EUR-Lex -  62000CJ0157 - FI - Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 9 päivänä tammikuuta 2003. - Helleenien tasavalta vastaan Euroopan yhteisöjen komissio. - EMOTR - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen - Varainhoitovuodet 1996-1998 - Vientituki - Hedelmät ja vihannekset. - Asia C-157/00.

Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa
Asianosaiset

Asiassa C-157/00,

Helleenien tasavalta, asiamiehinään V. Kontolaimos, I. K. Chalkias ja C. Tsiavou, prosessiosoite Luxemburgissa,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään M. Condou-Durande, prosessiosoite Luxemburgissa,

vastaajana,

"jossa kantaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin kumoaa osittain Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukirahastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 1 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/216/EY (EYVL L 67, s. 37) niiltä osin kuin se koskee Kreikkaa,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(kuudes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J.-P. Puissochet sekä tuomarit R. Schintgen (esittelevä tuomari), C. Gulmann, F. Macken ja N. Colneric,

julkisasiamies: S. Alber,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,

ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,

kuultuaan asianosaisten 28.2.2002 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,

kuultuaan julkisasiamiehen 16.4.2002 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

Tuomion perustelut

1 Kreikan valtio on yhteisöjen tuomioistuimeen 27.4.2000 toimittamallaan kanteella vaatinut EY 230 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan osittain Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukirahastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 1 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/216/EY (EYVL L 67, s. 37; jäljempänä riidanalainen päätös) niiltä osin kuin se koskee Kreikkaa.

2 Kreikan kanne koskee riidanalaisen päätöksen kumoamista niiltä osin kuin siinä todetaan, että EMOTR:n vastattaviksi ei voida hyväksyä seuraavia määriä:

- vientitukien osalta 339 028 666 Kreikan drakmaa (GRD) vientitavaroita koskevien tarkastusten puutteiden takia

- hedelmien ja vihannesten osalta 659 967 504 GRD tarkastusten ja persikka- ja nektariinipuiden raivaukseen liittyvien asiakirjojen hallinnoinnin puutteiden takia

- hedelmien ja vihannesten osalta 1 966 954 869 GRD valvontajärjestelmän puutteiden ja persikoiden jalostamisen yhteydessä tuottajille maksettavan vähimmäishinnan noudattamatta jättämisen takia.

3 Tehtyjen rahoituskorjausten perusteluiden yhteenveto on esitetty 27.10.1999 päivätyssä yhteenvetokertomuksessa VI/10529/99 EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tehtyjen tarkastusten tuloksista asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti vientitukien, hedelmien ja vihannesten, eläinpalkkioiden, maatalouden ympäristöohjelmien, tilintarkastuksen, peltokasvien sekä pellavan ja hampun osalta (jäljempänä yhteenvetokertomus).

Vientitukia koskeva rahoituskorjaus

4 Yhteenvetokertomuksesta käy ilmi, että EMOTR:n tarkastajat ovat Kreikassa suorittamiensa tarkastusten aikana todenneet, että vientituotteiden tarkastuksilla ei ollut laadullista tavoitetta, vaikka niitä suoritettiin hyvin tiheästi. On tullut ilmi, että erityisesti Thessalonikin ja Skydran (Kreikka) tullitoimipaikoilla ei ollut käytössään riittäviä laitteita tarkastusten suorittamiseksi hyväksyttävissä olosuhteissa ja että kyseiset tarkastukset suoritettiin lastatuille ajoneuvoille ja ne olivat ainoastaan osittaisia. Lisäksi tarkastusten ja selostusten laatua ei seurattu alueellisella tai valtakunnallisella tasolla. Kyseisten tarkastusten laadusta ei voitu jälkeenpäin tehdä mitään arviointia tarkastuskertomusten perusteella, koska niille ei ollut määrätty vakiomuotoa.

5 Näin ollen komissio on päättänyt tehdä 5 prosentin suuruisen rahoituskorjauksen Kreikan ilmoittamiin menoihin, jotka liittyvät vientitukien rahoitukseen.

Ensimmäinen kanneperuste

Asianosaisten lausumat

6 Ensimmäisessä kanneperusteessaan Kreikan hallitus väittää, että komissio on tulkinnut ja soveltanut virheellisesti tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä suoritettavasta valvonnasta 12 päivänä helmikuuta 1990 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 386/90 (EYVL L 42, s. 6) ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 386/90 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tukea saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä tehtävästä fyysisestä tarkastuksesta 20 päivänä syyskuuta 1995 annettua komission asetusta (EY) N:o 2221/95 (EYVL L 224, s. 13) sekä arvioinut tosiseikkoja virheellisesti.

7 Kyseisen hallituksen mukaan asetuksen N:o 386/90 2 ja 3 artiklassa asetetaan jäsenvaltion tulliviranomaisille pelkästään velvollisuus suorittaa fyysinen tarkastus noin 5 prosentin osuudelle niiden maataloustuotteiden vienti-ilmoituksista, jotka voivat saada vientitukia, mutta niissä ei säädetä laadullisista kriteereistä, jotka tarkastusten on täytettävä. Lisäksi asetuksen N:o 2221/95 5 artiklan 1 kohdassa ei mitenkään määritellä suoritettavien fyysisten tarkastusten laadullisia ominaispiirteitä, vaan siinä rajoitutaan esittämään tarpeelliset toimet sen varmistamiseksi, että vienti-ilmoitus ja tavara, sen lajin, luonteen ja ominaisuuksien osalta, ovat yhdenmukaiset. Kyseisen asetuksen 7 artiklassa edellytetään ainoastaan sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla voidaan todeta milloin tahansa, onko viiden prosentin tarkastusaste saavutettu, ja tarkastuksia koskevien yksityiskohtaisten selostusten laatimista. Laadullinen kriteeri, johon komissio on vedonnut kyseessä olevan rahoituskorjauksen tekemiseksi, on näin ollen vailla perusteita.

8 Kreikan hallitus korostaa tosiseikkojen arvioinnin osalta, että vastoin komission esittämää vietyjen tavaroiden fyysiset tarkastukset on suoritettu Kreikassa sovellettavan lainsäädännön säännösten mukaisesti ja komission vaatimukset huomioon ottaen. Näin ollen muun muassa tullivirkailijoiden suorittamia tarkastuksia olivat valvoneet tarkastajat, jotka olivat johtajan asemassa, tarkastuksista oli maininta vienti-ilmoituksissa, fyysistä vientitarkastusta koskevaan tarkastusasiakirjaan oli edellytetty tulostettavan tiedot, jotka vahvistavat vienti-ilmoituksen vastaavuuden viedyn tavaran kanssa, ja vienti-ilmoituksissa annettuja tietoja koskevien tarkastusten suorittamisesta vastuussa olevat henkilöt olivat käyttäneet näissä tarkastuksissa heidän käytettävissään olleita keinoja, kuten punnituslaitteita. Lisäksi laitteistot ja tarkastusrakenteet, joiden komissio väittää olevan riittämättömiä, uudistettiin yhteisön ohjelman "Tulli 2000" toteuttamisen yhteydessä. Kyseessä olevat yksiköt olivat myös vastaanottaneet vuosina 1996 ja 1999 yleiskirjeet, joissa annettiin selvät ja täsmälliset ohjeet tarkastuksissa noudatettavista menettelyistä. Skydran tullitoimipaikka on siten soveltanut vuoden 1996 yleiskirjettä. Lisäksi komission kanssa käydystä kirjeenvaihdosta käy ilmi, että komissio on katsonut, että Kreikassa suoritetut tarkastukset olivat tyydyttäviä ja että niiden tiheys oli erityisen korkea.

9 Komissio täsmentää, että kyseessä olevan rahoituskorjauksen pääasiallinen peruste on sellaisten laitteiden puuttuminen, jotka ovat välttämättömiä luotettavan tarkastuksen, joka täyttää asetuksista N:o 386/90 ja N:o 2221/95 sekä erityisesti viimeksi mainitun asetuksen liitteestä riittävän täsmällisesti ilmenevät kriteerit, suorittamiseksi. Komissio on yksiköidensä suorittamien tarkastusten perusteella tehnyt johtopäätöksen, että tarkastusten järjestäminen Kreikassa ei vastaa asetuksessa N:o 2221/95 ja erityisesti sen liitteessä vahvistettuja vaatimuksia.

10 Komissio lisää, että tarkastusten laadun varmistamiseksi ei riitä yksinkertaisen hierarkkisen valvonnan käyttöönotto, vaan on luotava tullitoimipaikkojen sisäinen valvontajärjestelmä sekä mekanismit, joilla voidaan kansallisella tasolla varmistaa tietty yhdenmukaisuus tarkastusten laadussa. Lisäksi Kreikan viranomaisten tullitoimipaikoille vuonna 1996 osoittamaa yleiskirjettä oli sovellettu vasta 1.1.1999 jälkeen eli sen ajanjakson jälkeen, jota riidanalainen rahoituskorjaus koskee.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

11 Sovellettavien säännösten ja niiden tulkinnan osalta on ensinnäkin muistettava yhtäältä, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä huhtikuuta 1970 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 (EYVL L 94, s. 13), sellaisena kuin se on muutettuna 22.5.1995 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1287/95 (EYVL L 125, s. 1; jäljempänä asetus N:o 729/70), 8 artiklan 1 kohdassa jäsenvaltioille asetetaan velvollisuus toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EMOTR:sta rahoitettavat toimet todella on sääntöjenmukaisesti toteutettu, sekä sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja niihin kohdistuvien seuraamusten toteuttamiseksi ja sellaisten summien takaisinperimiseksi, jotka on menetetty sääntöjenvastaisuuksien tai laiminlyöntien seurauksena, vaikka yhteisön tietyssä yksittäisessä säädöksessä ei nimenomaisesti edellytettäisikään minkään tietyn valvontamenetelmän käyttöön ottamista. Toisaalta kyseisestä säännöksestä, tarkasteltuna yhdessä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa (josta on tullut EY 10 artikla) luodun, lojaalia yhteistyötä komission kanssa koskevan velvoitteen kanssa, seuraa varsinkin yhteisön varojen asianmukaisen käytön osalta, että jäsenvaltioiden on järjestettävä sellainen hallinnollisten ja paikan päällä tapahtuvien tarkastusten kokonaisuus, jonka avulla voidaan varmistaa, että kyseisten tukien myöntämistä koskevia aineellisia ja muodollisia edellytyksiä on asianmukaisesti noudatettu (asia C-247/98, Kreikka v. komissio, tuomio 11.1.2001, Kok. 2001, s. I-1, 81 kohta).

12 Tästä seuraa - vaikka oletettaisiin Kreikan hallituksen esittämällä tavalla, että asetuksissa N:o 386/90 ja N:o 2221/95 ei ole säädetty mitään erityistä suoritettavien tarkastusten laatua koskevaa vaatimusta - että jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten tarkastusten jälkeen ei ole mitään epäilyksiä EMOTR:lta veloitettavien menojen sääntöjenmukaisuudesta. Niiden on näin ollen toimittava niin, että tehtyjen tarkastusten laatu on sellaisella tasolla, ettei sitä voida arvostella.

13 On lisättävä, kuten julkisasiamies on todennut esittämänsä ratkaisuehdotuksen 27-28 kohdassa, että asetuksen N:o 2221/95 liitteessä ja asetuksen N:o 386/90 3 artiklan 3 kohdassa säädetään tavasta, jolla tietyt fyysiset tarkastukset on suoritettava, ja niissä esitetään siten laadulliset kriteerit, jotka kyseisten tarkastusten on täytettävä.

14 Näin ollen ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä perusteettomana.

15 Toiseksi komission suorittaman tosiseikkojen arvioinnin osalta on muistettava, että EMOTR:sta rahoitetaan vain yhteisön säännösten mukaisesti toteutettuja interventioita maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn piirissä (ks. asia C-278/98, Alankomaat v. komissio, tuomio 6.3.2001, Kok. 2001, s. I-1501, 38 kohta). Tältä osin komissiolle kuuluu sen osoittaminen, että kyseisiä säännöksiä on rikottu. Näin ollen komission on perusteltava päätöksensä, joissa se toteaa, että asianomainen jäsenvaltio on laiminlyönyt tarkastukset tai suorittanut ne puutteellisesti (ks. em. asia Alankomaat v. komissio, tuomion 39 kohta).

16 Komission ei kuitenkaan tarvitse näyttää tyhjentävästi kansallisten viranomaisten suorittamien tarkastusten riittämättömyyttä tai niiden esittämien lukujen sääntöjenvastaisuutta, vaan sen on esitettävä näyttö vakavasta ja perustellusta epäilyksestä näiden tarkastusten tai lukujen suhteen (ks. em. asia Alankomaat v. komissio, tuomion 40 kohta).

17 Komission näyttövaatimuksen keventäminen johtuu siitä, että jäsenvaltio pystyy parhaiten keräämään ja tarkistamaan EMOTR:n tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tarvittavat tiedot ja sen on siten esitettävä yksityiskohtaisempi ja täydellisempi näyttö näiden tarkastusten tai lukujen todenperäisyydestä ja tarvittaessa komission väitteiden paikkansapitämättömyydestä (ks. em. asia Alankomaat v. komissio, tuomion 41 kohta).

18 Asianomainen jäsenvaltio ei puolestaan pysty kumoamaan komission päätelmiä pelkillä väitteillä, joiden tueksi se ei esitä selvitystä luotettavan ja toimivan valvontajärjestelmän olemassaolosta. Jollei jäsenvaltio pysty osoittamaan komission päätelmiä virheellisiksi, päätelmät saattavat antaa aiheen perusteltuihin epäilyksiin siitä, onko valvonta- ja tarkastustoimista muodostuvaa asianmukaista ja tehokasta kokonaisuutta otettu käyttöön (asia C-253/97, Italia v. komissio, tuomio 28.10.1999, Kok. 1999, s. I-7529, 28 kohta).

19 Käsiteltävässä asiassa on todettava, että Kreikan hallitus - huolimatta siitä, että se on esittänyt toimenpiteet, jotka on toteutettu vastauksena komission yhteenvetokertomuksessaan esittämiin erilaisiin puutteisiin - ei ole osoittanut sitä, millä tavoin komission havaitsemat puutteet ovat tosiasiassa korjaantuneet kyseisten toimenpiteiden avulla.

20 Kreikan hallitus ei nimittäin osoita sitä, miten suoritettavien tarkastusten valvonnasta vastuussa olevan henkilön nimittämisestä seuraa tarkastusten laadun parantuminen.

21 Tarkastuksissa noudatettavia menettelyjä koskevia ohjeita sisältävien yleiskirjeiden lähettäminen eri tullitoimipaikkoihin vuosina 1996 ja 1999 ei myöskään sinänsä takaa, että tarkastukset on tosiasiassa suoritettu näiden ohjeiden mukaisesti.

22 Komission Skydran tullitoimipaikan osalta esittämistä asiakirjoista, joita Kreikan hallitus ei ole riitauttanut, käy ilmi, että kyseinen toimipaikka on soveltanut vuoden 1996 yleiskirjettä vasta vuoden 1998 lopun jälkeen ja näin ollen sen ajanjakson jälkeen, jota riidanalainen rahoituskorjaus koskee. Tästä seuraa, että Kreikan hallitus ei ole esittänyt näyttöä siitä, että komission havainto on virheellinen.

23 Yleiskirjeestä, jonka Kreikan viranomaiset ovat lähettäneet tullitoimipaikoille vuonna 1999, riittää sen toteaminen, että yleiskirjeen lähettämispäivä huomioon ottaen sillä ei ole voinut olla vaikutusta vuosina 1996-1998 suoritettuihin tarkastuksiin.

24 Kreikan hallitus toteaa yhteisön lainsäädännöstä seuraavat laatuvaatimukset täyttävien fyysisten tarkastusten suorittamiseen soveltuvien infrastruktuurien puuttumisesta ainoastaan, että kyseessä olevien infrastruktuurien parantamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä on määrä toteuttaa ohjelman "Tulli 2000" yhteydessä. Sitä, että eri tullitoimipaikoille oli puuttuvien laitteiden vuoksi mahdotonta esimerkiksi purkaa ajoneuvoa kuljetettujen tuotteiden tarkastamiseksi, ei ole kiistetty, kuten komissio on korostanut suullisessa käsittelyssä.

25 Kreikan hallitus ei ole vastauksessaan tarkastusten tosiasiallisen suorittamisen osoittavien asiakirjojen puuttumista koskevaan komission väitteeseen myöskään esittänyt mitään näyttöä tällaisten asiakirjojen olemassaolosta.

26 Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei ensimmäisen kanneperusteen toinen osa ole perusteltu.

27 Ensimmäinen kanneperuste on näin ollen hylättävä perusteettomana.

Toinen kanneperuste

Asianosaisten lausumat

28 Kreikan hallitus korostaa asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan rikkomista ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskevan toisen kanneperusteensa tueksi, että "rahoituksellisten seuraamusten määrittäminen EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa päätöstä valmisteltaessa" -nimisessä 23.12.1997 päivätyssä asiakirjassa VI/5330/97 (jäljempänä asiakirja VI/5330/97) olevan liitteen 2 mukaan on erotettava toisistaan olennainen valvonta, jota ovat vientitukihakemusten olennaisia tekijöitä koskevat fyysiset ja hallinnolliset tarkastukset, ja lisävalvonta, jota ovat ne hallinnolliset toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä vaatimusten asianmukaisen käsittelyn kannalta. Komission on tehtävä rahoituskorjaus ainoastaan siinä tapauksessa, että yhteisön lainsäädännössä nimenomaisesti säädettyä tai sen soveltamisen varmistamiseksi ehdottoman välttämätöntä tarkastusta ei ole asianmukaisesti suoritettu. Sillä, että tarkastusmenettely ei ole täydellinen, ei voida sinänsä perustella rahoituskorjauksen soveltamista, koska kaikkia valvontajärjestelmiä voidaan parantaa. Komission on itse asiassa osoitettava, että yhteisön sääntöjen soveltamisessa on vakava puute ja että kyseisen puutteen johdosta EMOTR:lle aiheutuvan tappion riski on todellinen. Asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan sanamuoto tukee tätä tulkintaa.

29 Komissio ei ole käsiteltävässä asiassa todennut yhtään vakavaa yhteisön säännösten vastaista puutetta, joka oikeuttaisi riidanalaisen rahoituskorjauksen tekemisen. Lisäksi komission suorittamassa tarkastuksessa ei ole havaittu mitään seikkaa, jonka perusteella voitaisiin määritellä se määrä, jota koskeva tappioriski EMOTR:lle on aiheutunut. Näin ollen on mahdotonta tutkia, onko käytetty korjauskerroin suhteessa riskiin.

30 Kreikan hallitus väittää lisäksi, että vaikka 5 prosentin rahoituskorjaus on perusteltu silloin, kun kaikki olennaiset tarkastukset on suoritettu, mutta tarkastusten lukumäärä, toistuvuus tai perusteellisuus ei vastaa yhteisön lainsäädännön vaatimuksia niin, että voidaan kohtuudella katsoa, että kyseiset tarkastukset eivät takaa maksujen sääntöjenmukaisuutta ja että EMOTR:lle aiheutunut tappioriski on näin ollen todellinen, näin ei ole siinä tapauksessa, että komissio on myöntänyt fyysisten tarkastusten lukumäärän, toistuvuuden ja suorittamisolosuhteiden näyttävän tyydyttäviltä, kuten käsiteltävässä asiassa.

31 Näin ollen kyseessä oleva rahoituskorjaus on Kreikan hallituksen mukaan kumottava tai ainakin vähennettävä 2 prosenttiin kyseisten tullitoimipaikkojen alueelta vietyjen tuotteiden vientituista.

32 Komission mukaan Kreikassa kyseessä olevan ajanjakson aikana suoritetut fyysiset tarkastukset eivät keskinkertaisen laatunsa takia tarjonneet riittäviä takeita EMOTR:n varojen suojelemisen osalta. Komissio on 24.11.1998 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut Kreikan hallitukselle, että tarkastettavien ja mitattavien seikkojen puuttuessa sille oli mahdotonta suoraan määrittää havaittujen puutteiden vaikutusta EMOTR:oon. Näin ollen se on valinnut kiinteämääräisen korjauksen esittämisen asiakirjaan VI/5330/97 sisältyvien suuntaviivojen mukaisesti ja käyttänyt kerrointa, joka tarkastusten riittämättömästä laadusta johtunut merkittävä tappioriski huomioon ottaen oli perusteltu.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

33 On ensinnäkin muistettava, että asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetään seuraavaa:

"Neuvoteltuaan rahastokomitean kanssa komissio:

- -

c) päättää menoista, jotka jätetään 2 ja 3 artiklassa tarkoitetun yhteisörahoituksen ulkopuolelle todettuaan, ettei kyseisiä menoja ole suoritettu yhteisön sääntöjen mukaisesti.

Ennen rahoituksesta kieltäytymistä koskevan päätöksen tekemistä komission tarkastuksen tuloksista ja sen jäsenvaltion, jota asia koskee, antamista vastauksista on toimitettava kirjalliset tiedoksiannot, joiden perusteella molemmat osapuolet pyrkivät sopimukseen jatkotoimenpiteistä.

Jollei sopimukseen päästä, jäsenvaltio voi pyytää käynnistämään menettelyn, jossa pyritään molempien osapuolten kantojen yhteensovittamiseen neljän kuukauden määräajassa ja jonka tuloksista toimitetaan komissiolle kertomus, jonka se tutkii ennen rahoituksesta kieltäytymistä koskevan päätöksen tekemistä.

Komissio tekee ulkopuolelle jätettävistä menoista arvion erityisesti todetun epäyhdenmukaisuuden merkittävyyden perusteella. Komissio ottaa tällöin huomioon rikkomuksen laadun ja vakavuuden sekä yhteisölle aiheutetun taloudellisen vahingon.

Niiden menojen rahoituksesta, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa, ei voida kieltäytyä. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta niihin rahoituksellisiin seuraamuksiin, jotka aiheutuvat:

- jäljempänä 8 artiklan 2 kohdan mukaisista sääntöjenvastaisuuksista,

- kansallisten tukien tai niiden rikkomusten seurauksena, joiden osalta on käynnistetty perustamissopimuksen 93 ja 169 artiklassa tarkoitetut menettelyt."

34 Toiseksi on korostettava, että asiakirjassa VI/5330/97 erotetaan toisistaan olennainen valvonta ja lisävalvonta ja todetaan, että 5 prosentin korjausta voidaan soveltaa, kun erinäiset olennaiset tarkastukset on suoritettu, mutta niiden lukumäärä, toistuvuus tai perusteellisuus ei vastaa yhteisön lainsäädännön vaatimuksia.

35 Tarkastusten perusteellisuuteen liittyvää arviointiperustetta, joka viittaa yhteisön lainsäädäntöön sisältyviin laadullisiin vaatimuksiin, ei vastoin Kreikan hallituksen esitystä ole käsiteltävässä asiassa täytetty, kuten tämän tuomion 19-25 kohdasta käy ilmi.

36 Koska fyysisten tarkastusten laatu on ratkaiseva seikka valvontajärjestelmässä, joka on toteutettava EMOTR:n menojen sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi, on todettava, että komissio on voinut kohtuudella katsoa, että EMOTR:lle aiheutunut tappioriski oli merkittävä, ja se on näin ollen voinut asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohtaa tai asiakirjaan VI/5330/97 sisältyviä suuntaviivoja rikkomatta tehdä riidanalaisen rahoituskorjauksen.

37 On lisäksi todettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissio voi kieltäytyä hyväksymästä EMOTR:sta rahoitettavaksi mitään aiheutuneista menoista, jos se toteaa, että riittäviä valvontamenetelmiä ei ole (ks. mm. asia C-242/97, Belgia v. komissio, tuomio 18.5.2000, Kok. 2000, s. I-3421, 122 kohta). Koska komissio on tehnyt ainoastaan 5 prosentin kiinteämääräisen korjauksen Kreikan ilmoittamiin vientitukien rahoitukseen liittyviin menoihin, vaikka Kreikan viranomaisten suorittamat tarkastukset eivät vastanneet yhteisön lainsäädännön vaatimuksia, tästä seuraa, ettei voida pätevästi väittää, että komissio olisi käsiteltävässä asiassa loukannut suhteellisuusperiaatetta.

38 Toinen kanneperuste on näin ollen hylättävä perusteettomana.

Kolmas kanneperuste

Asianosaisten lausumat

39 Kreikan hallitus korostaa komission riidanalaisen rahoituskorjauksen tekemiseen oikeuttavan oikeudellisen perustan puuttumiseen ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen liittyvän kolmannen kanneperusteensa tueksi, että komission rahoituskorjauksen kohteena olevan ajanjakson määrittämiseksi suorittama laskelma on mielivaltainen eikä perustu mihinkään säädökseen. Kyseisen hallituksen mukaan asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdasta käy ilmi, että komission on yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien arvioimiseksi otettava huomioon menot, jotka kyseessä oleva jäsenvaltio on suorittanut siihen päivään mennessä, kun komissio antaa kirjallisesti tiedoksi menojen yhteensopivuutta yhteisöjen sääntöjen kanssa koskevien tarkastusten tulokset, ja rahoituskorjaus ei voi koskea aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen kyseistä kirjallista tiedoksiantoa suoritettuja menoja. Rahoituskorjaus, joka koskee 24 kuukautta ennen tätä kirjallista tiedoksiantoa alkavaa ja silloin, kun kyseessä oleva jäsenvaltio toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet havaittujen puutteiden korjaamiseksi, päättyvää ajanjaksoa, on näin ollen mielivaltainen ja vailla mitään oikeudellista perustaa.

40 Tätä tulkintaa tukee yhtäältä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 7 päivänä heinäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1663/95 (EYVL L 158, s. 6) 8 artiklan 1 kohdan sanamuoto, josta käy ilmi, että komission kirjalliseen tiedoksiantoon tarkastusten tuloksista on toteutettavien toimenpiteiden lisäksi sisällyttävä arvio menoista, jotka voidaan jättää rahoituksen ulkopuolelle, ja toisaalta se seikka, että komissiolla on toimivalta tehdä jäsenvaltioiden toteuttamien korjaustoimenpiteiden voimaantulopäivään asti ulottuvaa ajanjaksoa koskevia rahoituskorjauksia vasta siitä lähtien, kun kyseiseen säännökseen 22.10.1999 annetulla komission asetuksella N:o 2245/1999 (EYVL L 273, s. 5) tehty muutos tuli voimaan 30.10.1999.

41 Komissio puolestaan korostaa, ettei asetuksen N:o 729/70 5 artiklan eikä asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan vastaista ole tehdä rahoituskorjausta, joka koskee kirjallisen tiedoksiannon päivämäärää myöhemmin päättyvää ajanjaksoa, koska -kuten käsiteltävässä asiassa - kyseinen korjaus perustuu mainittua tiedoksiantoa edeltävien 24 kuukauden aikana tehtyihin havaintoihin ja koska jäsenvaltiolle on tällä samalla tiedoksiannolla ilmoitettu, että ennen tarkoituksenmukaisten korjaustoimenpiteiden toteuttamista suoritettuja menoja ei rahoiteta EMOTR:sta.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

42 On aluksi muistettava, että asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

"Jos komissio tutkimuksen perusteella katsoo, että menoja ei ole toteutettu yhteisön sääntöjen mukaisesti, sen on annettava kyseiselle jäsenvaltiolle tiedoksi havaintonsa, tulevan sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettavat korjaustoimenpiteet sekä arvio menoista, jotka se mahdollisesti ehdottaa jätettäviksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. - - "

43 Vaikka on komission korostamalla tavalla totta, ettei tämän säännöksen eikä asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan vastaista ole se, että rahoituskorjauksen kohteena oleva ajanjakso päättyy jäsenvaltioista tehtyjen tarkastusten tuloksia koskevan kirjallisen tiedoksiannon päivämäärää myöhemmin, on kuitenkin myös totta, että koska kyseisissä säännöksissä ei nimenomaisesti oikeuteta komissiota ottamaan huomioon mainitun kirjallisen tiedoksiannon päivämäärää myöhemmin päättyvää ajanjaksoa, niissä ei tarjota riittävää oikeudellisesta perustaa komission käsiteltävässä asiassa tekemän valinnan perustelemiseksi.

44 Kyseinen oikeusperusta on kuitenkin asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa yhdessä niiden saman asetuksen 2 ja 3 artiklan säännösten kanssa, joiden mukaan EMOTR:sta rahoitetaan vain "yhteisön sääntöjen mukaisesti" maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä myönnetyt vientituet ja toteutetut interventiot. Koska komissiolla on oikeus hyväksyä EMOTR:sta rahoitettavaksi ainoastaan yhteisön säännösten mukaisesti suoritetut interventiot, kyseisissä artikloissa velvoitetaan komissio kieltäytymään menojen rahoituksesta, kun se on todennut - kuten käsiteltävässä asiassa - sääntöjenvastaisuuksien tapahtumisen (ks. vastaavasti asia 11/76, Alankomaat v. komissio, tuomio 7.2.1979, Kok. 1979, s. 245, 8 kohta).

45 Tästä seuraa, että silloin, kun rahoituskorjauksen soveltamisen perusteena olevat sääntöjenvastaisuudet jatkuvat tarkastusten tuloksia koskevan kirjallisen tiedoksiannon jälkeen, komissiolla on oikeus ja myös velvollisuus ottaa huomioon tämä tilanne, kun se määrittelee kyseessä olevan rahoituskorjauksen kohteena olevan ajanjakson.

46 Tässä tapauksessa ei ole kiistetty, että komission havaitsemat puutteet ovat olleet olemassa vielä tarkastusten tuloksia koskevan kirjallisen tiedoksiannon päivämäärän jälkeen. Komissio on näin ollen voinut pätevästi kohdistaa rahoituskorjauksen kyseistä päivämäärää myöhemmin päättyvään ajanjaksoon.

47 Oikeusvarmuuden periaatteen väitetystä loukkaamisesta riittää sen toteaminen, että Kreikan viranomaisille oli tarkastusten tuloksia koskevalla kirjallisella tiedoksiannolla asianmukaisesti ilmoitettu siitä, että komissio aikoi soveltaa korjauksia siihen asti, kun mainitut viranomaiset ovat toteuttaneet tarkoituksenmukaiset korjaustoimenpiteet. Näin ollen Kreikan hallitus ei voi pätevästi vedota minkäänlaiseen epävarmuuteen ajanjaksosta, jota komission havainnot koskivat, eikä myöskään siitä ajanjaksosta, joka oli sen tekemien rahoituskorjausten kohteena.

48 Kolmaskin kanneperuste on näin ollen hylättävä perusteettomana.

49 Kaikkien edellä esitettyjen perustelujen nojalla kanne on hylättävä siltä osin kuin se koskee vientitukien osalta tehdyn rahoituskorjauksen kumoamista tai pienentämistä.

Hedelmä- ja vihannesalalla tehdyt rahoituskorjaukset

Persikka- ja nektariinituotannon tervehdyttämistoimet

50 Yhteenvetokertomuksesta käy ilmi, että vuoden 1997 aikana suoritetuissa tarkastuksissa on havaittu puutteita niissä kolmessa nomoksessa (lääni), joissa vierailtiin ja jotka edustavat 88 prosenttia persikka-ja nektariinipuiden raivauspinta-alasta Kreikassa.

51 Komission yksiköt ovat todenneet seuraavat puutteet:

- kahdessa niistä kolmesta nomoksesta, joissa vierailtiin, raivauspalkkion hakija ei ole tehnyt tai on tehnyt epätäydellisesti uudelleenistutusten suorittamatta jättämistä koskevan sitoumuksen, josta säädetään yhteisön persikan- ja nektariinintuotannon tervehdyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2505/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä marraskuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2684/95 (EYVL L 279, s. 3) 3 artiklassa,

- asetuksen N:o 2684/95 4 artiklan mukaisista tarkastustodistuksista puuttui päivämäärä Imathian (Kreikka) nomoksessa,

- asetuksen N:o 2684/95 5 artiklassa edellytettyä raivauksen suunniteltua päivämäärää koskevaa tiedoksiantoa ei ollut tehty tai siinä ei ollut päivämäärää,

- Imathian ja Pellaksen (Kreikka) nomoksissa juuri ennen raivauspalkkiohakemuksen jättämiselle asetetun määräajan päättymistä tehdyt monet lyhytaikaiset vuokrasopimukset, jotka koskivat lohkoja, jotka vähäisten pinta-alojensa takia eivät vastanneet kyseisen palkkion saamiselle vahvistettuja edellytyksiä, eivät johtaneet siihen, että Kreikan viranomaiset olisivat suorittaneet lisätarkastuksia.

52 Koska kyseiset puutteet koskivat komission mukaan olennaisten tarkastusten keskeisiä osia, komissio on tehnyt 5 prosentin kiinteämääräisen korjauksen menoihin, jotka Kreikka on ilmoittanut persikka- ja nektariinituotannon tervehdyttämistoimiin liittyvien talousarvion alamomenttien B01-1505-003 ja B01-1505-004 osalta.

Ensimmäinen kanneperuste

Asianosaisten lausumat

53 Kreikan hallitus toteaa väitteestä, joka liittyy uudelleenistutusten suorittamatta jättämistä koskevan sitoumuksen puuttumiseen tai epätäydellisyyteen, että komissio on tulkinnut virheellisesti yhteisön persikka- ja nektariinituotannon tervehdyttämisestä 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2505/95 (EYVL L 258, s. 1) 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sekä asetuksen N:o 2684/95 3 artiklaa ja 4 artiklan 3 kohtaa. Kyseisissä säännöksissä ei säädetä, että uudelleenistutusten suorittamatta jättämistä ja kyseisen velvoitteen uudelle viljelijälle siirtämistä koskevan sitoumuksen on sisällyttävä juuri raivauspalkkiohakemuksen tekstiin. Kyseisten säännösten yleisestä rakenteesta ja sanamuodosta käy päin vastoin ilmi, että tällaiseen hakemukseen on liitettävä ainoastaan hakijan suorittama kyseisen sitoumuksen kirjallinen hyväksyminen. Maatalousministeriön 20.12.1995 tehdyssä päätöksessä nro 417328 ja 9.1.1996 tehdyssä päätöksessä nro 141517 esitetään kyseiset velvollisuudet selvästi.

54 Lisäksi Kreikan viranomaiset ovat raivauspalkkiohakemuksen jättämisen yhteydessä aina edellyttäneet omistajien antamaa juhlallista ilmoitusta, jossa todetaan heidän sitoutuvan olemaan suorittamatta uudelleenistutuksia, ja sellaisen notaarin vahvistaman asiakirjan laatimista, jossa määrätään kyseisen velvoitteen siirtämisestä uudelle viljelijälle. Koska kaikkien maanviljelysaluetta koskevien luovutusasiakirjojen laatiminen edellyttää toimivaltaisten viranomaisten myöntämän todistuksen esittämistä, uusi viljelijä on aina tietoinen, että luovutettu tai vuokrattu alue on ollut kyseessä olevien tervehdyttämistoimenpiteiden kohteena siten, että uudelleenistutusten suorittamatta jättämistä koskeva velvoite on siirtynyt hänelle.

55 Komissio vastaa, että Kreikan viranomaisten soveltama järjestelmä ei täytä asetuksen N:o 2684/95 3 artiklan vaatimuksia. Komissio korostaa, että Kreikan viranomaiset eivät ole kahdessa niistä kolmesta nomoksesta, joissa vierailtiin, edellyttäneet raivauspalkkion hakijalta kirjallista ilmoitusta, joka koskee sitoumusta siirtää hakemuksen kohteen olleiden lohkojen myynnin, vuokrauksen tai minkä tahansa muun luovutustavan yhteydessä uudelle viljelijälle velvoite olla suorittamatta uudelleenistutuksia. Komissio katsoo, että Kreikassa voimassa oleva omaisuuden siirtojärjestelmä ei ole sellainen, että se korvaisi kyseisen puutteen. Näin ollen ei ole varmaa, että hakija tuntisi hyvin kaikki hänelle yhteisön lainsäädännön mukaan kuuluvat velvoitteet.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

56 On ensinnäkin muistettava, että asetuksen N:o 2505/95 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että palkkion saamisen edellytyksenä on edunsaajan kirjallinen sitoumus, joka koskee raivauksen suorittamista ja persikkapuiden, nektariinipuiden sekä muiden kuin omenasiiderin tai omenamehun valmistusta varten viljeltyjen omenapuiden uudelleenistutuksista luopumista. Asetuksen N:o 2684/95 3 artiklan mukaan raivauspalkkiohakemukseen on "liitettävä" yhtäältä kyseinen sitoumus ja toisaalta lohkon omistajan antama raivaustoimenpiteitä koskeva kirjallinen suostumus, joka vastaa kyseisen henkilön sitoumusta siirtää uudelleenistutusten suorittamatta jättämistä koskeva velvoitteensa kenelle tahansa uudelle viljelijälle.

57 Vaikka - kuten julkisasiamies on todennut esittämänsä ratkaisuehdotuksen 67 kohdassa - itse näiden kahden säännöksen sanamuodosta ei seuraa, että palkkion hakijan ja lohkon omistajan sitoumukset on merkittävä raivauspalkkiohakemukseen, on kuitenkin totta, että kyseisissä säännöksissä edellytetään, että nämä sitoumukset on tehty kirjallisesti.

58 Seuraavaksi on muistettava, että asetuksen N:o 2684/95 4 artiklan 1 kohdan mukaan "saatuaan raivauspalkkiota koskevan hakemuksen, toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava paikan päällä hakemukseen sisältyvät tiedot, kirjattava 3 artiklassa säädetty sitoumus ja todettava tarvittaessa hakemuksen hyväksyttävyys".

59 Tästä säännöksestä käy ilmi, että raivauspalkkiohakemukseen on välttämättä liitettävä asetuksen N:o 2684/95 3 artiklassa edellytetyt kirjalliset sitoumukset, koska toimivaltaiset viranomaiset eivät voi rekisteröidä sitoumusta, jota niillä ei ole käytettävissään.

60 Lopuksi on todettava, että Kreikan hallitus ei kiistä komission yksiköiden tarkastustensa aikana tekemien havaintojen oikeellisuutta. Näin ollen on katsottava osoitetuksi, etteivät Kreikan viranomaiset ole aina edellyttäneet raivauspalkkion hakijalta kirjallista ilmoitusta, jonka tarkoituksena on sen varmistaminen, että tämä antaa uudelle viljelijälle tiedon velvollisuudesta olla istuttamatta uudelleen hakemuksen kohteena olevaa lohkoa.

61 Koska Kreikassa sovellettavan kaltainen järjestelmä ei mahdollista sitä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on asetuksen N:o 2684/95 4 artiklan 1 kohdassa säädettyihin tarkastuksiin ryhtyessään käytössään saman asetuksen 3 artiklassa edellytetyt kirjalliset sitoumukset, se ei täytä yhteisön lainsäädännön vaatimuksia.

62 Tästä seuraa, että käsiteltävässä asiassa komissio ei ole tulkinnut eikä soveltanut virheellisesti asetuksen N:o 2505/95 2 artiklan 1 kohtaa eikä asetuksen N:o 2684/95 3 artiklaa ja 4 artiklan 1 kohtaa.

63 Näin ollen ensimmäinen kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

Toinen kanneperuste

Asianosaisten lausumat

64 Mitä tulee päivämäärän puuttumiseen tarkastustodistuksista, Kreikan hallitus arvostelee komissiota asetuksen N:o 2684/95 4 artiklan virheellisestä tulkinnasta ja tosiseikkojen virheellisestä arvioinnista. Kyseisessä säännöksessä ei edellytetä, että tarkastuksen suorittamispäivämäärä mainittaisiin tarkastustodistuksessa itsessään, ja maininnan puuttuessa todistuksesta kyseinen päivämäärä voi käydä ilmi muista virallisista asiakirjoista. Tarkastuspäivämäärän puuttuminen todistuksista Imathian nomoksessa ei riitä sen johtopäätöksen tekemiseksi, ettei vaadittuja tarkastuksia ollut suoritettu. Tietyt viralliset asiakirjat sitä paitsi osoittavat, että kyseiset tarkastukset on tehty.

65 Komissio katsoo, että on mahdotonta valvoa asetuksen N:o 2684/95 4 artiklan säännösten noudattamista kyseessä olevana ajanjaksona, koska todistuksissa, jotka vahvistavat kansallisten tarkastajien paikan päällä tekemän tarkastuksen suorittamisen ja hakemusten hyväksyttävyyden, ei ole päivämäärää. Tarkastajat eivät myöskään ole pystyneet ilmoittamaan täsmällisesti lohkojen tarkastusten päivämäärää. Komissio toteaa sen väitteen osalta, jonka mukaan muiden virallisten asiakirjojen avulla on mahdollista saada täsmällinen tieto tarkastuspäivämääristä, että mitään todisteita näiden tarkastusten suorittamisesta säädetyssä määräajassa ei ole esitetty. Komission mukaan on välttämätöntä, että kyseiset päivämäärät on ilmoitettu täsmällisesti, koska käsiteltävässä asiassa kyseessä olevien kaltaiset tervehdyttämisohjelmat ovat yleensä ajallisesti rajoitettuja.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

66 On todettava, että asetuksen N:o 2684/95 3 artiklan 1 kohdan mukaan raivauspalkkiohakemus on esitettävä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ennen raivaustoimenpiteiden aloittamista ja viimeistään 31.1.1996.

67 Asetuksen N:o 2684/95 4 artiklassa säädetään muun muassa, että toimivaltaisen viranomaisen on raivauspalkkiota koskevan hakemuksen saatuaan tarkastettava paikan päällä kyseiseen hakemukseen sisältyvät tiedot ja todettava tarvittaessa hakemuksen hyväksyttävyys. Saman säännöksen mukaan hakemuksen hyväksyttävyydestä on ilmoitettava hakijalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Raivaustoimenpiteet on toteutettava tätä ilmoitusta seuraavien kahden kuukauden aikana ja viimeistään 30.4.1996 mennessä.

68 Asetuksen N:o 2684/95 5 artiklassa säädetään seuraavaa:

"1. Asianomaisen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle raivauksen suunniteltu päivämäärä. Tämän viranomaisen on todettava, tarkastamalla paikan päällä jokainen kyseinen lohko, että raivaus on tehty tämän asetuksen säännösten mukaisesti sekä todistettava raivauksen ajankohta.

2. Raivauspalkkio maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 1 kohdassa säädetystä toteamisesta."

69 Vaikka on Kreikan hallituksen esittämällä tavalla totta, että asetuksen N:o 2684/95 4 artiklassa ei nimenomaisesti säädetä, että kyseisen säännöksen mukaisen tarkastuksen päivämäärä on merkittävä tarkastustodistukseen, on toimivaltaisten viranomaisten joka tapauksessa voitava - ottaen huomioon kyseisessä asetuksessa käyttöön otettu järjestelmä, joka perustuu hyvin täsmälliseen aikatauluun ja määräaikoihin - vahvistaa täsmällinen päivämäärä, jona tietty lohko on tarkastettu.

70 Koska Kreikan hallitus ei käsiteltävässä asiassa ole sovittelumenettelyn aikana eikä yhteisöjen tuomioistuimessa esittänyt asiakirjoja, joiden perusteella voitaisiin vahvistaa asetuksen N:o 2684/95 4 artiklan mukaisten tarkastusten tarkat suorittamispäivämäärät, on todettava, ettei se ole esittänyt näyttöä siitä, että komission asiassa tekemät havainnot olisivat virheellisiä.

71 Näin ollen myös toinen kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

Kolmas kanneperuste

Asianosaisten lausumat

72 Kreikan hallitus väittää niiden puutteiden osalta, jotka liittyvät suunnitellun raivauspäivän ennalta ilmoittamiseen, että komissio on tulkinnut virheellisesti asetuksen N:o 2684/95 5 artiklaa. Kyseisessä säännöksessä ei millään tavalla edellytetä, että suunniteltu raivauspäivämäärä ilmoitetaan kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle. Siinä ei nimittäin täsmennetä mitään erityistä ilmoittamistapaa, joten kyseistä päivämäärää koskeva suullinenkin ilmoitus on pätevä. Lisäksi - koska tämän säännöksen tarkoituksena on varmistaa raivauksen tosiasiallinen suorittaminen - riittää, että toimivaltainen viranomainen voi varmistaa raivauksen tapahtuneen tiettynä ajanjaksona. Sillä, onko ilmoitus on tehty kirjallisesti tai suullisesti ennen raivausta tai sen jälkeen, ei ole mitään vaikutusta aiheutuneiden menojen sääntöjenmukaisuuteen.

73 Komissio muistuttaa, että asetuksen N.o 2684/95 5 artiklan mukaan asianomaisen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle raivauksen suunniteltu päivämäärä. Tiedoilla, jotka koskevat lohkon tarkastuspäivämäärää ja suunniteltua raivauspäivämäärää, on suuri merkitys, kun otetaan huomioon yhtäältä, että kaikkien lohkoa ja sen istutuksia koskevien tietojen paikalla tehtävä tarkastus on suoritettava hakemuksen jättämisen yhteydessä, ja toisaalta, että toimivaltaisilla viranomaisilla on velvollisuus varmistua, että raivaus on suoritettu yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Suunniteltuja raivauspäivämääriä koskeva suullinen ilmoitus ei käy ilmi mistään kansallisten viranomaisten asiakirjoissa olevasta selvityksestä. Sitä ei näin ollen voida ottaa huomioon.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

74 On todettava, kuten Kreikan hallitus on tehnyt, että asetuksen N:o 2684/95 5 artiklan 1 kohdassa ei säädetä tavasta, jolla suunniteltu raivauspäivämäärä on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ja näin ollen kyseisten viranomaisten tehtävänä on määritellä ilmoitustavat, joita hakijat voivat pätevästi käyttää mainitun päivämäärän ilmoittamiseksi.

75 On kuitenkin todettava, että tämän tuomion 11 ja 17 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö huomioon ottaen näin valitun ilmoitustavan tai valittujen ilmoitustapojen on mahdollistettava toimivaltaisille viranomaisille sen osoittaminen, että yhteisön lainsäädäntöä on noudatettu ja että niille näin ollen on tosiasiassa ilmoitettu raivauspäivämäärä, kuten asetuksen N:o 2684/95 5 artiklan 1 kohdassa säädetään.

76 On lisättävä, että - kun otetaan huomioon asetuksen N:o 2684/95 5 artiklan 1 kohdan sanamuoto, jonka mukaan juuri "suunniteltu" raivauspäivämäärä on ilmoitettava - kyseessä oleva ilmoitus on vastoin Kreikan hallituksen esittämää tehtävä ennen kuin hakija ryhtyy kyseiseen raivaukseen.

77 Koska Kreikan hallitus ei käsiteltävässä asiassa ole kiistänyt niiden komission tekemien havaintojen oikeellisuutta, jotka koskevat sellaisen näytön puuttumista, jolla voitaisiin osoittaa, että suunniteltu raivauspäivämäärä on ilmoitettu ajoissa toimivaltaisille viranomaisille, on katsottava, ettei komissio ole tulkinnut asetuksen N:o 2684/95 5 artiklan 1 kohtaa virheellisesti

78 Näin ollen kolmaskin kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

Neljäs kanneperuste

Asianosaisten lausumat

79 Kreikan hallitus väittää raivauspalkkion saamisen mahdollistavien lohkojen pinta-alojen määrittelystä, että komissio on tulkinnut ja soveltanut virheellisesti asetuksen N:o 2505/95 1 ja 2 artiklaa sekä asetuksen N:o 2684/95 1 artiklan 2 kohtaa. Kyseisissä artikloissa ei edellytetä, että raivauspalkkiohakemusten kohteena olevia lohkoja koskevat vuokrasopimukset ovat pitkäaikaisia eikä että ne on tehty paljon ennen 31.1.1996. Komissio on rikkonut mainittuja artikloja, kun se on kuitenkin kieltäytynyt raivauspalkkion suorittamisesta siinä tapauksessa, että vuokrasopimukset eivät vastanneet näitä edellytyksiä.

80 Komissio korostaa, että Imathian nomoksessa ja Edessan (Kreikka) aliprefektuurin alueella hyväksyttiin yleisesti sellaisia lohkoja koskevat raivauspalkkiohakemukset, jotka oli vuokrattu tammikuun 1996 aikana ajaksi, joka useimmiten ei ylittänyt yhtä tai kahta vuotta. Komissio kuitenkin katsoo - asettamatta kyseenalaiseksi oikeutta tällaisten vuokrasopimusten tekemiseen - että niistä aiheutui yhteisön lainsäädännön noudattamatta jättämistä koskeva kohonnut riski ja että Kreikan viranomaisten olisi näin ollen pitänyt tarkastaa sopimusten todellisuus.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

81 Asetuksen N:o 2505/95 1 artiklan mukaan yhteisön persikoiden ja nektariinien tuottajat saavat hakemuksesta ja kyseisessä asetuksessa määritellyin edellytyksin kertapalkkion persikka- ja nektariinipuiden raivauksesta markkinointivuonna 1995.

82 Saman asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan raivauspalkkion saamisen edellytyksenä on erityisesti edunsaajan kirjallinen sitoumus raivata tai raivauttaa yhdellä kerralla ennen 30.4.1996 kaikki persikka- ja nektariinihedelmätarhansa persikka- ja nektariinipuut, jos tämä on pienempi kuin 1,5 hehtaaria, tai osan hedelmätarhastansa tai koko hedelmätarhansa, jos tämä on suurempi kuin 1,5 hehtaaria ja jos raivattu pinta-ala on vähintään 1,5 hehtaaria.

83 Asetuksen N:o 2684/95 1 artiklan 2 kohdan mukaan raivauspalkkio myönnetään pinta-alaltaan vähintään 0,5 hehtaarin laajuisten yhdestä tai useammasta lohkosta koostuvien hedelmätarhojen raivaamisesta. Saman artiklan 3 kohdan mukaan raivaustoimenpiteet on suoritettava kokonaiselle lohkolle ja tietyissä tapauksissa lohkon yhtenäiselle osalle.

84 Vaikka on Kreikan hallituksen esittämällä ja komission myöntämällä tavalla totta, että asetuksen N:o 2505/95 1 ja 2 artiklassa sekä asetuksen N:o 2684/95 1 artiklan kohdassa ei kielletä lyhytaikaisten vuokrasopimusten tekemistä ajanjaksona, joka välittömästi edeltää päivää, jota ennen raivauspalkkiohakemukset on jätettävä, on kuitenkin myös totta - koska näiden säännöksiä ei pidä arvioida erikseen, vaan niitä on luettava tämän tuomion 11 kohdassa esitettyjen velvollisuuksien valossa - että kansallisten viranomaisten tehtävänä on näiden säännösten oikean soveltamisen varmistamiseksi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja tarkastukset EMOTR:sta veloitettujen menojen sääntöjenmukaisuuden takaamiseksi.

85 Tästä seuraa, että kyseisten viranomaisten on osoitettava erityistä valppautta silloin, kun ne havaitsevat, että on tehty poikkeavan suuri määrä lyhytaikaisia vuokrasopimuksia lohkoista, jotka ilman näitä sopimuksia eivät vastaisi kyseessä olevien palkkioiden myöntämiselle vahvistettuja edellytyksiä. Niiden on tässä tapauksessa suoritettava lisätarkastuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtäältä vuokrasopimukset ovat todellisia ja että toisaalta sama lohko ei ole useamman sopimuksen kohteena.

86 Koska käsiteltävässä asiassa ei ole kiistetty yhtäältä sitä, että Kreikan viranomaiset ovat olleet tietoisia siitä, että on tehty poikkeavan suuri määrä lyhytaikaisia vuokrasopimuksia lohkoista, joiden vähäinen pinta-ala esti sen, että ne voisivat antaa oikeuden raivauspalkkion suorittamiseen, ja toisaalta sitä, että ne eivät ole tarkastaneet kyseisiä sopimuksia edellisessä kohdassa mainittuja tarkoituksia varten, on todettava, että kyseiset viranomaiset eivät ole osoittaneet tarpeellista huolellisuutta noudattaakseen niille yhteisön lainsäädännön mukaan kuuluvia velvollisuuksia ja että komissio ei ole tulkinnut ja soveltanut virheellisesti asetuksen N:o 2505/95 1 ja 2 artiklaa eikä asetuksen N:o 2684/95 1 artiklan 2 kohtaa.

87 Näin ollen neljäskin kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

88 Kaikki edellä esitetyt perustelut huomioon ottaen kanne on hylättävä siltä osin kuin se koskee persikka- ja nektariinituotannon tervehdyttämistoimiin liittyvien talousarvion alamomenttien B01-1505-003 ja B01-1505-004 osalta tehdyn rahoituskorjauksen kumoamista.

Persikoiden jalostaminen

89 Komissio on yksiköidensä vuonna 1997 Kreikassa suorittamien tarkastusten perusteella tehnyt 10 prosentin rahoituskorjauksen menoihin, jotka Kreikka on ilmoittanut persikoiden jalostusta koskevan talousarvion alamomentin B01-1512-001 osalta. Kuten yhteenvetokertomuksesta käy ilmi, komissio on perustellut kyseistä päätöstä seuraavilla väitteillä:

- niiden toimitustodistusten luotettavuuden puute, joihin Kreikan valvontajärjestelmä sen viranomaisten ilmoittamalla tavalla perustuu

- valvontajärjestelmässä havaitut vakavat puutteet, sillä Kreikan viranomaiset eivät ole voineet esittää todisteita suoritetuiksi väitettyjen tarkastusten tosiasiallisesta suorittamisesta;

- sen vähimmäishinnan noudattamatta jättäminen, joka jalostajien on maksettava tuottajille.

90 Viimeisen väitteen osalta yhteenvetokertomuksessa todetaan, että kansallisissa säännöksissä, jotka liittyvät jalostettavaksi toimitettujen persikoiden laatuun, sallitaan jätemäärä, joka voi olla korkeintaan 5 prosenttia toimitettujen tuotteiden painosta. Siihen liittyviä vähennyksiä on pidettävä tuottajille kuuluvan vähimmäishinnan vastaisina. Tuote-erä voidaan nimittäin hyväksyä tai hylätä ainoastaan kokonaisuudessaan ja maksettava vähimmäishinta on laskettava koko toimitetun määrän perusteella.

Ensimmäinen kanneperuste

Asianosaisten lausumat

91 Kreikan hallituksen ensimmäinen kanneperuste koskee yhtäältä hedelmä- ja vihannesjalosteiden tuotantotukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 7 päivänä kesäkuuta 1991 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1558/91 (EYVL L 144, s. 31) 15 artiklan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesjalostealan tuotantotukijärjestelmän osalta 19 päivänä maaliskuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 504/97 (EYVL L 78, s. 14) 14 artiklan virheellistä tulkintaa ja toisaalta tosiseikkojen virheellistä arviointia.

92 Kanneperusteensa tueksi Kreikan hallitus korostaa, että asetuksessa N:o 1558/91, jota sovellettiin rahoituskorjauksen kohteena olevan ajanjakson aikana, ei edellytetä toimitustodistusten laatimista eikä punnitusrekisterin käyttämistä, koska kyseisen asetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitaan ainoastaan valinnainen kuitin kirjoittaminen. Asetuksen N:o 504/97 14 artiklassa, joka - vaikka siinä viitataan pikemminkin "vastaanottoluetteloihin" kuin kuitteihin - vastaa pääosin asetuksen N:o 1558/91 15 artiklaa, ei myöskään velvoiteta kyseisten asiakirjojen laadintaan, vaan siinä täsmennetään, että niitä voidaan "mahdollisesti" laatia.

93 Kreikan hallitus väittää tosiseikkojen arvioinnin osalta, että komission yksiköiden tekemien tarkastusten aikana tarkastajat ovat todennäköisesti sekoittaneet toimitustodistukset ja lähetysluettelot.

94 Komissio korostaa, että Kreikassa tehtyjen tarkastusten aikana Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet sen yksiköille, että Kreikan koko valvontajärjestelmä perustuu toimitustodistuksiin. Koska kyseiset todistukset, joiden tavallisesti pitäisi olla tuottajan, kuljettajan ja jalostajan edustajien allekirjoittamia, eivät sisältäneet kaikkia näitä allekirjoituksia ja koska niihin ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta liittynyt mitään selvitystä punnituksesta, ne eivät kuitenkaan ole luotettavia todisteita tuottajien toimittamien tuotteiden nettopainosta. Näissä olosuhteissa maksettujen tukien valvonta vaarantuu ja on olemassa suuri riski yhteisön asetusten kanssa yhteensopimattomien tukien myöntämisestä.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

95 On muistettava, että asetuksen N:o 1558/91 15 artiklassa säädetään seuraavaa:

"1. Jalostajien on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät vähintään seuraavat tiedot:

a) yritykseen joka päivä ostetut ja sinne tuodut raaka-aine-erät eriteltyinä jalostussopimukseen tai sopimusehtojen muutokseen kuuluviin sekä näille erille mahdollisesti laadittavat vastaanottoluettelon numerot;

b) jokaisen tulleen erän paino sekä sopimuspuolen nimi ja osoite;

c) joka päivä saatu lopullisten tuotteiden määrä raaka-aineen jalostuksen jälkeen eriteltynä tukeen oikeutettujen määrien mukaan;

d) jalostuslaitoksesta lähtevien tuotteiden määrä ja hinta jokaisen erän osalta varustettuna merkinnällä vastaanottajasta. Rekisteriin tehtävät merkinnät voivat olla viittauksia liitteisiin, mikäli ne sisältävät edellä mainitut tiedot.

2. Jalostajan on säilytettävä todiste maksamisesta kaiken raaka-aineen osalta, joka on ostettu jalostussopimuksen tai sopimusehtojen muutoksen mukaan.

3. Jalostajan on alistuttava kaikkiin tarpeellisina pidettyihin tarkastus- ja valvontatoimenpiteisiin ja pidettävä kansallisten viranomaisten määräämiä lisärekistereitä, joiden avulla viranomaiset voivat suorittaa tarpeellisena pitämäänsä valvontaa. Jos säädettyä tarkastusta tai valvontaa ei voida tehdä jalostajasta johtuvista syistä, huolimatta vaatimuksesta tarkastukseen tai valvontaan suostumisesta, mitään tukea ei makseta kyseisen markkinointivuoden osalta."

96 Saman asetuksen 16 artiklan 1-2 kohdassa säädetään seuraavaa:

"1. Toimivaltaiset viranomaiset tutkivat jokaisen markkinointivuoden osalta jalostusrekisterit ja valvovat paikalla tehtävin pistokokein tukihakemusten määrää, joka edustaa vähintään 15 prosenttia kyseisten lopullisten tuotteiden määrästä varmistaakseen seuraavat seikat:

a) täyttävätkö tuotantotukihakemuksen kohteena olevat lopulliset tuotteet sovellettavat laatuvaatimukset. Jos virallisesti suoritetusta näytteenotosta saadut tuotteet poikkeavat jalostajan rekisteriin merkityistä ja jos niistä voidaan todeta, että yhteisön vähimmäislaatuvaatimuksia ei ole noudatettu, mitään tukea ei makseta kyseiseen jalostukseen;

b) vastaavatko jalostuksen aikana käytetyt raaka-ainemäärät tukihakemukseen merkittyjä määriä;

c) onko a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden jalostukseen käytetyistä raaka-aineista maksettu hinta vähintään vahvistetun vähimmäishinnan suuruinen

ja

d) täyttävätkö raaka-aineet niille vahvistetut laatuvaatimukset.

2. Jokaisen markkinointivuoden osalta toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat pistokokein:

a) jalostuslaitokseen toimitettujen raaka-aineiden painon;

b) edellä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa laskuissa olevat allekirjoitukset ja näiden laskujen paikkansapitävyyden, esimerkiksi saattamalla yhteen asianomaiset."

97 Asetuksen N:o 504/97 14 artiklassa säädetään seuraavaa:

"1. Jalostajan on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät vähintään seuraavat tiedot:

a) yritykseen päivittäin ostetut ja sinne tuodut raaka-aine-erät eriteltyinä jalostussopimukseen tai sopimusehtojen muutoksiin kuuluviin raaka-aineisiin, sekä näille erille mahdollisesti vahvistettavat vastaanottoluettelon numerot;

b) jokaisen tulleen erän paino sekä sopimuspuolen nimi ja osoite;

c) raaka-aineen jalostuksen jälkeen päivittäin saatu lopputuotteiden määrä eriteltynä tukeen oikeutettuihin ja muihin määriin;

d) tomaattijalosteiden osalta sellaisten kiintiöihin kuulumattomien raaka-aineiden jalostuksen jälkeen, joiden osalta on noudatettu vähimmäishintaa, päivittäin saatu lopputuotteiden määrä;

e) jalostuslaitoksesta lähtevien tuotteiden määrä ja hinta jokaisen erän osalta varustettuna merkinnällä vastaanottajasta. Rekisteriin tehtävät merkinnät voivat viitata tällaisiin tositteisiin, jos ne sisältävät edellä mainitut tiedot.

2. Jalostajan on säilytettävä todiste kaikkien jalostussopimuksen tai sopimusehtojen muutoksen mukaisesti ostettujen raaka-aineiden maksamisesta.

3. Jalostajan on myönnyttävä kaikkiin tarpeellisina pidettyihin tarkastus- ja valvontatoimenpiteisiin ja pidettävä kansallisten viranomaisten määräämiä lisärekistereitä, joiden avulla viranomaiset voivat suorittaa tarpeelliseksi katsomaansa valvontaa. Jos säädettyä tarkastusta tai valvontaa ei voida suorittaa jalostajasta johtuvista syistä, vaikka tarkastus- tai valvontavaatimuksista on ilmoitettu tälle virallisesti, kyseisenä markkinointivuonna ei makseta mitään tukea."

98 Asetuksen N:o 1558/91 15 artiklasta ja 16 artiklan 1-2 kohdasta sekä asetuksen N:o 504/97 14 artiklasta käy ilmi, että kansallisilla viranomaisilla on velvollisuus suorittaa tarkastukset, jotka mahdollistavat hedelmä- ja vihannesjalosteiden tuotantotukiin liittyvän yhteisön lainsäädännön noudattamisen varmistamisen.

99 Koska Kreikan hallitus ei yhtäältä kiistä, että Kreikassa kyseisen velvollisuuden täyttämiseksi käyttöön otettu valvontajärjestelmä perustuu toimitustodistusten käyttöön, eikä toisaalta lainkaan kyseenalaista komission yksiöiden tekemien havaintojen todenperäisyyttä niiden tarkastamien toimitustodistusten todistusarvon osalta, komissiota ei voida arvostella Kreikan hallituksen esittämien säännösten virheellisestä tulkinnasta tai tosiseikkojen virheellisestä arvioinnista.

100 Näin ollen ensimmäinen kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

Toinen kanneperuste

Asianosaisten lausumat

101 Kreikan hallitus esittää asetuksen N:o 1558/91 15 ja 16 artiklan virheellistä tulkintaa ja tosiseikkojen virheellistä arviointia koskevan toisen kanneperusteensa tueksi, että komissio viittaa yleisesti allekirjoitusten puuttumiseen asiakirjoista ja tarkastusten tekemättä jättämiseen täsmentämättä näitä väitteitä.

102 Kreikan hallitus lisää, että jos komission yleisesti esittämä arvostelu tarkastusten tekemättä jättämisestä liittyy tosiasiassa varastojen tarkastamatta jättämiseen, sillä ei ole merkitystä, koska tällaisista tarkastuksista ei säädetä asetuksissa N:o 1558/91 ja N:o 504/97. Toimivaltaiset yksiköt ovat kuitenkin joka tapauksessa suorittaneet tällaisia tarkastuksia ja tarkastuskertomukset, jotka koskevat kaikkia niissä nomoksissa, joissa komission yksiköt vierailivat elokuussa 1998, sijaitsevia tehtaita, on lähetetty komissiolle.

103 Lisäksi kyseisen hallituksen mukaan toimivaltaisten viranomaisten suorittamien tarkastusten prosenttimäärä on aina ollut korkeampi kuin asetuksen N:o 1558/91 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa edellytetty määrä ja näin ollen sillä ei voida perustella rahoituskorjauksen tekemistä.

104 Komissio korostaa, että sen yksiköt ovat havainneet joko tarkastuskertomusten tai tarkastusten toteuttamistavan tarkistamisen mahdollistavien kuvailevien tietojen puuttumisen. Se toteaa, että Giannitsassa (Kreikka) suoritettujen tarkastusten aikana Kreikan viranomaiset eivät ole kyenneet esittämään kyseisten kertomusten jäljennöksiä, kun taas Edessassa suoritettujen tarkastusten aikana nämä samat viranomaiset ovat esittäneet kertomuksia, joihin ei sisälly mitään tietoja tarkastusten tuloksista ja menettelytavoista.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

105 On riittävää todeta, että perustelut, joihin Kreikan hallitus on vedonnut toisen kanneperusteensa tueksi, eivät vastaa komission esittämiin väitteisiin eikä niillä voida kumota komission havaintoja, joiden mukaan tarkastuskertomukset joko olivat epätäydellisiä tai niitä ei voitu esittää komission tarkastajille.

106 Tästä seuraa, että toinenkin kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

Kolmas kanneperuste

Asianosaisten lausumat

107 Kreikan hallituksen esittämä kolmas kanneperuste koskee asetuksen N:o 504/97 9 artiklan virheellistä tulkintaa. Kyseisestä säännöksestä, jossa säännellään ainoastaan jalostajien ja tuottajaorganisaatioiden välisiä suhteita, käy ilmi, että ensin mainittujen on maksettava vähimmäishinta jälkimmäisille. Kreikassa kyseiset maksut on aina suoritettava pankkisiirtona, josta liitetään todiste kaikkiin tukihakemuksiin. Kreikassa sovellettavat menettelytavat vastaavat näin ollen täysin asetuksen N:o 504/97 9 artiklaa.

108 Kreikan hallitus korostaa tuottajaorganisaatioiden jäsenilleen suorittamien maksujen osalta, ettei niitä säännellä asetuksessa N:o 1558/91. Käsiteltävässä tapauksessa tuottajaorganisaatiot saavat jalostajien maksettavat summat kokonaisuudessaan ja pidätykset, joita tietyt näistä organisaatioista tekevät, on tarkoitettu tuottajien erilaisten velkojen katteeksi. Kyseiset pidätykset ovat yhteensopivia sekä asetuksen N:o 1581/91 että asetuksen N:o 504/97 kanssa ja niillä ei lisäksi ole mitään vaikutusta yhteisön talousarvioon. Niillä ei näin ollen voida perustella rahoituskorjauksen tekemistä. Yksittäiset komission yksiköiden esiin tuomien kaltaiset yhteisön lainsäädännön rikkomiset eivät ole omiaan vaarantamaan järjestelmän hyvää toimintaa tai yhteisön varojen hallinnoinnin sääntöjenmukaisuutta siinä määrin, että 10 prosenttia ilmoitetuista menoista koskevan rahoituskorjauksen tekeminen olisi perusteltua.

109 Komissio puolestaan väittää, että kolmas kanneperuste ei koske rahoituskorjauksen perusteena olevaa väitettä jätekerrointa soveltamalla tehdystä yleisestä vähennyksestä toimitettujen tuotteiden määrään, joka otettiin huomioon minimihinnan maksamista varten. Kreikan hallitus viittaa muihin pidätyksiin kuin niihin, jotka komissio on riitauttanut. Kyseisen hallituksen tarkoittamat pidätykset, jotka tuottajaorganisaatiot ovat tehneet erilaisia maksuja varten, vähentävät vielä entisestään tuottajille maksettua vähimmäishintaa.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

110 On riittävää todeta, että Kreikan hallituksen kolmannen kanneperusteensa tueksi esittämät perustelut ovat vailla merkitystä, koska niiden tarkoituksena on osoittaa tuottajaorganisaatioiden suorittamien pidätysten yhteensopivuus yhteisön lainsäädännön kanssa, vaikka yhteenvetokertomuksesta käy selvästi ilmi, ettei komissio ole ottanut huomioon kyseisiä pidätyksiä, kun se on päättänyt tehdä riidanalaisen rahoituskorjauksen.

111 Tästä seuraa, että kolmaskin kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

Neljäs kanneperuste

Asianosaisten lausumat

112 Kreikan hallitus väittää toissijaisesti, että kyseessä olevan rahoituskorjauksen prosenttimäärä on suhteeton verrattuna todettujen puutteiden vakavuuteen, että komission päätöksen perustelut ovat puutteelliset, koska komissio ei ole näyttänyt toteen yhteisön varoihin kohdistuneen riskin suuruutta, ja että komissio on ylittänyt sille EMOTR:n tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä kuuluvan harkintavallan rajat. Kyseinen rahoituskorjaus on näin ollen kumottava tai vähintään alennettava 2 prosenttiin ilmoitetuista menoista.

113 Komissio korostaa, että se on yksiköidensä suorittamien tarkastusten aikana havaittujen puutteiden perusteella tehnyt johtopäätöksen, että EMOTR:oon kohdistui suuri tappioiden riski ja että se voi näin ollen pätevästi tehdä riidanalaisen kiinteämääräisen korjauksen.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

114 On muistettava, että jäsenvaltioilla on velvollisuus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja tarkastukset varmistuakseen EMOTR:n rahoittamien toimien todellisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja että komissiolla on sääntöjenvastaisuuksia havaitessaan velvollisuus kieltäytyä hyväksymästä menojen rahoittamista EMOTR:sta.

115 Koska Kreikan hallitus ei ole käsiteltävässä asiassa täyttänyt - kuten tämän tuomion 99 ja 105 kohdasta käy ilmi - kyseisiä velvoitteitaan ja koska komission Kreikan valvontajärjestelmässä havaitsemat puutteet koskevat tämän järjestelmän olennaisia osia, komissio on voinut kohtuudella katsoa, että EMOTR:n kohtaama riski oli suuri, ja tehdä asiakirjassa VI/5330/97 esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti 10 prosentin kiinteämääräisen korjauksen kyseessä olevien menojen kokonaismäärään.

116 Neljäskin kanneperuste on siis hylättävä perusteettomana.

117 Näin ollen kanne on hylättävä siltä osin kuin se koskee persikoiden jalostusta koskevaan talousarvion alamomenttiin B01-1512-001 tehdyn rahoituskorjauksen kumoamista.

118 Kaiken edellä esitetyn perusteella Kreikan kanne on kokonaisuudessaan hylättävä.

Päätökset oikeudenkäyntikuluista

Oikeudenkäyntikulut

119 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut Helleenien tasavallan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska Helleenien tasavalta on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Päätöksen päätösosa

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(kuudes jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1) Kanne hylätään.

2) Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Full & Egal Universal Law Academy