Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa
Avainsanat
Jäsenvaltiot - Velvoitteet - Direktiivien täytäntöönpano - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, jota ei ole kiistetty
(EY 226 artikla)
Asianosaiset
Asiassa C-370/00,
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään M. Wolfcarius, prosessiosoite Luxemburgissa,
kantajana,
vastaan
Irlanti, asiamiehenään D. J. O'Hagan, prosessiosoite Luxemburgissa,
vastaajana,
jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Irlanti ei ole noudattanut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/49/EY (EYVL L 235, s. 25) ja vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/49/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 13 päivänä joulukuuta 1996 annetun komission direktiivin 96/87/EY (EYVL L 335, s. 45) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut näiden direktiivien noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja/tai koska se ei ole ilmoittanut näitä toimenpiteitä komissiolle,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN
(ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Wathelet sekä tuomarit P. Jann ja L. Sevón (esittelevä tuomari),
julkisasiamies: F. G. Jacobs,
kirjaaja: R. Grass,
ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,
kuultuaan julkisasiamiehen 5.7.2001 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
Tuomion perustelut
1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut EY 226 artiklan nojalla kanteen, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 6.10.2000 ja jossa yhteisöjen tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että Irlanti ei ole noudattanut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/49/EY (EYVL L 235, s. 25) ja vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/49/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 13 päivänä joulukuuta 1996 annetun komission direktiivin 96/87/EY (EYVL L 335, s. 45) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut näiden direktiivien noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja/tai koska se ei ole ilmoittanut näitä toimenpiteitä komissiolle.
2 Direktiivin 96/49/EY 10 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/87/EY 2 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava näiden direktiivien noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 1.1.1997 ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
3 Koska komissio katsoi, ettei direktiivejä 96/49/EY ja 96/87/EY ollut saatettu säädetyssä määräajassa osaksi Irlannin oikeusjärjestystä, se aloitti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn. Kehotettuaan virallisella huomautuksella Irlantia esittämään huomautuksensa, komissio lähetti 27.1. ja 1.2.2000 kaksi perusteltua lausuntoa, joissa se kehotti Irlantia toteuttamaan lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa lausunnon tiedoksiantamisesta.
4 Koska komissio ei saanut mitään tietoa siitä, että kyseisen direktiivin täytäntöönpano olisi saatettu päätökseen, se nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen.
5 Komissio muistuttaa jäsenvaltioille EY 10 ja EY 249 artiklan kolmannen kohdan nojalla kuuluvista velvoitteista ja väittää, että Irlannin olisi pitänyt toteuttaa kaikki direktiivien 96/49/EY ja 96/87/EY noudattamisen edellyttämät toimenpiteet.
6 Irlanti, joka ei kiistä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä, toteaa, että näitä direktiivejä ollaan paraikaa panemassa täytäntöön.
7 Koska direktiivejä 96/49/EY ja 96/87/EY ei ole pantu täytäntöön säädetyssä määräajassa, komission kannetta on pidettävä perusteltuna.
8 Näin ollen on todettava, että Irlanti ei ole noudattanut direktiivien 96/49/EY ja 96/87/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut näiden direktiivien noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Oikeudenkäyntikulut
9 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut Irlannin velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska tämä on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Päätöksen päätösosa
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN
(ensimmäinen jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Irlanti ei ole noudattanut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/49/EY ja vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/49/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 13 päivänä joulukuuta 1996 annetun komission direktiivin 96/87/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut näiden direktiivien noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
2) Irlanti velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Full & Egal Universal Law Academy