Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset
1. Euroopan yhteisöjen komissio vaatii 10.9.2001 EY 226 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY muuttamisesta 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/11/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kaikkia kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei joka tapauksessa ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.
2. Komissio on kanteessaan esittänyt, että Ranska
i) ei ole pannut täytäntöön direktiivin 1 artiklan 7 ja 11 kohdan säännöksiä kaikkien sellaisten julkisten tai yksityisten hankkeiden osalta, joissa ei ole kyse ympäristönsuojeluun tarkoitettuja laitoksia koskevista hankkeista;
ii) ei ole pannut täysimääräisesti täytäntöön direktiivin liitettä II, koska hankkeet viljelemättömän maan tai osaksi luonnontilassa olevien alueiden ottamiseksi voimaperäiseen maatalouskäyttöön, metsitykset ja tuulivoimalat eivät kuulu ympäristövaikutusten arviointia koskevan kansallisen sääntelyn alaan.
3. Vastauksessaan Ranskan hallitus on myöntänyt, että ensin mainittu laiminlyönti on tapahtunut, mutta kiistänyt jälkimmäisen. Vastineessaan komissio on todennut, että direktiivin liite II oli pantu täytäntöön kansallisessa oikeusjärjestyksessä ja luopunut toisesta kanneperusteestaan.
4. Sen johdosta, että komissio peruutti toisen kanneperusteensa, esillä oleva asia koskee ainoastaan direktiivin 1 artiklan 7 ja 11 kohdan täytäntöönpanon laiminlyöntiä. Koska laiminlyöntiä, jonka komissio väittää tapahtuneen, ei ole kiistetty millään perusteella, kanne on tältä osin hyväksyttävä.
5. Työjärjestyksen 69 artiklan 2, 3 ja 5 kohdan perusteella Ranskan hallituksen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hyväksyttävä, koska komissio on peruuttanut yhden alkuperäisistä kanneperusteistaan esittämättä erityisiä syitä, joiden vuoksi peruuttamisen voitaisiin katsoa johtuvan vastaajana olevasta hallituksesta.
Ratkaisuehdotus
6. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin toteaa:
1) että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY muuttamisesta 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/11/EY 1 artiklan 7 ja 11 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kaikkia kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei joka tapauksessa ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle,
2) että osapuolet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Full & Egal Universal Law Academy