajärjestöiltä

58 Kuten edellä on todettu, Kreikan hallitus riitauttaa myös toteamuksen, joka koskee teknisten laitteistojen ja interventiorahastojen puuttumista tuottajajärjestöiltä, mitä komissio on pitänyt asetuksen N:o 1035/72 säännösten vastaisena. Huomautan kuitenkin, että komissio on esittänyt varainhoitovuoden 1995 osalta täysin samat perustelut kuin edellisenä varainhoitovuonna (vuoden 1995 yhteenvetokertomuksessa jopa viitataan vuoden 1994 kertomukseen) ja että kantajana oleva hallitus esittää tältä osin täysin samat väitteet kuin edellä mainitussa asiassa Kreikka vastaan komissio oli jo esitetty ja hylätty.(13) Koska nyt käsiteltävässä asiassa ei ole esitetty mitään uusia seikkoja, ei ole syytä poiketa arvioinneista, jotka yhteisöjen tuomioistuin on esittänyt edellä mainitussa tuomiossa, eikä hyväksyä tässä tapauksessa varainhoitovuoden 1995 osalta vaatimuksia, jotka tuolloin on hylätty edellisen varainhoitovuoden osalta.

2. Markkinoilta vedettyjen tuotteiden ilmaisjakelu

59 Tarkastelen seuraavaksi väitteitä, jotka Kreikka on esittänyt hedelmä- ja vihannesalan rahoituskorjausten toisen ryhmän osalta, joka perustuu markkinoilta vedettyjen tuotteiden ilmaisjakeluun liittyviin sääntöjenvastaisuuksiin. On lisäksi täsmennettävä, että oikeudenkäyntiasiakirjoissa tai istunnossa ei ole esitetty yksiselitteistä tietoa siitä, onko nämä rahoituskorjaukset tehty tarkastettaessa ja hyväksyttäessä varainhoitovuoden 1995 vai seuraavan vuoden tilejä. Mikäli tilanne on jälkimmäinen, Kreikan esittämä väite olisi hylättävä viran puolesta, koska nyt käsiteltävällä kanteella pyritään yksinomaan varainhoitovuotta 1995 koskevan päätöksen kumoamiseen; koska ei ole kuitenkaan mahdotonta, että kyse olisi toisesta vaihtoehdosta, on mielestäni asianmukaista tutkia kantajana olevan hallituksen edellä mainittujen väitteiden aineellinen sisältö.

60 Tietyt vuoden 1995 yhteenvetokertomuksesta ilmenevistä eri sääntöjenvastaisuuksista koskevat markkinoilta vedettyjen hedelmien ja vihannesten ilmaisjakelua ja liittyvät muun muassa siihen, että tietyt tuensaajat eivät ole vastanneet asetuksen N:o 1035/72 21 artiklassa asetettuja edellytyksiä. Näistä sääntöjenvastaisuuksista tutkin tässä yhteydessä ne, jotka on todettu niiden ilmaisjakelutoimenpiteiden yhteydessä, joissa tuensaajina ovat olleet monilapsiset perheet ja koululaiset, koska Kreikka on esittänyt väitteitä ainoastaan näiden sääntöjenvastaisuuksien osalta.

61 Monilapsisille perheille kohdistetun ilmaisjakelun osalta komissio väittää Kreikan viranomaisten olleen liian avokätisiä soveltaessaan edellä mainittua 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa. Vaikka kyseisellä säännöksellä pyritään rajoittamaan kyseisten tuensaajien piiri henkilöihin, joita "pidetään oikeutettuina valtion apuun erityisesti elämiseen tarvittavien varojen puutteellisuuden takia", tuolloin sovelletussa lainsäädännössä sallittiin ilmaisjakelu kaikille "monilapsisille perheille" eli perheille, joissa oli vähintään neljä lasta (yksinhuoltajaperheiden osalta kolme lasta), riippumatta näiden tulotasosta.

62 Koululaisille oli puolestaan kohdistettu ilmaisjakelua noudattamatta asetuksen N:o 1035/72 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudetta luetelmakohtaa, jossa säädetään markkinahäiriöiden välttämiseksi, että kyseisissä tapauksissa hedelmä- ja vihannesmäärät eivät korvaa koulujen tavallisesti ostamia määriä, vaan ovat niiden lisänä.(14) Komissio arvostelee erityisesti sitä, että kouluissa jaetut hedelmät syötiin pääasiassa kotona eikä koulussa, koska kouluissa on varsin harvoin ruokaloita: ne korvasivat siis ne hedelmät, joita koululaisten perheet muussa tapauksessa olisivat ostaneet markkinoilta.

a) Ilmaisjakelu monilapsisille perheille: asianosaisten väitteet ja niiden arviointi

63 Kreikka vastaa komission tältä osin esittämiin huomautuksiin viittaamalla maatalousministeriön kahteen, 18.1.1996 ja 11.12.1996 päivättyihin kiertokirjeisiin, joissa vahvistettiin sen mukaan aikaisemmin voimassa ollut käytäntö, jonka ansiosta ilmaiseksi jaetut määrät kyettiin vähentämään vähimpään mahdolliseen siten, että ainoastaan henkilöt, joilla oli todistus siitä, että heillä oli oikeus apuun valtion varoista, saattoivat saada niitä.

64 Komissio sitä vastoin väittää jälleen kerran, että Kreikan viranomaisten vuonna 1996 toteuttamat korjaavat toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet millään tavoin niihin menoihin, joiden tarkastaminen ja hyväksyminen on riidanalaisen päätöksen kohteena varainhoitovuoden 1995 osalta. Se lisää vielä, että tässä tapauksessa rahoituskorjaus perustuu myös siihen, että neljässä monilapsisten perheiden yhdistyksessä suoritettu tarkastus osoitti, että tietyissä tapauksissa, joita Kreikan hallitus pitää täysin yksittäisinä, hedelmiä oli jaettu myös sellaisten perheiden jäsenille, joiden lapset olivat jo aikuisia ja olivat joissakin tapauksissa perustaneet oman perheen tai ainakin toimivat työelämässä.

65 Minun ei tarvinne palata komission ensin mainittuun toteamukseen, jota on käsitelty edellä jo useaan otteeseen. Huomautettakoon tämän jälkeen edellä mainituista monilapsisten perheiden yhdistyksissä todetuista sääntöjenvastaisuuksista, että vaikka nämä olisivatkin olleet yksittäisiä, kuten Kreikan hallitus väittää, sovellettu 10 prosentin kiinteä korjaus on täysin perusteltu etenkin sen vuoksi, että se perustuu myös ja ennen kaikkea siihen tosiseikkaan, että kaikki monilapsiset perheet olivat hedelmien ilmaisjakelun kohteena, sillä Kreikan hallitus ei kiistä tätä.

b) Ilmaisjakelu koululaisille: asianosaisten väitteet ja niiden arviointi

66 Kreikan hallitus esittää tältä osin kolmenlaisia näkökohtia kiistääkseen hedelmien ja vihannesten ilmaisjakelua koululaisille koskeviin interventioihin sovelletun rahoituskorjauksen laillisuuden. Ilmaisjakelua oli ensinnäkin pidetty parempana vaihtoehtona kuin hedelmien hävittämistä, mikä on sama perustelu kuin se, johon yhteisön lainsäätäjä nojautui antaessaan asetuksen N:o 2200/96,(15) jolla korvattiin asetus N:o 1035/72 ja poistettiin edellä mainittu vaatimus siitä, että ne ovat "lisänä" (62 kohta). Toiseksi Kreikan kaltaisessa maassa, jossa kouluruokaloita on erittäin vähän, "lisänä" olemisen periaatetta on vaikeaa soveltaa. Lopuksi se toteaa, että kuten sovitteluelinkin on loppukertomuksessaan myöntänyt, hedelmä- ja vihannesalalla vuonna 1994 toteutetut toimenpiteet ovat huomattavasti parantaneet yhteisön tukiin kohdistettua valvontaa, ja niiden myönteiset vaikutukset ovat ilmenneet jo vuoden 1995 aikana.

67 Komissio perustelee riidanalaista päätöstä muistuttamalla ensinnäkin asetuksen N:o 1035/72 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennen luetelmakohdan täsmällisestä sanamuodosta ja toiseksi siitä, että vuonna 1996 tehdyissä tarkastuksissa Kreikan viranomaiset eivät edelleenkään olleet kyenneet ilmoittamaan selvästi niitä toimenpiteitä, joita oli toteutettu kyseisen säännöksen noudattamisen varmistamiseksi.

68 Katson, että myös tältä osin on yhdyttävä komission näkemykseen. Asetuksen N:o 1035/72 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennen luetelmakohdan sanamuoto on erittäin selvä kuten myös perustelut, joiden vuoksi yhteisön lainsäätäjä on ainakin asetuksen N:o 2200/96 voimaantuloon saakka edellyttänyt "lisänä" olemisen periaatteen noudattamista. Niin kyseenalaista kuin hedelmien hävittäminen olisikin erityisesti sellaisessa maassa, jossa ei ole kouluruokaloita, on korostettava, että nyt käsiteltävä asia ei koske asetuksen N:o 1035/72 edellä mainitun säännöksen sisältöä vaan sitä, että Kreikan viranomaiset ovat rikkoneet kyseistä säännöstä. Siitä, että sovitteluelin on myöntänyt valvontajärjestelmään tehdyn huomattavia parannuksia vuonna 1995, on todettava vain, että kyseinen elin ei ole todellisuudessa ilmaissut kantaansa nyt käsiteltävistä sääntöjenvastaisuuksista vaan niistä, jotka koskevat tuottajajärjestöjen hyväksymistä koskevaa järjestelmää ja niiden toimintaa ja jotka olen edellä tutkinut.

C Rahoituskorjaukset peltokasvialalla

69 Kantajana oleva hallitus esittää tämän jälkeen erilaisia väitteitä, jotka koskevat ensinnäkin Kreikan hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteisiin liittyvää rahoituskorjausta ja toiseksi yhteisön tukien hallinnoinnista perittäviin hallinnollisiin kustannuksiin liittyvää rahoituskorjausta.

1. Hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteet

a) EMOTR:n huomautukset

70 Vuoden 1995 yhteenvetokertomuksesta ilmenee, että komission suorittamissa tarkastuksissa on ilmennyt useita yhdennetyn järjestelmän puutteita ja laiminlyöntejä, joita on edellä jo laajasti käsitelty (ks. 28 kohta) ja joiden vuoksi se ei ole asetuksilla N:o 729/70, N:o 3508/92 ja N:o 3887/92 asetettujen velvoitteiden mukainen. Nämä puutteet ja laiminlyönnit koskevat vuoden 1995 yhteenvetokertomuksen(16) mukaan erityisesti seuraavia seikkoja:

a) hallinnollisen valvonnan osalta:

i) sisäistä valvontajärjestelmää. On todettu, että toimivaltainen maksut suorittava elin eli DIDAGEP, valvoo vain erittäin vähäisessä määrin maatalousministeriön alueellisia hallintoviranomaisia, jotka puolestaan valvovat vain riittämättömästi agronomeja, joiden tehtävänä on suorittaa hallinnolliset tarkastukset ja paikalla tehtävät tarkastukset ja jotka työskentelevät paikallistoimistoissa; tämä johtuu erityisesti siitä, että viranomaisten on mahdotonta päästä keskitetyn järjestelmän tietokantoihin. Esimerkiksi Alexandroupolisissa, joka on yksi niistä paikkakunnista, joilla komissio teki tarkastuksia, maatalousministeriön paikallishallintoviranomaiset ja agronomit eivät olleet kyenneet edes ilmoittamaan vuonna 1994 paikalla tehtyjen tarkastusten lukumäärää;

ii) ACA:jen valvontaa. ACA:illa on erittäin laaja toimivalta yhteisön tukien hallinnoinnissa. Alueelliset viranomaiset eivät ole kyenneet valvomaan niiden toimintaa muun muassa sen vuoksi, että niillä ei ole ollut tarvittavia laitteistoja, esimerkiksi tietokoneita, päästäkseen ACA:jen tietokantoihin;

iii) tukihakemuksiin sisältyvien tietojen ristiintarkastuksia, jotka on lisäksi vuonna 1994 tehty vasta yhteisön tukien maksamisen jälkeen;

b) paikalla tehtyjen tarkastusten osalta:

i) paikalla tehtyjen tarkastusten prosenttiosuutta ja näiden tarkastusten suorittamiseksi sovellettua menetelmää. Jälleen esimerkiksi Alexandroupolisissa paikallisviranomaiset eivät ole kyenneet esittämään tarkastettavia tiloja koskeneen otoksen valintamenetelmää, vaikka tarkastuspöytäkirjoja tutkittaessa on ilmennyt, että valintamenetelmä ei ole ollut tyydyttävä ja että tietyntyyppisiin viljelmiin liittyneitä hakemuksia oli jätetty kaikkien tarkastusten ulkopuolelle, eikä ollut tehty alustavaa riskin arviointia, mikä olisi ollut välttämätöntä, jotta olisi voitu määrittää "jätettyjen hakemusten edustavuuden perusteella", mitä näistä hakemuksista olisi otettava tarkastusten kohteeksi (asetuksen N:o 3887/92 6 artiklan 4 kohta);

ii) Kreikan viranomaisten paikalla tekemien tarkastusten vähimmäisosuuden lisäämistä, jonka EMOTR oli asetuksen N:o 3887/92 6 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla vaatinut nostettavaksi 5 prosentista 10 prosenttiin sen vuoksi, että vuosina 1993 ja 1994 tehdyissä tarkastuksissa oli havaittu yhdennetyn järjestelmän käyttöönoton edistyneen liian hitaasti. Tämä osuus oli ollut vain 9,3 prosenttia, ja oli jopa todettu, että Alexandroupolisin aluehallinnon virkamiehille ei ollut edes ilmoitettu tarkastusten lisäämisen tarpeellisuudesta;

iii) tarkastuspöytäkirjojen laatua. Näihin asiakirjoihin, joita tietyissä tapauksissa ei ollut edes laadittu, ei usein sisältynyt edes päiväystä, tarkastusten syytä eikä tarkkoja tietoja lohkojen mittaamisesta eikä mitattujen lohkojen määrästä.

71 Vuoden 1995 yhteenvetokertomuksesta ilmenee, että tietyt näistä puutteista (erityisesti ne, jotka liittyvät alueellisten hallintoviranomaisten ACA:ihin kohdistamaan valvontaan, tarkastettavien tilojen valintaan ja tarkastuspöytäkirjoihin) koskevat jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia sellaisia valvontajärjestelmän seikkoja, joita sen lisäksi, että ne ovat välttämättömiä tukien tehokkaan hallinnoinnin kannalta, on myös sovellettava välittömästi. Vaikka päivämäärää, johon mennessä yhdennetty järjestelmä oli otettava kokonaisuudessaan käyttöön, siirrettiin 1. päivään tammikuuta 1997,(17) on katsottu, että näitä puutteita ei voida hyväksyä. Vuoden 1995 yhteenvetokertomuksessa korostetaan vielä, että nämä puutteet eivät rajoittuneet ainoastaan niihin alueisiin, joilla komissio oli suorittanut tarkastuksia, vaan koskivat koko kansallista järjestelmää.

72 Todettuja sääntöjenvastaisuuksia lieventävänä tekijänä vuoden 1995 yhteenvetokertomuksessa otetaan huomioon Kreikan vaikeudet, ja korostetaan, että vuonna 1994 eli nyt käsiteltävän asian kohteena olevan markkinointivuoden aikana yhdennetyn järjestelmän käyttöönotto oli vielä siirtymävaiheessa; että kyseisellä valtiolla oli tuolloin ollut erityisiä vaikeuksia, koska maarekisteriä ei ollut vielä olemassa; että paikalla tehtyjen tarkastusten määrä oli kuitenkin lisääntynyt 5 prosentista 9,3 prosenttiin, eli lähemmäs komission asettamaa 10 prosentin kynnystavoitetta; että todettujen puutteiden kielteisiä vaikutuksia lievensi joka tapauksessa se, että Kreikassa toimii niin sanottu sosiaalinen valvonta, joka perustuu tukihakemusten julkaisemiseen kunnan tiloissa; ja että komission tarkastuksissa ei ollut ilmennyt merkittäviä poikkeavuuksia.

73 Kaikkien näiden seikkojen, joiden oikeellisuutta Kreikan viranomaisetkaan eivät ole kiistäneet, ja sen perusteella, että aiheutunutta vahinkoa ei ollut mahdollista määrittää tarkasti, vuoden 1995 yhteenvetokertomuksessa on siis ehdotettu kiinteää 2 prosentin rahoituskorjausta, joka on alin Belle-selvityksessä mainituista (ks. tältä osin edellä 17 kohta). Sovitteluelin oli 25.2.1999 päivätyssä loppukertomuksessaan hyväksynyt tämän ehdotuksen.

b) Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

74 Kreikan hallitus väittää, että rahoituskorjauksen olisi pitänyt olla pienempi kuin 2 prosenttia ja että sen suurempi määrä perustuu todellisuudessa tosiseikkojen virheelliseen arviointiin ja merkitsee lisäksi sitä, että komissio on käyttänyt harkintavaltaansa väärin. Kantajana oleva hallitus vetoaa tämän näkemyksensä tueksi seuraaviin perusteluihin.

75 Mikäli olen ymmärtänyt sen kannan oikein, se pitää ensinnäkin Kreikan valvontajärjestelmän laiminlyönteihin ja puutteisiin liittyvää rahoituskorjausta perusteettomana sen vuoksi, että vuosi 1994/1995 oli siirtymäkausi. Tästä syystä ei siis voitu vaatia, että Kreikka olisi jo ottanut yhdennetyn järjestelmän täysimääräisesti käyttöön, etenkään kun sitä koskeva määräaika jatkui 1. päivään tammikuuta 1997.

76 Toiseksi kantajana oleva hallitus vetoaa useisiin seikkoihin, joilla se pyrkii osoittamaan, että Kreikassa toimii luotettava valvontajärjestelmä. Se korostaa erityisesti, että kyseisen varainhoitovuoden aikana maatalousministeriön alueelliset hallintoviranomaiset valitsivat tarkastettavien tilojen otoksen keskushallinnon yksityiskohtaisten ohjeiden perusteella, ja niissä oli määritetty riskitekijät asetuksen N:o 3887/92 mukaisesti; että vaikka ristiintarkastuksia koskeva järjestelmä olikin puutteellinen (mikä johtui itse yhdennetyn järjestelmänkin monimutkaisuudesta), se oli kuitenkin järjestetty; ACA:jen ja maatalousministeriön yhteistyön ansiosta maatalousministeriö kykeni ylläpitämään riittävän valvonnan tason.

77 Kreikan tasavalta toteaa lopuksi, että tiettyjen seikkojen olisi pitänyt saada komissio arvostelemaan todettuja puutteita vähemmän ankarasti. Näitä seikkoja ovat seuraavat: erityiset vaikeudet, joita Kreikan viranomaisilla oli ollut erityislaatuisten tilanteiden vuoksi, kuten sen, että tuottajia oli suuri määrä (noin 300 000) ja ilmoitettuja lohkoja vielä enemmän, koska ne olivat merkittävässä määrin pirstoutuneita; se, että asianomaisen ajanjakson aikana ei ollut maarekisteriä; paikalla tehtyjen tarkastusten osuuden lisääminen 5 prosentista 9,3 prosenttiin, jota oli pidettävä riittävänä, kun otetaan huomioon se, että tämä oli tapahtunut sen jälkeen kun aikaisempi tavoiteosuus(18) oli jo saavutettu; se, että komission tarkastuksissa ei ollut ilmennyt "merkittäviä poikkeavuuksia" (kuten vuoden 1995 yhteenvetokertomuksesta ilmenee); Kreikan viranomaisten ponnistukset täyttää sekä yhdennetyn järjestelmän asettamat edellytykset että tarkastuksista vastanneiden komission virkamiesten vaatimukset, ja se, että näillä ponnistuksilla tilannetta oli parannettu merkittävästi.

78 Komissio vastaa ensinnäkin, että kantajana olevan hallituksen yhteisöjen tuomioistuimessa esittämissä väitteissä vain toistetaan seikkoja, jotka sovitteluelin on jo tutkinut ja joiden se ei ole katsonut olevan sellaisia, että kielteinen lausunto 2 prosentin rahoituskorjauksesta olisi perusteltu. Komissio jatkaa toiseksi, että Kreikan valvontajärjestelmässä oli niin lukuisia ja niin vakavia laiminlyöntejä, että jo niiden perusteella 5 prosentin rahoituskorjauksen soveltaminen olisi ollut perusteltua, mutta komissio oli kuitenkin rajoittanut sen määrän 2 prosenttiin juuri sen perusteella, että varainhoitovuoden 1995 menojen tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä oli kuitenkin havaittu parannuksia paikalla tehtyjen tarkastusten määrässä eikä käytännössä ollut todettu merkittäviä maksuun liittyviä poikkeavuuksia. Lopuksi komissio huomauttaa, että riidanalaiset rahoituskorjaukset eivät missään tapauksessa selity sillä, että yhdennettyä järjestelmää ei sovellettu, vaan Kreikan valvontajärjestelmää rasittavilla laiminlyönneillä jo sellaisenaan sekä kansallisten viranomaisten harjoittaman yhteisön tukien hallinnoinnin tehottomuudella.

c) Arviointi

i) Johdanto

79 Aluksi on muistutettava tietyistä olennaisista alan lainsäädäntöön liittyvistä seikoista. On ensinnäkin yleisesti tunnettua, että EMOTR:sta rahoitetaan ainoastaan yhteisön sääntöjen mukaan maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä toteutetut toimenpiteet(19) ja että tilien hyväksymistä ja tarkastamista koskevan menettelyn tavoitteena on nimenomaan taata, että jäsenvaltioiden käytettäväksi annettu rahoitus käytetään voimassa olevien sääntöjen mukaan yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä.

80 Toiseksi on muistutettava siitä, että asetuksen N:o 729/70 8 artiklan 1 kohdassa asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että EMOTR:sta rahoitettavat toimet todella on sääntöjenmukaisesti toteutettu. Tässä säännöksessä, joka heijastaa kyseisen alan osalta hyvin tunnettua EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan (josta on tullut EY 10 artikla) mukaista velvoitetta, määritellään yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ne periaatteet, joiden mukaisesti yhteisön ja jäsenvaltioiden on järjestettävä EMOTR:sta rahoitettavia maatalouden interventiotoimia koskevien yhteisön päätösten täytäntöönpano ja näihin toimiin liittyvien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjunta.(20)

81 Todettakoon vielä, että komissiolle kuuluu sen osoittaminen, että maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä koskevia sääntöjä on rikottu,(21) ja että se on kieltäytyessään rahoittamasta tiettyjä menoja EMOTR:sta tällaisen rikkomisen vuoksi velvollinen perustelemaan päätöksensä, jolla se toteaa asianomaisen jäsenvaltion harjoittaman valvonnan puuttuvan täysin tai olevan puutteellista.(22) "Komission ei kuitenkaan tarvitse näyttää tyhjentävästi jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamien tarkastusten riittämättömyyttä, vaan sen on esitettävä näyttöä vakavasta ja perustellusta epäilyksestä näiden tarkastusten suhteen".(23) Tämä komission näyttövaatimuksen keventäminen johtuu siitä, että jäsenvaltio pystyy parhaiten kokoamaan ja tarkistamaan EMOTR:n tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tarvittavat tiedot, minkä vuoksi jäsenvaltion on esitettävä yksityiskohtaisempi ja täydellisempi näyttö tarkastustensa ja lukujensa todenperäisyydestä ja tarvittaessa komission toteamusten paikkansapitämättömyydestä.(24) On myös muistettava, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltio, jonka EMOTR:n tukiosaston toimintasääntöjen soveltamista koskevat tarkastukset komissio on todennut olemattomiksi tai riittämättömiksi, ei pysty kumoamaan komission toteamuksia tukematta väitteitään seikoilla, jotka osoittavat luotettavan ja toimivan valvontajärjestelmän olemassaolon.(25)

82 Tämän jälkeen tutkin edellä esitetyt Kreikan hallituksen väitteet.

ii) Valvontajärjestelmän sääntöjenvastaisuudet

83 Kuten edellä on todettu, kantajana oleva hallitus riitauttaa ennen kaikkea rahoituskorjaukset, jotka johtuvat Kreikan yhdennetyn järjestelmän puutteista ennen 1.1.1997. On kuitenkin huomautettava, että kuten komissio on tässä tapauksessa täsmentänyt ja kuten myös vuoden 1995 yhteenvetokertomuksesta selvästi ilmenee, riidanalaisella päätöksellä määrätty korjaus ei missään tapauksessa perustu siihen, että yhdennetty järjestelmä edelleen puuttuu. Se perustuu sitä vastoin yleisluonteisiin laiminlyönteihin, jotka rasittavat Kreikan koko valvontajärjestelmää ja tekevät kansallisten viranomaisten harjoittamasta yhteisön tukien hallinnoinnista tehottoman. Kreikan hallituksen tältä osin esittämiä väitteitä ei siis voida hyväksyä.

84 On kuitenkin vielä pohdittava, onko 2 prosentin rahoituskorjaus liian ankara, kun otetaan huomioon todettujen sääntöjenvastaisuuksien "vähämerkityksisyys" tilanteessa, jossa yhdennetty järjestelmä oli vasta käyttöönottovaiheessa. Tällaisen päätelmän hylkäämiseksi on riittävää huomauttaa, että jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa käyttöön tehokas valvontajärjestelmä sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi sekä niihin kohdistuvien seuraamusten toteuttamiseksi ja hallinnoida tätä järjestelmää ei perustu asetukseen N:o 3508/92. Kyseiseen asetukseen sisältyy säännöksiä, joiden tarkoituksena on ainoastaan kyseisen järjestelmän vahvistaminen, joten siihen saakka, kun yhdennetty järjestelmä oli otettu täysimääräisesti käyttöön, jäsenvaltioiden tehtävänä oli kuitenkin taata EMOTR:n interventioiden riittävä valvonta. Tästä osoituksena on se, että asetuksen N:o 3887/92, jossa säädetään yhdennetyn järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja jossa yhdennetyn järjestelmän käyttöönoton määräpäiväksi oli alun perin vahvistettu 1.1.1996, johdanto-osan 13. perustelukappaleessa todetaan, että "on välttämätöntä velvoittaa jäsenvaltiot välttämään tällä välin kaikkia hallinnon ja valvonnan puutteita toteuttamalla kansallisesti tähän tarkoitukseen tarvittavat toimenpiteet" (kursivointi tässä), kun taas kyseisen asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa säädetään, että "jos tiettyjä yhdennetyn järjestelmän osia ei - - vielä sovelleta, kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisten hallinto- ja valvontatoimenpiteiden soveltamiseksi, jotka takaavat kyseisten tukien myöntämiselle säädettyjen edellytysten noudattamisen" (kursivointi tässä). Vaikka pitää siis paikkansa, että jäsenvaltioiden ei tarvinnut vuosina 1994/1995 soveltaa yhdennettyä järjestelmää vielä täysimääräisesti, niillä oli kuitenkin jo siinä vaiheessa velvollisuus huolehtia erityisen tarkkaavaisesti siitä, että niiden valvontajärjestelmät olisivat riittävällä tasolla EMOTR:n interventioihin liittyvien yhteisön sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi. Riidanalainen korjaus on siis perusteltu juuri Kreikan valvontajärjestelmän laiminlyöntien vuoksi, kun näitä laiminlyöntejä oli vuosina 1994/1995 vielä sekä yleishallinnossa että paikallistasolla ja kun ne vaikuttivat valvontajärjestelmän perustavaa laatua oleviin osiin koskiessaan sitä, miten maatalousministeriön alueelliset hallintoviranomaiset valvoivat ACA:ita (joilla oli merkittävä tehtävä yhteisön tukien hallinnoinnissa ja maksamisessa), miten tarkastettavat tilat valittiin ja millaisia pöytäkirjoja kreikkalaiset virkamiehet laativat näistä tarkastuksista. Erityisen raskauttavaa on tässä yhteydessä mielestäni vielä se, että komissio on todennut kyseisiä puutteita vielä vuosina 1994/1995.

85 Tässä tilanteessa 2 prosentin rahoituskorjaus ei siis vaikuta liian ankaralta, koska se on, kuten edellä on todettu, alin Belle-selvitykseen sisältyvistä kiinteistä korjauksista ja komissio on vakiintuneesti käyttänyt sitä sen tyyppisten puutteiden ja sääntöjenvastaisuuksien yhteydessä, joita edellä on kuvattu.

iii) Valvontajärjestelmän väitetty luotettavuus

86 Vaikka komissio on esittänyt näyttöä valvontajärjestelmän lukuisista puutteista, Kreikan hallitus väittää, kuten edellä on todettu, että järjestelmä oli luotettava. Kreikan viranomaiset eivät kuitenkaan ole kyenneet osoittamaan komission toteamusten paikkansapitämättömyyttä eivätkä ne ole myöskään kiistäneet niiden tosiseikkoja koskevien päätelmien oikeellisuutta, joita komission virkamiehet ovat tehneet Kreikassa tehtyjen tarkastusten perusteella. Koska Kreikan hallitus on siis esittänyt pelkkiä väitteitä esittämättä yhteisöjen tuomioistuimelle mitään konkreettisia todisteita (kuten se ei ole myöskään esittänyt niitä sovitteluelimessä käydyssä sovittelussa), se ei ole täyttänyt "yksityiskohtaista ja täyttä" näyttövelvollisuutta, joka sille kuuluisi komission toteamusten paikkansapitämättömyyden osalta.

iv) Lieventävät olosuhteet

87 Lieventävistä olosuhteista, jotka Kreikan hallitus väittää komission jättäneen huomiotta tai ottaneen riittämättömällä tavalla huomioon, on vain huomautettava, että kuten edellä (ks. 72 kohta) on todettu, ne mainittiin nimenomaisesti vuoden 1995 yhteenvetokertomuksessa ja niiden perusteella rahoituskorjaukset vahvistettiin 2 prosentin kiinteään vähimmäiskorjaukseen, jota Belle-selvityksen mukaan käytettiin vain "jos puute rajoittuu valvontajärjestelmän merkityksettömämpään osaan tai valvontatoimenpiteisiin, jotka eivät ole olennaisia menojen sääntöjenmukaisuuden takaamisen kannalta" (kursivointi tässä).

88 Katson siis, että kantajan väitteet, joiden kohteena ovat Kreikan hallinto- ja valvontajärjestelmän laiminlyönteihin liittyvät rahoituskorjaukset, on hylättävä.

2. Hallinnollisten kustannusten pidätys tukien hallinnoinnin yhteydessä

89 Perusteltaessa ACA:jen suorittamiin pidätyksiin liittyvää rahoituskorjausta vuoden 1995 yhteenvetokertomuksessa viitataan samaa kysymystä koskeneeseen yksityiskohtaiseen selostukseen edellisen vuoden kertomuksessa. Viimeksi mainitusta kertomuksesta ilmenee, että ACA:t osallistuvat Kreikassa välttämättä peltokasvialan korvausluonteisten tukien hallinnointiin ja maksamiseen, koska niiden tehtävänä on tukihakemuksiin liittyvä tietojenkäsittely ja maksujen suorittaminen kaikille tuensaajille eli sekä ACA:jen jäsenille että muille tuensaajille. ACA:t pidättävät kansallisen sopimuksen perusteella kuluina noin kaksi prosenttia tukien määrästä, mikä on asetuksen N:o 729/70 1 artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 1765/92 15 artiklan 3 kohdan vastaista, koska näiden säännösten mukaan tuet on maksettava tuensaajille kokonaisuudessaan. Vuoden 1995 yhteenvetokertomuksen lisäyksen mukaan sovitteluelin on todennut, että se on tutkinut nämä kysymykset jo aikaisempien sovittelumenettelyjen yhteydessä ja että käsiteltävään asiaan ei sisälly mitään uusia seikkoja.

90 Kreikan hallitus arvioi, että riidanalainen päätös perustuu ACA:jen suorittamien pidätysten luonteen virheelliseen arviointiin ja esittää samat perustelut kuin ne, jotka yhteisöjen tuomioistuin on jo hylännyt edellä mainitussa 11.1.2001 antamassaan tuomiossa varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta.(26) Kuten olen jo todennut, se ei ole tässä tapauksessa kyennyt esittämään uusia tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja, jotka eroaisivat niistä, joita yhteisöjen tuomioistuin on jo tutkinut edellä mainitussa asiassa. Ei edelleenkään ole siis mitään syytä poiketa päättelystä, jota yhteisöjen tuomioistuin sovelsi kyseisessä tilanteessa,(27) joten ehdotan, että myös Kreikan hallituksen tältä osin esittämät väitteet hylättäisiin.

D Komission ajallisen toimivallan puuttuminen

91 Kreikan hallituksen viimeinen kanneperuste perustuu muutetun asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidenteen alakohtaan, jossa, kuten edellä todettiin (ks. 10 kohta), säädetään muun muassa seuraavaa: "Niiden menojen rahoituksesta, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa, ei voida kieltäytyä." Kreikan hallituksen mukaan riidanalaisella päätöksellä rikotaan tätä säännöstä siltä osin kuin siinä määrätään rahoituskorjauksia sellaisista menoista, jotka on toteutettu yli 24 kuukautta ennen tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa.

92 Komissio kuitenkin vastaa, tosin vasta vastaajan vastauksessaan, että kyseisistä tiedoksiannoista säädetään asetuksen N:o 729/70 5 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta annetun asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa (ks. edellä 14 kohta). Asetusta N:o 1663/95 sovelletaan sen 10 artiklan nojalla vasta varainhoitovuodesta 1996 alkaen, eikä se siis voi koskea varainhoitovuotta 1995, joka on riidanalaisen päätöksen kohteena. Komissio toteaa joka tapauksessa viimeksi mainitun varainhoitovuoden osalta lähettäneensä Kreikan viranomaisille kirjeen, jossa ilmoitettiin sen yksiköiden tammikuussa 1996 tekemien tarkastusten tuloksista ja niihin liittyneistä päätelmistä (8.7.1996 päivätty kirje nro VI/27548). Kirjeessä täsmennettiin, että tarkastusten yhteydessä tehtyjen toteamusten mahdollisia rahoituksellisia seurauksia arvioitaisiin Kreikan viranomaisten antaman vastauksen jälkeen; tästä seuraa, että riidanalaisessa päätöksessä huomioon otetuista menoista on osoitettu Kreikan viranomaisille tiedoksianto ennen asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettujen 24 kuukauden kulumista.

93 Kreikan hallituksen väitteen perusteltavuuden arvioimiseksi on siis ensin selvitettävä, koskevatko edellä mainitussa 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut velvollisuudet rahoituksen epäämistä varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä. Tältä osin on muistettava, että tämän säännöksen voimassa oleva sanamuoto on otettu käyttöön asetuksella N:o 1287/95, jota asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan sovelletaan varainhoitovuodesta 1996 alkaen. Mainitun artiklan 2 kohdassa puolestaan säädetään, että muutetun asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu rahoituksesta kieltäytyminen ei voi koskea 16.10.1992 edeltävän varainhoitovuoden lukuun ilmoitettuja menoja, "sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen N:o 1287/95 voimaantuloa edeltävää varainhoitovuotta koskevien tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien päätösten tekemistä". Tulkitessaan viimeksi mainittua virkettä yhteisöjen tuomioistuin on täsmentänyt äskettäisessä tuomiossaan, että asetuksen N:o 729/70 5 artiklan mukaisia rahoituskorjauksia voidaan soveltaa myös 16.10.1992 jälkeen alkaviin (ja tietenkin vuotta 1996 edeltäviin) varainhoitovuosiin, joiden osalta ei ole tehty tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa päätöstä ennen asetuksen N:o 1287/95 voimaantuloa.(28) Koska nyt käsiteltävässä asiassa riidanalainen päätös on päivätty 28.7.1999, komission oli varainhoitovuoden 1995 tilejä tarkastettaessa ja hyväksyttäessä sovellettava asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista menettelyä.(29)

94 Kuten olen edellä jo todennut, komissio on lisäksi vastannut, että tässä yhteydessä kyseessä olevia "kirjallisia tiedoksiantoja" koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä säännellään asetuksen N:o 1663/95 8 artiklalla ja että niitä kiistatta sovelletaan vasta varainhoitovuodesta 1996 lähtien. Komissio ei lausu kuitenkaan mitään välittömästi asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan sovellettavuudesta tässä tapauksessa, ja korostaa ainoastaan, että se on tosiasiallisesti täyttänyt riittävän ajoissa kyseisessä säännöksessä asetetun velvoitteen; se ei tietenkään ota kantaa myöskään yhteisöjen tuomioistuimen tältä osin tekemään edellä mainittuun ratkaisuun, koska tuomio on annettu vasta myöhemmin. Komission tältä osin esittämistä niukkasanaisista huomautuksista on kuitenkin mielestäni pääteltävä, että se ei kiistä edellä mainitun 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisen tiedoksiantovelvoitteen ajallistakaan soveltamisalaa mutta pitää poissuljettuna sitä, että sen täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa, sovellettaisiin ennen varainhoitovuotta 1996. Kirjallista tiedoksiantoa koskeva velvoite olisi toisin sanoen voimassa ennen tätä varainhoitovuotta, mutta sen täytäntöönpanoon liittyvien yksityiskohtien ei tähän päivämäärään mennessä tarvitsisi täyttää asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan mukaisia yksityiskohtaisempia vaatimuksia.

95 Kuten olen todennut, päättelen tämän ainoastaan epäsuorasti komission kirjelmästä; vaikuttaa kuitenkin siltä, että vastaapa tämä vastaajan todellisia näkemyksiä tai ei, se noudattaa edellä mainitun lainsäädännön yhteennivoutunutta kehityslinjaa ja on etenkin yhteensopiva yhteisöjen tuomioistuimen edellä mainitun tuomion kanssa.

96 Mikäli näin on, on siis selvitettävä, onko komissio tässä tapauksessa noudattanut velvoitettaan antaa Kreikalle tiedoksi tuolloin voimassa olleiden muotovaatimusten mukaisesti varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tehtyjen tarkastusten tulokset. Kuten edellä on todettu, komissio vetoaa tässä yhteydessä 8.7.1996 päivättyyn kirjeeseensä, jossa se ilmoitti tammikuussa 1996 tehtyjen tarkastusten tuloksia. Kirjettä tarkemmin tutkittaessa huomataan, että se täyttää vain osittain asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidennen alakohdan mukaisen tiedoksiantovelvoitteen, koska se koskee vain hedelmä- ja vihannesalaa mutta ei peltokasvialaa; lisäksi siinä ilmoitetaan sellaisten tarkastusten tulokset, jotka koskevat vain osittain varainhoitovuoden 1995 menojen tarkastamisen ja hyväksymisen kannalta merkityksellisiä sääntöjenvastaisuuksia, samoin kuin siinä viitataan sääntöjenvastaisuuksiin, jotka ovat vain osittain samat kuin ne, joiden perusteella hedelmä- ja vihannesalalla on sovellettu riidanalaisessa päätöksessä tarkoitettuja rahoituskorjauksia (siinä ei esimerkiksi mainita koululaisille tapahtuneeseen ilmaisjakeluun liittyviä sääntöjenvastaisuuksia).

97 Kun tutkitaan lisäksi tarkasti oikeudenkäyntiasiakirjoja, joita valitettavasti ei ole helppo tulkita yksiselitteisesti, voidaan todeta, että tämän riidanalaisen kohdan osalta Kreikan viranomaisten ja komission välillä on ollut muutakin kirjeenvaihtoa. Viittaan esimerkiksi 8.3.1996 päivättyyn kirjeeseen, joka mainitaan sovitteluelimen peltokasvialaa koskevassa loppukertomuksessa (8 kohta) ja jossa komission yksiköt ovat esittäneet perustelut vähennysehdotukselleen, joka vastasi määriä, joita ACA:t ovat pidättäneet maksaessaan tukia tuensaajille. Komissio on niin ikään peltokasvialan osalta liittänyt kirjelmäänsä jäljennöksen 24.7.1995 päivätystä kirjeestä nro VI/28405, jossa se oli esittänyt Kreikan viranomaisille EMOTR:n "yksityiskohtaiset huomautukset" komission yksiköiden huhtikuussa 1995 Kreikan yhteisön tukien hallinto- ja valvontajärjestelmän sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi tekemien tarkastusten tuloksista.

98 Hedelmä- ja vihannesalan osalta on seuraavaksi todettava, että Kreikan hallitus on itse liittänyt kannekirjelmäänsä jäljennöksen 3.12.1995 päivätystä komission kirjeestä (nro VI/74155), johon sisältyy useita täsmällisiä huomautuksia, jotka koskevat joko sitrushedelmiä tai persikoita ja nektariineja. Nämä huomautukset, jotka ovat suurelta osin samat kuin ne, joilla nyt käsiteltävässä asiassa riidanalaiset korjaukset on perusteltu, sisältävät myös kertomuksen komission yksiköiden elokuussa 1995 tekemien tarkastusten tuloksista. Samassa 3.12.1995 päivätyssä kirjeessä viitataan lisäksi aikaisempaan, 21.8.1995 päivättyyn kirjeeseen (nro 31631), jossa oli jo käsitelty hedelmä- ja vihannesalan sääntöjenvastaisuuksia yleisesti ja persikoita ja nektariineja koskevia sääntöjenvastaisuuksia erityisesti. Mainittakoon vielä 24.6.1998 päivätty komission tiedoksianto nro VI/25315, joka on vastaajan kirjelmän liitteenä ja jossa viitataan aikaisempiin, 3.7.1997 (nro VI/26774) ja 6.8.1997 (nro VI/31882) eli useiden Kreikassa tehtyjen tarkastusten jälkeen päivättyihin tiedoksiantoihin.

99 Nämä ovat epäsuoria ja hajanaisia tietoja, joita en kuitenkaan voi jättää esittämättä, koska käytettävissä oleva asiakirja-aineisto on epätäydellinen. Kaiken kaikkiaan näiden tietojen, kuten myös istunnossa esitettyjen täsmennysten ja toisaalta luotettavien päätelmien, joiden vuoksi alalla normaalisti noudatettu käytäntö on sallittava, perusteella on mielestäni katsottava, että asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista velvoitetta on kaiken todennäköisyyden mukaan pääosin noudatettu tässä tapauksessa, vaikkakin kyseisessä säännöksessä tarkoitetuin kaikkein yksinkertaisimmin muodoin, ja että Kreikan hallituksen tältä osin esittämä väite on näin ollen perusteeton.

100 Tästä syystä katson, että yhtään niistä väitteistä ja niiden perusteluista, joihin Kreikan hallitus on vedonnut saadakseen päätöksen 1999/596/EY kumotuksi, ei voida hyväksyä ja että nyt käsiteltävä kanne on siis hylättävä.

IV Oikeudenkäyntikulut

101 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mikäli vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on esittänyt tätä koskevan vaatimuksen ja kun otetaan huomioon ratkaisu, jota asiassa ehdotan, tämä vaatimus on mielestäni hyväksyttävä.

V Ratkaisuehdotus

102. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin ratkaisisi asian seuraavalla tavalla:

1) Kanne hylätään.

2) Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) - 3.2.1999 tehty komission päätös (annettu tiedoksi numerolla C(1999) 209) (EYVL L 61, s. 37).

(2) - Jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta rahoitettujen menojen kuukausittaisesta kirjanpidosta ja asetuksen (ETY) N:o 2776/88 kumoamisesta 16 päivänä helmikuuta 1996 annettu komission asetus, sellaisena kuin se on muutettuna 18.7.1997 annetulla komission asetuksella N:o 1391/97 (EYVL L 190, s. 20).

(3) - Ks. esim. asia C-50/94, Kreikka v. komissio, tuomio 4.7.1996 (Kok. 1996, s. I-3331, 24-28 kohta) ja asia C-242/96, Italia v. komissio, tuomio 1.10.1998 (Kok. 1998, s. I-5863).

(4) - Sellaisena kuin se on 21.11.1972 annetun neuvoston asetuksen N:o 2454/72 (EYVL L 226, s. 1), 28.5.1980 annetun neuvoston asetuksen N:o 1315/80 (EYVL L 134, s. 20) ja 14.11.1983 annetun neuvoston asetuksen N:o 3284/83 (EYVL L 325, s. 1) mukaisten muutosten jälkeen.

(5) - Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 3508/92 muuttamisesta 17 päivänä joulukuuta 1992 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2466/96 (EYVL L 335, s. 1).

(6) - Ks. 24.6.1998 päivätty komission kirje nro VI/25315, 4.1.1999 päivätty hedelmiä ja vihanneksia koskeva sovitteluelimen loppuselvitys nro 98/GR/110 sekä vuoden 1995 yhteenvetokertomuksen lisäys.

(7) - Varainhoitovuosi alkoi 16.10.1994 ja päättyi 15.10.1995 (ks. asetuksen N:o 296/96 7 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta).

(8) - Komissio korostaa, että parannuksista huolimatta useat komission elokuusta 1994 elokuuhun 1995 persikoiden ja nektariinien osalta ja lokakuusta 1994 tammikuuhun 1996 sitrushedelmien osalta tekemät tarkastukset olivat osoittaneet, että tuottajajärjestöjen hyväksymisjärjestelmässä oli edelleen huomattavia puutteita.

(9) - Tilanne on tällainen esimerkiksi kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana kerättyjen persikoiden ja nektariinien osalta.

(10) - Asia C-55/91, Italia v. komissio, tuomio 6.10.1993 (Kok. 1993, s. I-4813, 67 kohta).

(11) - Sama kohta.

(12) - Kreikan hallitus vetoaa tältä osin em. asiassa Kreikka v. komissio 4.7.1996 annettuun tuomioon, jossa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että "10 prosentin kiinteämääräinen korjaus menoihin voidaan tehdä, jos puute liittyy valvontajärjestelmän tai -toimenpiteiden kokonaisuuteen tai niiden perustavaa laatua oleviin osiin, jotka ovat olennaisia menojen sääntöjenmukaisuuden takaamiseksi, siten että voidaan päätellä, että EMOTR:n kohtaama tappioriski oli erittäin suuri" (25 kohta).

(13) - Ks. 11.1.2001 annetun tuomion 50 ja 55 kohta.

(14) - Kyseisessä säännöksessä säädetään koululaisille tapahtuvan ilmaisjakelun osalta, että "jäsenvaltio[t] huolehti[vat] siitä, että täten jaetut määrät ovat kouluruokaloiden tavallisesti ostamien määrien lisänä" (kursivointi tässä).

(15) - Hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EYVL L 297, s. 1). Kyseisessä asetuksessa sallitaan hedelmien ilmaisjakelu koululaisille "kouluruokaloissa tavallisesti tarjottujen aterioiden ulkopuolella sekä niiden koulujen koululaisille, joissa ei ole kouluruokalaa" (ks. 30 artiklan 1 kohdan b alakohta).

(16) - Muita yksityiskohtia sisältyy vielä komission Kreikan viranomaisille osoittamiin 24.7.1995 (nro VI/28405) ja 14.8.1998 (nro VI/31634) päivättyihin kahteen kirjeeseen sekä sovitteluelimen peltokasvialan osalta laatimaan 25.2.1999 päivättyyn loppukertomukseen nro 98/GR/121.

(17) - Ks. asetuksen N:o 2466/96 1 artiklan 3 kohta.

(18) - Nimenomaan 5 prosenttia (ks. asetuksen N:o 3887/92 6 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta).

(19) - Ks. vastaavasti asia C-253/97, Italia v. komissio, tuomio 28.10.1999 (Kok. 1999, s. I-7529, 6 kohta ja siinä mainittu oikeuskäytäntö).

(20) - Ks. asia C-2/93, Exportslachterijen van Oordegem, tuomio 2.6.1994 (Kok. 1994, s. I-2283, 17 ja 18 kohta) ja asia C-235/97, Ranska v. komissio, tuomio 19.11.1998 (Kok. 1998, s. I-7555, 45 kohta).

(21) - Ks. asia C-281/89, Italia v. komissio, tuomio 19.2.1991 (Kok. 1991, s. I-347, 19 kohta); em. asiassa Italia v. komissio 6.10.1993 annetun tuomion 13 kohta ja em. asiassa Italia v. komissio 28.10.1999 annetun tuomion 6 kohta.

(22) - Ks. esim. asia C-8/88, Saksa v. komissio, tuomio 12.6.1990 (Kok. 1990, s. I-2321, 23 kohta).

(23) - Ks. asia C-54/95, Saksa v. komissio, tuomio 21.1.1999 (Kok. 1999, s. I-35, 35 kohta) ja asia C-28/94, Alankomaat v. komissio, tuomio 22.4.1999 (Kok. 1999, s. I-1973, 40 kohta).

(24) - Ks. vastaavasti em. asiassa Saksa v. komissio 21.1.1999 annetun tuomion 35 kohta; em. asiassa Alankomaat v. komissio annetun tuomion 41 kohta ja asia C-278/98, Alankomaat v. komissio, tuomio 6.3.2001 (Kok. 2001, s. I-1501, 93 kohta).

(25) - Ks. em. asiassa Italia v. komissio 28.10.1999 annetun tuomion 7 kohta ja siinä mainittu oikeuskäytäntö ja em. asiassa Kreikka v. komissio 11.1.2001 annetun tuomion 70 kohta.

(26) - Ks. vastaavasti em. asiassa Kreikka v. komissio annetun tuomion 17 ja 31 kohta.

(27) - Ks. vastaavasti tuomion 18, 19 ja 32 kohta.

(28) - Em. asiassa Alankomaat v. komissio 6.3.2001 annetun tuomion 82 kohta.

(29) - Ks. vastaavasti samankaltaisen tilanteen osalta, jossa oli kyse 6.5.1998 päivätystä varainhoitovuoden 1994 menojen tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä, em. asiassa Alankomaat v. komissio 6.3.2001 annetun tuomion 83 kohta.

Full & Egal Universal Law Academy