Tiivistelmä
Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa
Avainsanat
Jäsenvaltiot - Velvoitteet - Direktiivien täytäntöönpano - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Perustelut, joita ei voida hyväksyä
(EY 226 artikla)
Tiivistelmä
$$Jäsenvaltio ei voi sisäisen oikeusjärjestyksensä oikeussääntöihin, toimintatapoihin tai tilaan vetoamalla perustella sitä, ettei se ole noudattanut direktiivissä säädettyjä velvoitteita ja määräaikoja.
( ks. 8 kohta )
Asianosaiset
Asiassa C-450/00,
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään X. Lewis, prosessiosoite Luxemburgissa,
kantajana,
vastaan
Luxemburgin suurherttuakunta, asiamiehenään N. Mackel,
vastaajana,
jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (EYVL L 281, s. 31) 32 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Wathelet (esittelevä tuomari) sekä tuomarit P. Jann ja L. Sevón,
julkisasiamies: S. Alber,
kirjaaja: R. Grass,
ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,
kuultuaan julkisasiamiehen 7.6.2001 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
Tuomion perustelut
1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut EY 226 artiklan nojalla kanteen, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 7.12.2000 ja jossa yhteisöjen tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (EYVL L 281, s. 31) 32 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
2 Direktiivin 95/46/EY 32 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan jäsenvaltioiden oli saatettava tämän direktiivin soveltamiseksi tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen hyväksymisestä eli 24.10.1998 ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
3 Komissio katsoi, ettei direktiiviä 95/46/EY ollut saatettu säädetyssä määräajassa osaksi Luxemburgin oikeutta, minkä vuoksi se aloitti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn. Kehotettuaan Luxemburgin suurherttuakuntaa esittämään huomautuksensa komissio toimitti 26.8.1999 perustellun lausunnon, jossa se kehotti tätä jäsenvaltiota toteuttamaan lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksiannosta.
4 Luxemburgin viranomaiset ilmoittivat 27.10.1999 päivätyllä kirjeellään komissiolle, että asiasta oli laadittu lakiesitys, joka oli tarkoitus esittää parlamentille ennen kuluvan vuoden loppua ja että viivästys täytäntöönpanomenettelyssä johtui hallituksen vaihdoksesta vuonna 1999.
5 Koska komissio ei saanut muuta tietoa, jonka perusteella direktiivin 95/46/EY täytäntöönpano olisi saatettu päätökseen, se nosti nyt esillä olevan kanteen.
6 Komissio palauttaa mieliin EY 10 artiklan ja EY 249 artiklan kolmannen alakohdan mukaiset jäsenvaltioiden velvollisuudet ja väittää, että Luxemburgin suurherttuakunnan piti toteuttaa säädetyssä määräajassa direktiivin 95/46/EY noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoittaa tästä komissiolle viipymättä.
7 Luxemburgin suurherttuakunta perustelee viivästystä uudella ministeriöiden välisellä toimivallanjaolla hallituksen vaihduttua vuonna 1999 ja ilmoittaa, että direktiivin 95/46/EY täytäntöönpano on meneillään.
8 Tältä osin on todettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltio ei voi sisäisen oikeusjärjestyksensä oikeussääntöihin, toimintatapoihin tai tilaan vetoamalla perustella sitä, ettei se ole noudattanut direktiivissä säädettyjä velvoitteita ja määräaikoja (ks. asia C-470/98, komissio v. Kreikka, tuomio 15.6.2000, Kok. 2000, s. I-4657, 11 kohta ja asia C-423/99, komissio v. Italia, tuomio 7.12.2000, Kok. 2000, s. I-11167, 10 kohta).
9 Koska direktiiviä 95/46/EY ei ole pantu täytäntöön säädetyssä määräajassa, komission nostamaa kannetta on näin ollen pidettävä perusteltuna.
10 Tämän vuoksi on todettava, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut direktiivin 95/46/EY 32 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Oikeudenkäyntikulut
11 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja Luxemburgin suurherttuakunta on hävinnyt asian, viimeksi mainittu on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Päätöksen päätösosa
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 32 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
2) Luxemburgin suurherttuakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Full & Egal Universal Law Academy