Asia T-45/01
Stephen G. Sanders ym.
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
JET-yhteisyrityksen palveluksessa oleva henkilöstö – Muun kuin väliaikaisten toimihenkilöiden oikeudellisen aseman soveltaminen – Aineellisen vahingon korvaaminen
Tuomion tiivistelmä
1. Oikeudenkäyntimenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa
(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artikla)
2. Henkilöstö – Kanne – Täysi harkintavalta
3. Henkilöstö – Kanne – Täysi harkintavalta
4. Henkilöstö – Kanne – Täysi harkintavalta
1. Lukuina ilmaistuja vaatimuksia, jotka on esitetty käsiteltäessä vahingonkorvauskannetta sellaisen välituomion jälkeen, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on velvoittanut yhteisön korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut EHTY:n yhteisyrityksen henkilöstön jäsenille siitä, että heihin on sovellettu muuta oikeudellista asemaa kuin väliaikaisten toimihenkilöiden asemaa, ja joita on muutettu välituomiossa määritettyjen vahingon laskentatavan yksityiskohtien huomioon ottamiseksi, ei voida jättää tutkimatta, koska ne ovat sallittuja lisäyksiä kannekirjelmään sisältyviin vaatimuksiin erityisesti siltä osin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on yhtäältä määritellyt vahingon laskemiseksi tarvittavat seikat ensimmäisen kerran välituomiossaan ja koska toisaalta vahinkojen tarkkaa koostumusta ja maksettavan vahingonkorvauksen täsmällistä laskentatapaa ei ollut vielä käsitelty.
Koska ajanjakso, jolta vahingonkorvausta on maksettava, tämän muodostavat tekijät ja kullekin kantajalle kuuluvan vahingonkorvauksen täsmällisen määrän määrittämiseksi käytettävä menetelmä on vahvistettu välituomiossa, kunkin kantajan yksilöllisten vaatimusten lukuina ilmaistua arviota on välttämättä voitava korjata tämän tuomion jälkeen.
(ks. 21 ja 22 kohta)
2. Sellaisen välituomion jälkeen, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on velvoittanut yhteisön korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut Joint European Torus -yhteisyrityksen (JET) henkilöstön jäsenille siitä, että heihin on sovellettu muuta oikeudellista asemaa kuin väliaikaisten toimihenkilöiden asemaa, käsitellyn vahingonkorvauskanteen yhteydessä kunkin kantajan palkkaluokkaan ja palkkatasolle luokittelu korvausajanjakson alussa on suoritettava niin, että otetaan huomioon hänen tosiasiallinen palvelukseen ottamisensa, jolloin mainittu aika on viisi vuotta siitä päivästä lähtien, jona tuli voimaan tai uudistettiin vanhin sopimus, ja tämä päivämäärä saa olla enintään viisi vuotta aikaisempi.
Vaikka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin onkin rajoittanut oikeuden vahingonkorvaukseen enintään viiden vuoden ajanjaksoon, se on kuitenkin katsonut, että ne, joita asia koskee, olisi pitänyt alun perin eli heidän ensimmäisestä palvelukseen ottamisestaan lähtien ottaa palvelukseen väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksella ja että lainvastaisuus on kestänyt koko yhteisyrityksen keston ajan. Näin ollen kunkin kantajan asemaa korvausajanjakson alussa ei saada rinnastaa ensimmäisestä palvelukseen ottamisesta johtuvaan asemaan, vaan on otettava huomioon, että kyseessä oleva kantaja olisi siitä lähtien, kun hänet otettiin ensimmäisen kerran palvelukseen sopimussuhteisena toimihenkilönä, pitänyt ottaa palvelukseen väliaikaisena toimihenkilönä, mikä johtaa siihen, että tarpeen vaatiessa otetaan huomioon ennen korvausajanjakson alkua toteutunut ”ura”. Tällainen ”uran rekonstruointi” ‑menetelmä sisältää välttämättä ne ylennykset, jotka kukin kantaja olisi voinut saada.
Korvausajanjakson aikaisista ylennyksistä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut JET:n projektiryhmän varsinaisten jäsenten tilanteen perusteella, että kantajat on pidetty syrjivässä oikeudellisessa tilanteessa, joka muodosti syyksiluettavan lainvastaisuuden, ja että heille oli tästä syystä aiheutunut vahinkoa. Näin ollen EHTY:n väliaikaisten toimihenkilöiden samanlainen tilanne, jonka on oltava vertailukohtana sen urakehityksen määrittämiseksi, joka olisi voinut tulla kantajien osaksi, on JET:n projektiryhmän varsinaisten jäsenten mahdollisesti parempi tilanne.
(ks. 49–51, 65 ja 68 kohta)
3. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut välituomiossa, jossa se velvoitti yhteisön korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut Joint European Torus -yhteisyrityksen (JET) henkilöstön jäsenille siitä, että heihin on sovellettu muuta oikeudellista asemaa kuin väliaikaisten toimihenkilöiden asemaa, että kantajille aiheutunut vahinko johtui eroista, jotka olivat niiden palkkojen ja niihin liittyvien etuuksien, jotka kantajat olisivat saaneet, jos he olisivat työskennelleet hankkeessa väliaikaisina toimihenkilöinä, ja niiden palkkojen sekä niihin liittyvien etuuksien, jotka he tosiasiallisesti olivat saaneet sopimussuhteisina toimihenkilöinä, välillä.
Tästä johtuu yhtäältä, että sen yhteisön nettotulon määrittämiseksi, jonka kukin kantaja olisi saanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vahvistaman korvausajanjakson aikana, jos hänet olisi otettu palvelukseen väliaikaisena toimihenkilönä, on otettava huomioon kaikki ne etuudet, joita asianomainen kantaja olisi voinut vaatia, kun otetaan huomioon hänen henkilökohtaiseen ja ammatilliseen tilanteeseensa liittyvät tekijät, joista hän voi esittää asiakirjatodisteita. Sitä vastoin siihen ei ole tarpeen sisällyttää niitä korvauksia, jotka olisi voitu saada virkamatkojen perusteella, koska JET:ssä kaikki kulut korvattiin, kun taas päivärahoja oli vähennetty tai ne oli poistettu. Toisaalta sen kansallisen nettotulon määrittämiseksi, jonka kukin kantaja oli saanut mainitun korvausajanjakson aikana sopimussuhteisena toimihenkilönä, on otettava huomioon kaikki ne palkat, jotka asianomainen kantaja tosiasiallisesti on saanut tällä perusteella, erityisesti päivärahat, joita mahdollisesti jotkut kantajista ovat saaneet siitä syystä, että he ovat asuneet kaukana JET:n toimipaikasta.
(ks. 77–79 kohta)
4. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut välituomiossa, jossa se velvoitti yhteisön korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut Joint European Torus -yhteisyrityksen (JET) henkilöstön jäsenille siitä, että heihin on sovellettu muuta oikeudellista asemaa kuin väliaikaisten toimihenkilöiden asemaa, että kantajat olisi alun perin pitänyt ottaa palvelukseen väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksella ja että lainvastaisuuden kesto ylitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vahvistaman korvausajanjakson. Tämä toteamus johtaa välttämättä sen huomioon ottamiseen, että kantajat ovat voineet saada eläkeoikeuksia koko siltä ajanjaksolta, jonka aikana kukin heistä on tosiasiallisesti työskennellyt JET:ssä, mutta että näiden mahdollisten oikeuksien korvaaminen on kuitenkin rajoitettu korvausajanjaksoon.
Näin ollen eläkeoikeuksia vastaavan korvausosan määrittämiseksi kunkin kantajan osalta on otettava huomioon ensimmäinen JET:n tosiasialliseen palvelukseen ottamisen päivä, joka mahdollisesti voi edeltää korvausajanjaksoa, jolloin eläkeoikeuksien menettämisestä johtuva korvaus on maksettava korvausajanjaksoa vastaavalta enintään viiden vuoden ajanjaksolta. Edellä mainittu enintään viiden vuoden ajanjakso ei siis ole ainoa oikeuksien perustana oleva ajanjakso. Kunkin kantajan työskentelyn kokonaisaika JET:ssä muodostaa eläkeoikeuksien perustan, ja vastaavia oikeuksia vähennetään tämän jälkeen kokonaisajanjakson ja työskentelyn kokonaisajan välisen suhdeluvun mukaisessa suhteessa.
Lisäksi on otettava huomioon, että eläkeoikeuksina maksettava korvaus ei voi olla pienempi kuin kunkin kantajan nimissä työntekijän ja työnantajan vakuutusmaksujen avulla muodostettujen varausten vakuutusmatemaattinen arvo korvausajanjaksoa vastaavalta enintään viiden vuoden ajanjaksolta.
Sitä vastoin tapauksessa, jossa kantaja erityisesti siitä syystä, että hän on työskennellyt JET:ssä alle kymmenen vuotta, ei missään tapauksessa olisi voinut henkilöstösääntöjen nojalla saada oikeutta vanhuuseläkkeeseen vaan ainoastaan erorahan, tällaisen erorahan menettämisestä maksettava korvaus, jota vähennetään kokonaisajanjakson ja työskentelyn kokonaisajan välisen suhdeluvun mukaisessa suhteessa, muodostaa vaihtoehdon, joka on välttämättä myönnettävä hänelle.
(ks. 90–93 kohta)
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
12 päivänä heinäkuuta 2007 (*)
JET-yhteisyrityksen palveluksessa oleva henkilöstö – Muun kuin väliaikaisten toimihenkilöiden oikeudellisen aseman soveltaminen – Aineellisen vahingon korvaaminen
Asiassa T‑45/01,
Stephen G. Sanders, kotipaikka Oxon (Yhdistynyt kuningaskunta) ja 94 muuta kantajaa, joiden nimet ovat liitteessä, edustajinaan alun perin P. Roth, QC, ja barrister I. Hutton, barrister E. Mitrophanous ja barrister A. Howard, sittemmin Roth, Hutton ja barrister B. Lask,
kantajina,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään J. Currall,
vastaajana,
jota tukee
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään alun perin J.‑P. Hix ja A. Pilette, sittemmin Hix ja B. Driessen,
väliintulijana,
jossa kantajat vaativat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T‑45/01, Sanders ym. vastaan komissio, 5.10.2004 antaman tuomion (Kok. 2004, s. II‑3315) johdosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta vahvistamaan sen korvauksen määrän, joka on maksettava kullekin kantajalle siitä aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta, ettei tätä ole otettu palvelukseen Euroopan yhteisön väliaikaisena toimihenkilönä työskentelemään Joint European Torus (JET) ‑yhteisyrityksessä,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti B. Vesterdorf sekä tuomarit M. Jaeger ja H. Legal,
kirjaaja: hallintovirkamies C. Kristensen,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 20.3.2007 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta ja käsittelyn vaiheet
1 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi asiassa T‑45/01, Sanders ym. vastaan komissio, 5.10.2004 antamassaan tuomiossa (Kok. 2004, s. II‑3315, jäljempänä välituomio), että kun komissio ei Joint European Torus (JET) ‑yhteisyrityksen perussäännön vastaisesti ole ehdottanut kantajille väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksia, se on syyllistynyt lainvastaisuuteen, joka saa aikaan Euroopan yhteisön vastuun, että tämän lainvastaisuuden vuoksi kantajat ovat menettäneet vakavasti otettavan mahdollisuuden siihen, että heidät otettaisiin palvelukseen väliaikaisina toimihenkilöinä ja että kantajille aiheutunut vahinko johtuu eroista, jotka olivat niiden palkkojen sekä niihin liittyvien etuuksien ja eläkeoikeuksien, jotka kantajat olisivat saaneet tai hankkineet, jos he olisivat työskennelleet JET-hankkeessa väliaikaisina toimihenkilöinä, ja niiden palkkojen sekä niihin liittyvien etuuksien ja eläkeoikeuksien, jotka he ovat saaneet tai hankkineet sopimussuhteisena henkilöstönä, välillä (välituomion 142, 158 ja 167 kohta).
2 Koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kuitenkin katsoi, että kantajien olisi pitänyt esittää vahingonkorvausvaatimuksensa kohtuullisessa ajassa, joka ei saa ylittää viittä vuotta siitä hetkestä lukien, jona he ovat tulleet tietoisiksi siitä syrjivästä tilanteesta, josta he valittavat, se totesi, että maksettava vahingonkorvaus on laskettava kunkin kantajan osalta siitä päivästä lähtien, jona tuli voimaan tai uudistettiin kyseistä kantajaa koskeva vanhin sopimus, ja tämä päivämäärä saa olla enintään viisi vuotta komissiolle esitettyä vahingonkorvausvaatimusta aikaisempi (välituomion 72 kohta).
3 Koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei voinut määrittää kullekin kantajalle kuuluvaa korvausta, välituomiossa (170 kohta) vahvistettiin periaatteet ja arviointiperusteet, joiden perusteella asianosaisia kehotettiin pääsemään sopimukseen, jonka puuttuessa niiden olisi jätettävä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistaviksi lukuina ilmaistut vaatimuksensa.
4 Näin ollen asianosaisten täytyi
1) määrittää toimi ja palkkaluokka, joka olisi vastannut kunkin kantajan suorittamia tehtäviä, jos hänelle olisi tarjottu väliaikaisen toimihenkilön sopimusta päivänä, jona tuli voimaan tai uudistettiin kyseistä kantajaa koskeva vanhin sopimus, ja tämä päivämäärä saa olla enintään viisi vuotta hänen esittämäänsä vahingonkorvausvaatimusta aikaisempi (välituomion 169 ja 171 kohta)
2) rekonstruoida kunkin kantajan ura hänen palvelukseen ottamisestaan lähtien aina edellä tarkoitettujen enintään viiden viimeisen vuoden ajanjaksoon asti, ja näin meneteltäessä on otettava huomioon
palkkojen keskimääräinen kehitys JET:n palveluksessa työskennelleen Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) toimihenkilön vastaavan toimen ja palkkaluokan osalta
ne mahdolliset ylennykset, jotka asianomainen kantaja olisi voinut saada kyseisenä aikana sovelletussa palkkaluokassaan ja toimessaan Euratomin väliaikaisille toimihenkilöille vastaavassa tilanteessa myönnettyjen ylennysten keskimäärää soveltamalla (välituomion 172 kohta)
3) verrata yhteisön väliaikaisen toimihenkilön ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden tilannetta nettosummien perusteella eli sellaisten summien perusteella, joista on vähennetty sovellettavan lainsäädännön mukaisesti vakuutusmaksut, verot ja muut maksut (välituomion 173 kohta).
5 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin täsmensi, että vahingonkorvausajanjakso alkoi siitä päivästä, jona tuli voimaan tai uudistettiin kyseistä kantajaa koskeva vanhin sopimus vahingonkorvausvaatimuksen esittämispäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana, ja se päättyi joko päivänä, jona kyseessä oleva kantaja oli lopettanut työskentelynsä JET-hankkeessa, jos tämä päivä edelsi hankkeen päättymispäivää eli 31.12.1999, taikka viimeksi mainittuna päivänä, jos kyseinen kantaja oli työskennellyt JET-hankkeessa sen päättymiseen asti (välituomion 174 kohta).
6 Lopuksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että koska korvaus kompensoi Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja toimihenkilöiden erivapauksista ja oikeuksista tehdyn pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvan palkan ja siihen liittyvien etuuksien nettomääräisiä menetyksiä ja koska se lasketaan ottamalla huomioon yhteisön vero, se on summa, josta kaikki verot on jo vähennetty, eikä siitä saada näin ollen kantaa kansallisia veronluonteisia maksuja (välituomion 176 kohta).
7 Koska asianosaiset eivät päässeet sopimukseen kullekin kantajalle maksettavan vahingonkorvauksen määrittämistä koskevista kaikista kohdista, ne esittivät 28.10.2005 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle lukuina ilmaistut vaatimuksensa.
8 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pyysi 19.12.2006 tiedoksi annettuna prosessinjohtotoimena asianosaisilta työjärjestyksensä 64 artiklan mukaisesti tietoja ja selvennyksiä kullekin kantajalle aiheutuneen vahingon arviointia koskevista erimielisyyksistä.
9 Kantajat vastasivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pyyntöön sen kirjaamoon 20.2.2007 toimittamallaan kirjeellä. Komissio esitti huomautuksensa kantajien vastauksista kirjaamoon 1.3.2007 toimittamallaan kirjeellä.
10 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pyynnöstä antamissaan vastauksissa asianosaiset, jotka ovat täsmentäneet lukuina ilmaistuja vaatimuksiaan prosessinjohtotoimen seurauksena, ilmoittivat ratkaisseensa tietyt erimielisyytensä ja korostivat avoimiksi jääneitä kohtia.
11 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtaja hylkäsi 7.3.2007 antamallaan määräyksellä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan väliintulohakemuksen työjärjestyksen 115 artiklan 1 kohdan ja 116 artiklan 6 kohdan yhdessä luettujen säännösten nojalla sen vuoksi, että se oli esitetty myöhässä.
12 Asianosaisten lausumat ja vastaukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 20.3.2007 pidetyssä istunnossa. Komissio esitti 1.3.2007 esittämiensä huomautusten liitteiden korjatun version.
13 Istunnon lopuksi puheenjohtaja myönsi kantajille kahden viikon määräajan, jotta ne voivat ilmoittaa mahdollisista muutoksistaan komission istunnossa esittämiin asiakirjoihin. Puheenjohtaja myönsi 27.3.2007 kantajien pyynnöstä määräajan pidennyksen komissiolle 30.3. ja kantajille 3.4.2007 asti, jotta vastaaja voi tehdä viimeiset korjaukset lukuina ilmaistuihin vaatimuksiinsa ja jotta kantajat voivat esittää huomautuksensa näistä.
14 Suullinen käsittely päätettiin 17.4.2007.
Asianosaisten vaatimukset
15 Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– velvoittaa komission korvaamaan heille edellä mainittujen yhteisön oikeuden säännösten rikkomisesta aiheutuneet palkkaa, eläkeoikeuksia, korvauksia ja etuuksia koskevat menetykset; kantajien vahingonkorvausvaatimuksen kokonaismäärä on 31.10.2005 kaikkien kantajien osalta 27 744 467 Englannin puntaa (GBP)
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
16 Komissio vaatii neuvoston tukemana, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– velvoittaa sen suorittamaan kantajille välituomion nojalla sen esittämien huomautusten mukaisesti kaikkien kantajien osalta vahingonkorvauksena kokonaismäärän, joka 31.10.2005 on 5 767 682 GBP
– velvoittaa sen korvaamaan puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista.
Oikeudellinen arviointi
Riita-asian henkilöllinen ulottuvuus
17 Vastauksena ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen istunnossa esittämiin kysymyksiin kantajat ovat ilmoittaneet, että kaksi heistä eli M. Organ ja M. R. Sibbald eivät esitä vahingonkorvausvaatimuksia.
18 Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on merkittävä tämä pöytäkirjaan ja todettava, että 95:stä kantajasta 93 esittää vahingonkorvausvaatimuksia.
19 Kantajat ovat lisäksi täsmentäneet, että S. Rivers, joka on oikeudenkäynnin kuluessa avioitunut, mainitaan vahingonkorvausvaatimuksissa nimellä S. Playle. Kaiken sekaannuksen välttämiseksi hänestä käytetään tämän tuomion yhteydessä nimeä Rivers-Playle.
Vahingonkorvausvaatimusten määrä
20 Komissio väittää oikeudenkäyntiväitettä esittämättä, että ne vahingonkorvausvaatimukset, jotka kantajat esittävät välituomiossa vahvistetun korvausajanjakson osalta (1995–1999), ovat yli puolitoista kertaa suuremmat kuin heidän alkuperäiset vaatimuksensa. Se katsoo, että vaikka kantajat olisivatkin mukauttaneet näitä vaatimuksiaan erityisesti komission heille keskustelujen aikana antamien tietojen perusteella, tämä kantajien vaatimusten merkittävä lisääminen ei ole työjärjestyksen 44 artiklan säännösten mukainen.
21 Periaatteellisesti on todettava, että yhteisöjen tuomioistuin on asiassa, jossa välituomiolla oli määritetty vahingon laskentatavan yksityiskohdat ja jossa oli määrätty hankittavaksi asiantuntijalausunto, hyväksynyt alkuperäisten vaatimusten suuruuden tarkistamisen ja että se on tutkinut tällaiset muutetut vaatimukset. Se on katsonut, että tällaisten vaatimusten on katsottava olevan sallittuja, jopa välttämättömiä lisäyksiä kannekirjelmään sisältyviin vaatimuksiin, varsinkin koska se yhtäältä oli määritellyt vahingon laskemiseksi tarvittavat seikat ensimmäisen kerran välituomiossaan ja koska toisaalta vahinkojen tarkkaa koostumusta ja maksettavan vahingonkorvauksen täsmällistä laskentatapaa ei ollut vielä käsitelty. Yhteisöjen tuomioistuin on lisännyt pyytäneensä asianosaisia välituomion päätösosassa esittämään lukuina ilmaistut vahingonkorvausvaatimuksensa siinä tapauksessa, että sopimukseen vahingon määrästä ei päästä. Se on päätellyt, että tämä pyyntö olisi vailla merkitystä ja sisältöä, jos asianosaiset eivät voisi mainitun tuomion antamisen jälkeen esittää eri vaatimuksia kuin kannekirjelmässä (yhdistetyt asiat C‑104/89 ja C‑37/90, Mulder ym. v. neuvosto ja komissio, tuomio 27.1.2000, Kok. 2000, s. I‑203, 38–40 kohta).
22 Koska samoin nyt esillä olevassa asiassa ajanjakso, jolta vahingonkorvausta on maksettava, tämän muodostavat tekijät ja kullekin kantajalle kuuluvan vahingonkorvauksen täsmällisen määrän määrittämiseksi käytettävä menetelmä on vahvistettu välituomiossa, kunkin kantajan yksilöllisten vaatimusten lukuina ilmaistua arviota on välttämättä voitava korjata tämän tuomion jälkeen.
23 Lisäksi asiakirja-aineistosta ilmenee, että kantajien 31.10.2005 esittämät vahingonkorvausvaatimukset, joita on tarkistettu välituomion perustelut huomioon ottaen, ovat pienemmät eivätkä suuremmat kuin heidän alkuperäiset vaatimuksensa, jos otetaan huomioon niiden kokonaismäärä, eikä ainoastaan alkuperäisten vaatimusten sitä osaa, joka koskee korvausajanjaksoa, kuten vastaaja on tehnyt.
24 Edellä todetuista seikoista johtuu, että komission huomautus lopullisten vaatimusten määrästä on hylättävä merkityksettömänä.
Alustavia huomautuksia
25 Tämän tuomion kohteena on määrittää kullekin kantajalle maksettava korvaus vahingosta, joka on johtunut välituomiossa todetusta lainvastaisuudesta, siinä vahvistettujen, edellä 1–6 kohdassa mainittujen periaatteiden ja arviointiperusteiden mukaisesti, koska asianosaiset eivät ole päässeet sopimukseen kaikista kohdista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vahvistamien periaatteiden ja arviointiperusteiden noudattamiseksi.
26 Aluksi on huomattava, että välituomiota ei ole moitittu todetusta lainvastaisuudesta johtuvan yhteisön vastuun tunnustamisen periaatteen osalta eikä sen vahingon tunnustamisen osalta, joka on aiheutunut kantajille, joiden oikeus korvaukseen on rajoitettu enintään viiteen vuoteen; välituomiota ei ole riitautettu myöskään kullekin kantajalle maksettavan korvauksen määrittelemistä koskevien periaatteiden ja arviointiperusteiden osalta. Tämä tuomio on siis tullut lopulliseksi kaikilta näiltä osin, jotka ovat tulleet oikeusvoimaisiksi, ja se velvoittaa ratkaistaessa riita-asiaa lopullisesti (asia C‑281/89, Italia v. komissio, tuomio 19.2.1991, Kok. 1991, s. I‑347, 14 kohta; asia C‑397/95 P, Coussios v. komissio, määräys 11.7.1996, Kok. 1996, s. I‑3873, 25 kohta ja asia C‑277/95 P, Lenz v. komissio, määräys 28.11.1996, Kok. 1996, s. I‑6109, 48–54 kohta, ja välituomiolla saavutettavasta oikeusvoimasta em. yhdistetyt asiat Mulder ym. v. neuvosto ja komissio, tuomion 54–56 kohta). Lisäksi komissio on korostanut edellä mainituissa 1.3.2007 esittämissään huomautuksissa, ettei se itse eivätkä kantajat olleet valittaneet 5.10.2004 annetusta tuomiosta yhteisöjen tuomioistuimeen ja että se oli siis tullut lainvoimaiseksi ratkaistujen seikkojen osalta.
27 Lisäksi riita-asian suullisen menettelyn päättymisvaiheessa asianosaiset olivat 28.10.2005 esittämiensä vaatimusten osalta päässeet ilmeisesti sopimukseen tietyistä yleisistä tai yksittäisistä kysymyksistä, jotka koskevat kullekin kantajalle maksettavan korvauksen määrittämistä välituomiossa vahvistettujen periaatteiden ja arviointiperusteiden mukaisesti.
28 Ensinnäkin näyttää siltä, että asianosaiset ovat sopineet yleisestä menetelmästä kantajille aiheutuneiden menetysten laskemisessa, huomioon otettavien kantajien yhteisön ja kansallisten tulojen pääasiallisten osien yksilöimisessä, kullekin maksettavan korvauksen lopullisen määrän yhteydessä sovellettavista koroista, joiden suuruus on 5,25 prosenttia, sekä siitä, että kantajille maksettavia korvauksia ei saada verottaa Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön nojalla, koska mainittuihin korvauksiin sovellettavaa verojärjestelmää koskeva kysymys oli nimenomaisesti ja lopullisesti ratkaistu välituomiossa (ks. edellä 6 kohta). Asiakirja-aineistosta ilmenee myös, että asianosaiset ovat sopineet, että kantajista kahdella, D. Hamiltonilla ja T. Pricella, jotka ovat olleet työttöminä JET:stä lähdettyään, olisi ollut oikeus saada asiassa sovellettavan lainsäädännön mukaista työttömyyskorvausta.
29 Asianosaisten 28.10.2005 toimittamista vaatimuksista ilmenee, että ne ovat erimielisiä kuudesta kohdasta, jotka ovat edellytyksenä kullekin kantajalle maksettavan korvauksen täsmälliselle määrittelylle ja jotka asianosaiset saattavat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistaviksi. Ne koskevat ensinnäkin kunkin kantajan osalta korvausajanjakson alkamista (ks. edellä 5 kohta), toiseksi korvausajanjakson alussa kullekin määritettävää palkkaluokkaa ja palkkatasoa (ks. edellä 4 kohta), kolmanneksi niitä ylennyksiä, jotka asianomaiset henkilöt olisivat voineet saada (ks. edellä 4 kohta), neljänneksi palkkoihin liittyviä etuuksia, jotka he olisivat voineet saada (ks. edellä 1 kohta), viidenneksi yhteisön väliaikaisen toimihenkilön ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden nettotulojen määrittämiseksi huomioon otettavia vakuutusmaksuja, veroja ja muita maksuja (ks. edellä 4 kohta) ja kuudenneksi niitä eläkeoikeuksia, joita kukin kantajista voi vaatia (ks. edellä 1 kohta).
30 Asiaosaiset ovat 19.12.2006 tiedoksi annetun prosessinjohtotoimen jälkeen vielä lähentyneet tiettyjen kohtien osalta. Ne ovat siten päässeet sopimukseen yhtäältä kunkin kantajan korvausajanjakson alkamispäivästä ja toisaalta niistä vakuutusmaksuista, veroista ja muista maksuista, jotka on otettava huomioon niiden tulojen määrittelyssä, jotka kantajat tosiasiallisesti saivat sopimussuhteisina toimihenkilöinä. Riita-asian muiden kohtien osalta sitä vastoin on vielä suurempia tai pienempiä erimielisyyksiä.
31 Lisäksi asianosaiset, joiden näkemykset ovat tältä osin yhteneväiset, ovat ilmaisseet kirjelmissään ja istunnossa vaikeutensa saada Yhdistyneen kuningaskunnan veroviranomaiset myöntämään, ettei kantajille maksettavista korvauksista voida kantaa kansallista veroa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen välituomion mukaisesti, sillä mainitut viranomaiset ovat ilmaisseet aikomuksensa verottaa ainakin mainittuihin korvauksiin lisättäviä korkoja, ellei jopa pääasiallista korvaussummaakin. Kantajat ja komissio pyytävät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta lausumaan täsmällisesti kyseisten korvausten verottomuudesta sekä pääasiallisen korvaussumman että korkojen osalta.
32 Edellä 29 kohdassa mainittua kuutta asiakokonaisuutta on tarkasteltava peräkkäin, erottelemalla toisistaan kohdat, joista on päästy sopimukseen, ja riitakohdat sekä myös kantajien korvauksille maksettaviin korkoihin sovellettavaa verojärjestelmää koskeva kysymys.
Kohdat, joista on päästy sopimukseen
Korvausajanjakson alku
33 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut välituomiossa, että maksettava vahingonkorvaus on laskettava kunkin kantajan osalta siitä päivästä lähtien, jona tuli voimaan tai uudistettiin kyseistä kantajaa koskeva vanhin sopimus, että tämä päivämäärä saa olla enintään viisi vuotta komissiolle esitettyä vahingonkorvausvaatimusta aikaisempi ja että tämä päivämäärä sijoittuu 12.11.1994 ja 16.2.1995 väliin (välituomion 84 ja 169 kohta). Lisäksi tuomiosta ilmenee (174 kohta), että korvausajanjakso päättyy joko päivänä, jona kyseessä oleva kantaja on lopettanut työskentelynsä JET-hankkeessa, jos tämä päivä edeltää hankkeen päättymispäivää eli 31.12.1999, taikka viimeksi mainittuna päivänä, jos hän on työskennellyt JET-hankkeessa sen päättymiseen asti.
34 Asianosaisten edellä 8 kohdassa mainittuun prosessinjohtotoimeen antamista vastauksista ilmenee, että ne ovat päässeet välituomion edellä mainittujen perusteiden mukaiseen sopimukseen korvausajanjakson alun päivämäärästä sekä kyseisen ajanjakson kestosta kunkin kantajan osalta.
35 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on merkittävä pöytäkirjaan asianosaisten sopimus ja vahvistettava korvausajanjakson alkamispäivämäärä kunkin kantajan osalta sellaisena kuin se tämän tuomion liitteessä 2 olevassa toisessa sarakkeessa ilmoitetaan.
Vakuutusmaksut, verot ja muut maksut
36 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut välituomiossa (173 kohta), että vahingon määrittämiseksi yhteisön väliaikaisen toimihenkilön ja kantajien kaltaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden tilannetta on verrattava nettosummien perusteella eli sellaisten summien perusteella, joista on vähennetty sovellettavan lainsäädännön mukaisesti vakuutusmaksut, verot ja muut maksut.
37 Prosessinjohtotoimen seurauksena kantajat ovat edellä mainittujen välituomion perustelujen mukaisesti sopimussuhteisina toimihenkilöinä saamiensa tulojen määrittämiseksi vähentäneet ne eläkerahastoon suoritettuja maksuja vastaavat summat, jotka he olivat alun perin ottaneet huomioon 28.10.2005 esittämissään vaatimuksissa, lukuun ottamatta kahdeksaa kantajaa, joiden henkilöstösääntöjen järjestelmään verrattavissa olevat vakuutukset sisälsivät ammattitauti‑ ja työtapaturmavakuutuksen. Komissio on hyväksynyt nämä menettelytavat.
38 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on merkittävä tämä pöytäkirjaan vahvistaakseen sen nettotulon, jonka kukin kantaja on tosiasiallisesti saanut sopimussuhteisena toimihenkilönä korvausajanjakson aikana.
Kiistakohdat
Palkkaluokka ja palkkataso korvausajanjakson alussa
– Asianosaisten lausumat
39 Kantajat väittävät, että palkkaluokka ja palkkataso on määritettävä paitsi kantajien akateemisen pätevyyden ja heidän aiemman ammatillisen kokemuksensa perusteella kunkin kantajan JET:ssä luoman uran perusteella siitä lähtien, kun siellä työskentely on aloitettu, toisin sanoen lukuisilta heistä ennen korvausajanjakson alkamista. Kantajat katsovat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on välituomiossa vahvistanut toiminnallisen vastaavuuskriteerin sopimussuhteisen toimihenkilön toimien ja väliaikaisen toimihenkilön toimien välillä. Kantajat toteavat, että tämän toiminnallisen vastaavuuden vahvistamiseksi he ovat viitanneet JET:n sopimuspäällikön Byrnen 25.8.1989 päivättyyn muistioon.
40 Kantajat väittävät välituomioon vetoamalla, että koska heidät otettiin tosiasiallisesti työskentelemään JET:ssä, komissio ei voi vaatia tällä hetkellä samantasoisia todisteita – joiden esittäminen on tietyissä tapauksissa mahdotonta –, kuin joita olisi vaadittu tosiasiallisen palvelukseen ottamisen yhteydessä. Lisäksi kukin heistä ilmoittaa toimittaneensa muodollisen todistuksen urastaan ja ansioluettelostaan.
41 Komissio väittää, että palkkaluokka ja palkkataso on määritettävä korvausajanjaksoon sisältyvän vanhimman sopimuksen voimaantulopäivänä ottamalla huomioon kunkin kantajan tutkinnot ja aikaisempi ammatillinen kokemus, niin kuin kyseessä olisi ensimmäinen palvelukseen ottaminen. Se katsoo, että kantajien täytyy esittää samat pätevyyttä ja ammatillista kokemusta koskevat todisteet kuin silloin, jos heidät olisi tosiasiallisesti otettu palvelukseen. Vastaaja katsoo, että välituomiosta johtuu, että yhteisön vastuu on syntynyt ja että korvaus on maksettava enintään viideltä vuodelta ja että aikaisempia sopimuksia ei voida ottaa huomioon.
42 Komissio toteaa lisäksi, että sen toimien ja palkkaluokkien määrittämiseksi käyttämät asiaan liittyvät asiakirjat ovat yhtäältä tieteellisiin ja teknisiin johtotehtäviin palvelukseen otettavan henkilöstön palkkaluokkaan ja palkkatasolle luokitteluun sovellettavista arviointiperusteista 11.10.1984 tehty komission päätös ja toisaalta hallintohenkilöstön palvelukseen ottamisessa palkkaluokkaan luokitteluun ja palkkatason määrittelyyn sovellettavista arviointiperusteista tehty komission päätös, joka tuli voimaan 1.9.1983.
43 Vastaaja esittää myös kysymyksen niiden todisteiden tutkittavaksi ottamisesta, jotka kantajat ovat sille toimittaneet enimmäkseen heinäkuussa 2005 ja syys‑lokakuussa 2005 työjärjestyksen 44 artiklan mukaisesti.
44 Asianosaisten prosessinjohtotoimiin antamista vastauksista ilmenee, että ne ovat osittain lähentyneet toisiaan tiettyjen kohtien osalta. Ensinnäkin asianosaiset sopivat siitä, että luokittelua C 3 – B 5/B 3, jota käytettiin JET:ssä, sovelletaan 22:een kyseessä olevaan kantajaan. Toiseksi komissio hyväksyy, että akateeminen nimike ”Chartered Engineer”, joka koskee viittä kantajaa, hyväksytään ura-alueelle A pääsemiseksi. Sitä vastoin se vastustaa ”Ordinary National Diploma” ja ”City & Guilds Part III” pätevyyden saaneiden henkilöiden ura-alueelle B luokittelua.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
45 Niistä ammatillista pätevyyttä ja kokemusta koskevista todisteista, jotka on otettava huomioon määritettäessä kunkin kantajan palkkaluokka ja palkkataso korvausajanjakson alussa, on palautettava mieliin, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi välituomiossa, että kun otetaan huomioon muun muassa kantajien pätevyys, heillä olisi ollut vakavasti otettavia mahdollisuuksia tulla otetuiksi palvelukseen väliaikaisina toimihenkilöinä (välituomion 156 ja 158 kohta). Näin ollen kullekin kantajalle maksettavan korvauksen määrittämiseksi ei ole tarpeen tutkia, täyttikö asianomainen kantaja korvausajanjakson alkaessa tällaisen palvelukseen ottamisen edellytykset. Välituomion perusteluista ilmenee, että kunkin kantajan luokittelun määrittämiseksi vaadittu todisteiden taso ei voi olla sama kuin tosiasiallisen palvelukseen ottamisen yhteydessä, kuten komissio väittää.
46 Siitä vastaajan väitteestä, että tietyt todisteet, jotka kantajat olivat esittäneet sille vuoden 2005 heinäkuun ja lokakuun välillä, oli työjärjestyksen 44 artikla huomioon ottaen esitetty myöhässä, on todettava, että nyt esillä olevan asian olosuhteissa näitä todisteita ei voida jättää tutkimatta.
47 Välituomion perusteluissa, joissa todetaan lähtökohtainen yhteisön vastuu, määritellään kantajille aiheutunut vahinko, vahvistetaan korvausmäärän määrittämiseksi noudatettava menetelmä ja viittaamalla erityisesti akateemiseen pätevyyteen, ammatilliseen kokemukseen ja JET:ssä suoritettuihin tehtäviin mahdollistetaan se, että asianosaiset voivat yksilöidä maksettavien korvausten määrittämiseksi keskeiset seikat. Kun otetaan huomioon kantajien pyytämä määräajan pidennys, jota vastaaja ei ole vastustanut, ja se seikka, että viimeksi mainittu on antanut kantajille oikeuden tutustua JET:n arkistoihin vasta joulukuun 2005 lopulla, ei ole jätettävä mitään todistetta tutkimatta.
48 Kunkin kantajan palkkaluokkaan ja palkkatasolle luokittelun osalta korvausajanjakson alussa on palautettava mieliin, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on välituomiossa todennut, että kantajien toimet ja pätevyys, sellaisina kuin komissio ne on luetellut, vaikuttavat luonteeltaan ja tasoltaan vastaavilta kuin projektiryhmän varsinaisten jäsenten toimet ja pätevyydet. Se on todennut (121 kohta), että komissio on lisäksi myöntänyt istunnossa, että projektiryhmän varsinaisten jäsenten ja kantajien välillä ei ollut perustavanlaatuisia eroja, koska molempien pätevyys ja ammatillinen kokemus oli samanlainen. Se on myös todennut (122 kohta), että JET:n organisaatiokaavio vahvistaa tämän tehtävien samankaltaisuuden.
49 Siten välituomiosta (169 ja 171 kohta) ilmenee, että kullekin kantajalle määritettävän toimen, palkkaluokan ja palkkatason on vastattava niitä tehtäviä, joita kukin heistä suoritti JET:ssä sinä päivänä, jona tuli voimaan tai uudistettiin vanhin sopimus korvausajanjaksona, jolloin kyseessä olevat tehtävät olivat niitä, joita kyseessä oleva kantaja harjoitti JET:ssä kyseisenä päivänä, jos hän oli työskennellyt siinä jo aiemmin, niin kuin on useimpien kantajien osalta, tai niitä, joita suorittaakseen hän on aloittanut työskentelyn JET:ssä. Kunkin kantajan luokittelu on siis vahvistettava ottaen huomioon hänen tosiasiallinen JET:hen palvelukseen ottamisensa, mikä yleensä on tapahtunut ennen korvausajanjakson alkamista.
50 Vaikka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin onkin rajoittanut kunkin kantajan oikeuden vahingonkorvaukseen enintään viiden vuoden ajanjaksoon, se on kuitenkin katsonut, että kantajat olisi pitänyt alun perin eli heidän ensimmäisestä palvelukseen ottamisestaan lähtien ottaa palvelukseen väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksella ja että lainvastaisuus on kestänyt koko JET:n keston ajan (välituomion 128 ja 140 kohta). Toisin kuin komissio väittää, lainvastaisuustoteama koskee koko JET:n palveluksessa oloaikaa, mutta korvaus on maksettava välituomiossa (59–85 kohta) esitetyistä syistä vain siinä määritellyn korvausajanjakson ajalta.
51 Näin ollen kunkin kantajan asemaa korvausajanjakson alussa ei saada rinnastaa ensimmäisestä palvelukseen ottamisesta johtuvaan asemaan, vaan on otettava huomioon, että kyseessä oleva kantaja olisi siitä lähtien, kun hänet otettiin ensimmäisen kerran palvelukseen sopimussuhteisena toimihenkilönä, pitänyt ottaa palvelukseen väliaikaisena toimihenkilönä, mikä johtaa siihen, että tarpeen vaatiessa otetaan huomioon ennen korvausajanjakson alkua toteutunut ”ura”, jotta voidaan määrittää kunkin kantajan mainitun ajanjakson alussa suorittamia tehtäviä vastaava luokittelu.
52 Lisäksi se, että otetaan huomioon JET:ssä aikaisemmin toteutunut ”ura”, ei, toisin kuin komissio väittää, varsinaisesti merkitse uran rekonstruointia, vaan sillä otetaan ainoastaan huomioon se, miten kyseessä oleva kantaja oli mahdollisesti luokiteltu JET:n sopimussuhteisena toimihenkilönä, mikä ilmenee välituomiosta, jossa viitataan kunkin kantajan korvausajanjakson alussa suorittamiin tehtäviin kunkin kantajan toimen ja palkkaluokan määrittämiseksi (169 ja 171 kohta), ja muistutettakoon, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut kantajien ja projektiryhmän varsinaisten jäsenten pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen vastanneen toisiaan (välituomion 121 ja 122 kohta). Korvausajanjakson alussa määritettävässä luokittelussa on näin ollen otettava huomioon tämä toiminnallinen samankaltaisuus.
53 Kunkin kantajan luokittelun määrittämiseksi korvausajanjakson alussa on käytettävä kaikkia asianosaisten mainitsemia käytettävissä olevia seikkoja, kuten yhtäältä JET:n sopimuspäällikön 25.8.1989 päivättyä muistiota, jossa todetaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaluokkien ja Euratomin toimihenkilöitä koskevien kahdeksan palkkaluokan välinen vastaavuus sekä JET:n sopimussuhteisen henkilöstön luokittelu sellaisena kuin se ilmenee kyseistä henkilöstöä koskevasta vuoden 1994 rekisteristä, ja toisaalta tieteellisiin ja teknisiin johtotehtäviin palvelukseen otettavan henkilöstön palkkaluokan ja palkkatason määrittämiseen sovellettavista arviointiperusteista 11.10.1984 tehtyä komission päätöstä sekä hallintohenkilöstön palvelukseen ottamisessa palkkaluokan ja palkkatason määrittämiseen sovellettavista arviointiperusteista tehtyä komission päätöstä, joka tuli voimaan 1.9.1983.
54 Kun otetaan huomioon nämä eri asiakirjat, kunkin kantajan palkkaluokka ja palkkataso korvausajanjakson alussa määritetään seuraavalla tavalla.
55 Ensinnäkin on määritettävä kunkin kantajan luokittelu sopimussuhteisena toimihenkilönä sinä päivänä, jona tuli voimaan tai uudistettiin viiteajanjaksoon sisältyvä vanhin sopimus; tässä voidaan turvautua JET:n sopimuspäällikön 25.8.1989 päivättyyn muistioon ja JET:n sopimussuhteista henkilöstöä koskevaan vuoden 1994 rekisteriin. Tässä sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi luokittelussa otetaan ensimmäistä palvelukseen ottamista lukuun ottamatta edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti huomioon kyseisten henkilöiden tilanteen kehitys heidän alkuperäisestä palvelukseen ottamisestaan lähtien aina heidän sopimustensa siihen uudistamiseen, josta korvausajanjakso alkaa.
56 Toiseksi on määritettävä tätä luokittelua vastaava Euratomin toimihenkilön palkkaluokka ja palkkataso käyttäen perustana tieteellisiin ja teknisiin johtotehtäviin palvelukseen otettavan henkilöstön palkkaluokan ja palkkatason määrittämiseen sovellettavista arviointiperusteista 11.10.1984 tehtyä komission päätöstä ja hallintohenkilöstön palvelukseen ottamisessa palkkaluokan ja palkkatason määrittämiseen sovellettavista arviointiperusteista tehtyä komission päätöstä, joka tuli voimaan 1.9.1983.
57 Lisäksi on yhtäältä merkittävä pöytäkirjaan asianosaisten välinen sopimus, joka koskee 22:n kyseessä olevan kantajan luokittelua ura-alueelle C 3 – B 5/B 3, ja toisaalta se, että nimike ”Chartered Engineer” oikeuttaa ura-alueen A toimeen. On myös katsottava, että nimikkeet ”Ordinary National Diploma” ja ”City & Guilds Part III” oikeuttavat ura-alueen B toimiin, koska kantajat ovat esittäneet Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten antamat todistukset, jotka osoittavat näiden tutkintojen vastaavuuden tälle ura-alueelle pääsemiseksi vaadittavien tasojen kanssa, eikä vastaaja kiistä näiden paikkansapitävyyttä.
58 Edellä todetuista seikoista johtuu, että kunkin kantajan luokittelu palkkaluokkaan ja palkkatasolle korvausajanjakson alussa määritetään tämän tuomion liitteessä 2 olevassa kolmannessa sarakkeessa mainitulla tavalla.
Ylennykset
– Asianosaisten lausumat
59 Kantajat väittävät, että yleneminen JET:ssä oli erityisen nopeaa, minkä täytyisi nyt esillä olevassa asiassa johtaa siihen, että otetaan huomioon yhtäältä siirtyminen ylempään palkkaluokkaan heti, kun palkkatason nousu nostaa palkan seuraavaksi ylemmän palkkaluokan ensimmäisen palkkatason yli, lukuun ottamatta kolmea tapausta, joissa kantajat ovat samaa mieltä komission kanssa, eli sitä, että puuttuu ylennysmahdollisuus palkkaluokasta B palkkaluokkaan A, palkkaluokasta A 5 palkkaluokkaan A 4 ja palkkaluokasta A 4 palkkaluokkaan A 3. Toisaalta joka viides vuosi olisi lisättävä keskimääräistä urakehitystä vastaava ylennys.
60 Kantajien vaatimien palkkaluokkien ja JET:n sopimussuhteisen henkilöstön rekisterissä olevien palkkaluokkien läheinen vastaavuus vahvistaa kantajien mukaan sen, että heidän ehdottamansa menetelmä on perusteltu. Tämä menetelmä mahdollistaisi myös sen, että nimitys vastuunalaiseen toimeen ilmaistaan ylennyksen avulla.
61 Komissio väittää, että vastuun muuttuminen ei automaattisesti tuo mukanaan ylennystä, koska palkkaluokan ja tehtävän välillä ei ole automaattista yhteyttä, sillä virkamies voi siirtyä hallintovirkamiehen toimesta yksikön päällikön toimeen ilman ylennystä.
62 Vastauksena prosessinjohtotoimeen asianosaiset ovat ilmoittaneet päässeensä sovintoon yhtäältä 20 prosentin ylennyskiintiöstä, joka vastaa joka viides vuosi tapahtuvaa ylennystä, ja toisaalta siitä, että kantajista kahden, M. Brownen ja J. Taitin, oli katsottava päässeen palkkaluokkaan A 4 vuodesta 1998 lähtien, kun heistä tuli ryhmänjohtajia.
63 Komissio ilmaisee edelleen vastalauseensa siitä, että kantajien mielestä on sovellettava tätä kiintiötä korvausajanjaksoa edeltäneeseen aikaan heidän menetelmänsä mukaisesti ottamalla huomioon JET:ssä ennen korvausajanjaksoa toteutettu ura mainitun ajanjakson alussa sovellettavan luokittelun määrittämiseksi.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
64 Aluksi on todettava, että komission esille tuoma erimielisyys ei liity niihin ylennyksiin, jotka kantajat olisivat saaneet asianosaisten sopiman 20 prosentin vuosittaisen ylennyskiintiön mukaan korvausajanjakson aikana, vaan se liittyy tämän osuuden soveltamiseen kunkin kantajan alkuperäisen luokittelun määrittämiseksi korvausajanjakson alussa rekonstruoimalla tarpeen vaatiessa asianomaisen kantajan aiempi ura JET:ssä. Tämä kritiikki kohdistuu siis palkkaluokan ja palkkatason määrittelyyn korvausajanjakson alussa, eikä se liity mainitun ajanjakson aikaisiin ylennyksiin, joiden rekonstruoinnista tässä on kyse.
65 Korvausajanjaksoa edeltäneiden ylennysten huomioon ottamisesta, josta siis tässä ei ole kyse, on kuitenkin vastaajan huolten valossa huomautettava, että on varmaa, että kun kerran välituomion perustelujen mukaisesti on todettu (ks. edellä 50 kohta ja sitä seuraavat kohdat), että kunkin kantajan luokittelun määrittämiseksi korvausajanjakson alussa olisi otettava huomioon asianomaisen kantajan ura hänen tosiasiallisesta palvelukseen ottamisestaan lähtien, tällainen ”uran rekonstruointi” ‑menetelmä sisältää välttämättä ne ylennykset, jotka tämä olisi voinut saada. Koska asianosaiset ovat myöntäneet, että JET:n ylennyskiintiö oli 20 prosenttia, kantajat ovat voineet loogisesti käyttää sitä tehdäkseen tämän alkuperäisen ”uran rekonstruoinnin” kunkin kantajan palkkaluokan ja palkkatason määrittämiseksi korvausajanjakson alussa.
66 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut korvausajanjakson aikaisista ylennyksistä välituomiossa (172 kohta), että asianosaisten on sovittava kunkin kantajan osalta uran rekonstruoinnista hänen palvelukseen ottamisestaan lähtien aina niiden enintään viiden viimeisen vuoden ajanjaksoon asti, joille korvausta on maksettava, ja näin meneteltäessä on otettava huomioon palkkojen keskimääräinen kehitys mahdollisesti JET:n palveluksessa työskennelleen Euratomin toimihenkilön vastaavan toimen ja palkkaluokan osalta sekä ne mahdolliset ylennykset, jotka jokainen olisi voinut saada oletetussa palkkaluokassaan ja toimessaan Euratomin väliaikaisille toimihenkilöille vastaavassa tilanteessa myönnettyjen ylennysten keskimäärää soveltamalla.
67 Välituomiosta ilmenee, että korvausajanjakson aikaiset mahdolliset ylennykset on määritettävä tämän enintään viiden vuoden mittaisen ajanjakson alussa sovelletun palkkaluokan ja palkkatason perusteella, jolloin on sovellettava niiden ylennysten keskiarvoa, jotka on myönnetty Euratomin väliaikaisille toimihenkilöille vastaavassa tilanteessa, toisin sanoen JET:ssä työskennelleille JET:ssä sovelletun kaltaisen ylennyskäytännön mukaisesti.
68 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut JET:n projektiryhmän varsinaisten jäsenten tilanteen perusteella, että kantajat on pidetty syrjivässä oikeudellisessa tilanteessa, joka muodosti syyksiluettavan lainvastaisuuden (välituomion 141 ja 142 kohta), ja että heille oli tästä syystä aiheutunut vahinkoa (välituomion 167 ja 172 kohta). Näin ollen ”samanlainen tilanne”, jonka on oltava vertailukohtana sen urakehityksen määrittämiseksi, joka olisi voinut tulla kantajien osaksi, on JET:n projektiryhmän varsinaisten jäsenten mahdollisesti parempi tilanne.
69 Mahdollista pääsyä erityisiä vastuualueita sisältäviin toimiin ei ole otettu huomioon tässä laskelmassa, sillä kuten komissio toteaa, palkkaluokan ja tehtävän välillä ei ole automaattista yhteyttä, koska virkamies voi siirtyä toiseen toimeen saamatta tällä perusteella ylennystä. Sitä vastoin rekonstruoitujen ylennysten on sisällettävä JET:n käytännön mukaiset palkkatason ja palkkaluokan muutokset.
70 Välituomiossa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti on siis otettava huomioon ylennykset, jotka on rekonstruoitu edellä mainittujen perustelujen perusteella sen nettotulon määrittämiseksi, jonka kukin kantaja olisi voinut saada väliaikaisena toimihenkilönä korvausajanjakson aikana.
Liitännäiset etuudet
– Asianosaisten lausumat
71 Kantajat väittävät, että on laskettava kunkin heistä tosiasiallisesti saama nettotulo, josta vähennetään määrät, jotka he ovat ansainneet työskennellessään lomiensa aikana tai ylitöitä tehdessään, sillä jokainen heistä on työskennellyt saman määrän päiviä kuin Euratomin väliaikainen toimihenkilö vastaavassa tilanteessa ja ylityötunteja tekemättä. He väittävät, että jos heidän näin tosiasiallisesti saamansa määrät (jotka ovat suuremmat kuin JET:n väliaikaisten toimihenkilöiden saamat) otettaisiin huomioon, palkallisina lomina ja ylityötunteina saadut korvaukset jäisivät pois.
72 Komissio väittää, että kantajien maksettuina lomina ja ylityötunteina saamat määrät on otettava huomioon asianomaisten kantajien sopimussuhteisina toimihenkilöinä saamissa tuloissa siitä syystä, että heillä oli mahdollisuus lisätä tulojaan, toisin kuin Euratomin toimihenkilöillä. Sen yhteisön tulon määrittämisestä, jonka kukin heistä olisi voinut saada, se väittää, että tiettyjä kotitalouslisän, huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän tai koulutuslisän kaltaisia lisiä vastaavan korvauksen osalta on esitettävä todisteet siitä, että asianomainen kantaja täytti vaaditut edellytykset.
73 Kantajien mahdollisista virkamatkoista komissio väittää, että kyse on kulukorvauksista eikä menetetyistä tuloista. Niistä päivärahoista, jotka JET:n toimipaikasta kaukana asuvat tietyt kantajat ovat saaneet, vastaaja väittää, että henkilöstösäännöissä ei säädetä vastaavasta etuudesta toimihenkilöille ja että vastaavat korvaukset on sisällytettävä sopimussuhteisena toimihenkilönä tosiasiallisesti saatuihin tuloihin.
74 Asianosaiset näyttävät prosessinjohtotoimen seurauksena päässeen sopimukseen seuraavista kohdista.
75 Koska suurin osa kantajista ei saanut palkallisia lomia, on katsottu, että kantajien sopimussuhteisina toimihenkilöinä saamiin tuloihin sisällytetään ne määrät, jotka asianomaiset kantajat ovat saaneet työskenneltyään saman tuntimäärän kuin he olisivat työskennelleet Euratomin toimihenkilöinä.
76 Ylityötuntien osalta asianosaiset sopivat, että tehdään ero ura-alueeseen A kuuluvien kantajien ja ura-alueisiin B ja C kuuluvien kantajien välillä. Koska yhtäältä ura-alueeseen A kuuluvalle Euratomin henkilöstölle ei makseta ylityötunneista toisin kuin sopimussuhteiselle henkilöstölle, johon kantajat kuuluvat, viimeksi mainitut hyväksyvät komission heidän kansallisiin tuloihinsa soveltaman 10 prosentin korotuksen. Toisaalta ura-alueisiin B ja C kuuluva Euratomin henkilöstö sai ylityötunneista korvauksen, joka ei ollut rahallinen vaan ajallinen ja joka on osoittautunut mahdottomaksi laskea. Näin ollen kantajat ovat päättäneet jättää ottamatta huomioon yhtälön kummankin puolen (kansalliset tulot ja yhteisön tulot) ylityötunnit. Sitä vastoin komissio sovelsi yhdenmukaisesti 10 prosentin korotusta kantajien sopimussuhteisina toimihenkilöinä saamiin tuloihin. Näiden tulojen arvioinnin osalta asianosaisten esittämät luvut poikkeavat siis toisistaan.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
77 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut välituomiossa (167 kohta), että JET-yhteisyrityksessä työskentelyn aikana kantajille aiheutunut vahinko johtui eroista, jotka olivat niiden palkkojen sekä niihin liittyvien etuuksien ja eläkeoikeuksien, jotka kantajat olisivat saaneet tai hankkineet, jos he olisivat työskennelleet JET-hankkeessa väliaikaisina toimihenkilöinä, ja niiden palkkojen sekä niihin liittyvien etuuksien ja eläkeoikeuksien, jotka he tosiasiallisesti olivat saaneet tai hankkineet sopimussuhteisina toimihenkilöinä, välillä.
78 Tästä johtuu yhtäältä, että sen yhteisön nettotulon määrittämiseksi, jonka kukin kantaja olisi saanut korvausajanjakson aikana, jos hänet olisi otettu palvelukseen väliaikaisena toimihenkilönä, on otettava huomioon kaikki ne etuudet, joita asianomainen kantaja olisi voinut vaatia, kun otetaan huomioon hänen henkilökohtaiseen ja ammatilliseen tilanteeseensa liittyvät tekijät, joista hän voi esittää asiakirjatodisteita. Sitä vastoin siihen ei ole tarpeen sisällyttää niitä korvauksia, jotka olisi voitu saada virkamatkojen perusteella, koska komissio on väittänyt tältä osin, että JET:ssä kaikki oleskelukulut korvattiin kun taas päivärahoja oli vähennetty tai ne oli poistettu, eikä tätä väitettä ole kiistetty.
79 Yhtäältä sen kansallisen nettotulon määrittämiseksi, jonka kukin kantaja oli saanut korvausajanjakson aikana sopimussuhteisena toimihenkilönä, on otettava huomioon kaikki ne palkat, jotka asianomainen kantaja tosiasiallisesti on saanut tällä perusteella, erityisesti päivärahat, joita mahdollisesti jotkut kantajista ovat saaneet siitä syystä, että he ovat asuneet kaukana JET:n toimipaikasta.
80 Palkallisten lomien osalta on todettava asianosaisten välinen sopimus ja otettava huomioon summat, jotka asianomaiset kantajat ovat saaneet työskenneltyään saman tuntimäärän kuin he olisivat työskennelleet Euratomin toimihenkilöinä.
81 Ylityötuntien osalta on sovellettava 10 prosentin lisäystä asianomaisten kantajien sopimussuhteisina toimihenkilöinä saamiin palkkoihin, kuten asianosaiset ovat sopineet sillä perusteella, että Euratomin ura-alueen A henkilöstölle ei ollut maksettu ylityötunneista toisin kuin kantajien kaltaisille sopimussuhteisille toimihenkilöille.
82 Ura-alueisiin B tai C luokiteltujen kantajien osalta huomattakoon, että vastaaja ei väitä, että kantajien toteamukset siitä, että Euratomin ura-alueiden B ja C henkilöstö sai ylityötunneista rahallisen korvauksen sijaan ajallisen korvauksen, joka on osoittautunut mahdottomaksi laskea, olisivat paikkansa pitämättömät. Näin ollen on katsottava, että asianmukaisin ratkaisu on kantajien esittämä eli se, että ylityötunteja ei oteta huomioon kantajien sopimussuhteisina toimihenkilöinä saamien tulojen määrittämiseksi eikä niiden tulojen määrittämiseksi, jotka he olisivat voineet saada Euratomin väliaikaisina toimihenkilöinä.
83 Näin ollen on vahvistettava se nettotulo, jonka kantajat olisivat voineet saada väliaikaisina toimihenkilöinä korvausajanjakson aikana, ja se, jonka he ovat tosiasiallisesti saaneet sopimussuhteisina toimihenkilöinä saman ajanjakson aikana edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti liitännäisten etuuksien osalta.
84 Tästä seuraa, että toimihenkilöiden saamat nettotulot, niiden tulojen määrä, jotka he olisivat voineet saada väliaikaisina toimihenkilöinä, näiden kahden arvon välisestä erosta johtuva menetys sekä tämän viimeksi mainitun määrän ajan tasalle saattamisesta 31.12.1999 johtuvan kumuloidun menetyksen määrä on esitetty tämän tuomion liitteessä 3 olevissa sarakkeissa 1, 2, 3 ja 4.
Eläkeoikeudet
– Asianosaisten lausumat
85 Kantajat väittävät, että heillä on oikeus saada korvausta eläkeoikeuksien menettämisestä, eikä tätä oikeutta voida korvata erorahalla. He väittävät, että suurin osa heistä on työskennellyt JET:ssä kauemmin kuin sen enintään viiden vuoden ajanjakson, jonka perusteella korvaus on laskettava. He katsovat, että eläkeoikeuksien määrittämiseksi asianmukainen lähestymistapa on laskea sellaisen elinkoron kustannukset, joka vastaa sitä eläkettä, jonka he olisivat saaneet, jos olisi toimittu lainmukaisesti, ja ottaa huomioon tästä summasta korvausajanjaksolle kuuluva osuus.
86 Komission mukaan kantajat voivat vaatia vain erorahaa, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vahvistanut enintään viiden vuoden pituiseksi sen ajanjakson, jonka aikana komissio on vastuussa siitä, ettei se ole ottanut heitä palvelukseen, ja sillä on velvollisuus maksaa korvaus. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antaman määräyksen kanssa olisi ristiriidassa se, että eläkeoikeudet myönnettäisiin ottamalla huomioon se, että jotkut kantajista olivat aiemmin työskennelleet JET:ssä, minkä perusteella olisi otettava lähtökohdaksi ennen korvausajanjakson alkamista tehdyt sopimukset.
– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
87 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut välituomiossa (167 kohta), että JET-yhteisyrityksessä työskentelyn aikana kantajille aiheutunut vahinko johtuu eroista niiden eläkeoikeuksien, jotka kantajat olisivat saaneet, jos he olisivat työskennelleet JET-hankkeessa väliaikaisina toimihenkilöinä, ja niiden eläkeoikeuksien, jotka he ovat saaneet sopimussuhteisena henkilöstönä, välillä.
88 Se on todennut, että korvaus on laskettava ajalta, joka alkaa päivästä, jona tuli voimaan tai uudistettiin kyseistä kantajaa koskeva vanhin sopimus, jolloin tämä päivämäärä saa olla enintään viisi vuotta komissiolle esitettyä vahingonkorvausvaatimusta aikaisempi, ja joka päättyy joko päivänä, jona kyseessä oleva kantaja on lopettanut työskentelynsä JET-hankkeessa, jos tämä päivä edeltää hankkeen päättymispäivää eli 31.12.1999, taikka viimeksi mainittuna päivänä, jos hän on työskennellyt JET-hankkeessa sen päättymiseen asti (välituomion 174 kohta).
89 Edellä mainituista perusteluista ilmenee yksiselitteisesti, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on nimenomaisesti myöntänyt kantajille oikeuden korvaukseen eläkeoikeuksista. Siten vaikka se olisikin aiemmin rajoittanut vahingonkorvausvaatimusten tutkittavaksi ottamisen enintään viiteen vuoteen kunkin kantajan esittämästä korvausvaatimuksesta lukien, se ei ole päätellyt tästä, että korvauksen tämä osa olisi kaikissa tapauksissa korvattava erorahalla. Komission tältä osin esittämää tulkintaa ei näin ollen voida hyväksyä.
90 Kuten edellä 50 kohdassa on palautettu mieliin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut välituomiossa, että kantajat olisi alun perin pitänyt ottaa palvelukseen väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksella ja että lainvastaisuuden kesto ylitti korvausajanjakson. Tämä toteamus johtaa välttämättä sen huomioon ottamiseen, että kantajat ovat voineet saada eläkeoikeuksia koko siltä ajanjaksolta, jonka aikana kukin heistä on tosiasiallisesti työskennellyt JET:ssä, mutta että näiden mahdollisten oikeuksien korvaaminen on kuitenkin rajoitettu korvausajanjaksoon.
91 Näin ollen eläkeoikeuksia vastaavan korvausosan määrittämiseksi kunkin kantajan osalta on otettava huomioon ensimmäinen JET:n tosiasialliseen palvelukseen ottamisen päivä, joka mahdollisesti voi edeltää korvausajanjaksoa, jolloin eläkeoikeuksien menettämisestä johtuva korvaus on maksettava korvausajanjaksoa vastaavalta enintään viiden vuoden ajanjaksolta. Edellä mainittu enintään viiden vuoden ajanjakso ei siis ole ainoa oikeuksien perustana oleva ajanjakso. Kunkin kantajan työskentelyn kokonaisaika JET:ssä muodostaa eläkeoikeuksien perustan, ja vastaavia oikeuksia vähennetään tämän jälkeen korvausajanjakson ja työskentelyn kokonaisajan välisen suhdeluvun mukaisessa suhteessa edellä mainittujen välituomion perusteluiden mukaisesti.
92 Lisäksi on otettava huomioon, että eläkeoikeuksina maksettava korvaus ei voi olla pienempi kuin kunkin kantajan nimissä työntekijän ja työnantajan vakuutusmaksujen avulla muodostettujen varausten vakuutusmatemaattinen arvo korvausajanjaksoa vastaavalta enintään viiden vuoden ajanjaksolta.
93 Sitä vastoin tapauksessa, jossa kantaja erityisesti siitä syystä, että hän on työskennellyt JET:ssä alle kymmenen vuotta, ei missään tapauksessa olisi voinut henkilöstösääntöjen nojalla saada oikeutta vanhuuseläkkeeseen vaan ainoastaan erorahan, tällaisen erorahan menettämisestä maksettava korvaus, jota vähennetään korvausajanjakson ja työskentelyn kokonaisajan välisen suhdeluvun mukaisessa suhteessa, muodostaa vaihtoehdon, joka on välttämättä myönnettävä hänelle välituomion edellä mainittujen perustelujen mukaisesti. Kantajien prosessinjohtotoimeen antamista vastauksista ilmenee, että he esittävät vaatimusten viimeisessä vaiheessa niiden osalta, jotka ovat työskennelleet JET:ssä alle kymmenen vuotta, erorahavaatimuksen eläkeoikeuksia koskevan vaatimuksen sijasta.
94 Komission ensimmäisen kerran istunnossa esittämät seikat eivät horjuta edellä esitettyjä arviointeja.
95 Yhteisöjen tuomioistuin on tosin asiassa C‑262/88, Barber, 17.5.1990 antamassaan tuomiossa (Kok. 1990, s. I‑1889) rajoittanut EY 141 artiklan tulkinnan ajallisia vaikutuksia pakottavista oikeusvarmuussyistä, ja se on torjunut sen, että oikeudelliset tilanteet, joiden vaikutukset ovat jo päättyneet, kyseenalaistettaisiin uudelleen, mutta tämä ratkaisu ei ole merkityksellinen nyt esillä olevassa asiassa.
96 Nyt esillä olevan asian olosuhteet, jotka liittyvät yhteisön lainvastaisuuksista kantajille syntyneiden vahinkojen korvaamiseen, eivät ole verrattavissa edellä mainitun asian olosuhteisiin, jotka koskivat merkittäviä taloudellisia vaikutuksia aiheuttavan eläkejärjestelmien taannehtivan tarkistuksen ongelmaa koko yhteisön alueella, ja lisättäköön, että vastaaja ei ole vedonnut mihinkään yleisen edun mukaiseen pakottavaan syyhyn.
97 Siten komission väitettä siitä, että korvausajanjaksoa edeltäneen ajanjakson osalta ei ollut olemassa JET:n eläkerahastoja, joten eläkeoikeuksien myöntäminen kantajille tältä aiemmalta ajanjaksolta johtaisi siihen, että heille myönnettäisiin etu, jota JET:ssä työskennelleet Euratomin toimihenkilöt eivät saaneet, ei myöskään voida hyväksyä.
98 Muun muassa Euratomin toimihenkilöitä koskevista Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 ja 39 artiklan säännöksistä johtuu, että väliaikaisilla toimihenkilöillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen tai erorahaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä säädetyin edellytyksin. JET-yhteisyrityksen perustamisesta 30.5.1978 tehdyn neuvoston päätöksen 78/471/Euratom (EYVL L 151, s. 10) liitteessä olevan JET:n perussäännön, sellaisena kuin se oli kantajien eläkeoikeuksien määrittelyn kannalta ratkaisevassa versiossaan, 8 artiklan 5 kohdassa viitattiin nimenomaisesti Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin väliaikaisina toimihenkilöinä palvelukseen otetun henkilöstön osalta, ja tällaisia myös kantajien olisi pitänyt olla. Vaikka näin ollen asiassa sovellettavissa teksteissä säädettyä järjestelmää ei käytännössä olisikaan noudatettu JET:ssä työskennelleisiin Euratomin toimihenkilöihin, vastaaja ei voi vedota tähän valitettavaan seikkaan silloin, kun kyseessä on kantajille heihin kohdistuneiden lainvastaisuuksien vuoksi maksettavan korvauksen määrittäminen.
99 Vaikka kantajat lisäksi ovat vaatineet kanteensa nostamisesta vuonna 2001 lähtien eläkeoikeuksien menettämisen perusteella korvausta ja vaikka välituomiossa on nimenomaisesti vahvistettu oikeus tällaiseen korvaukseen, on huomattava, että komissio on ensimmäisen kerran vasta 20.3.2007 pidetyssä istunnossa vedonnut edellä mainittuun seikkaan vahvistamatta muulla tavoin väitteensä paikkansapitävyyttä taikka esittämättä täsmennyksiä siitä, mitä käytännön vaikeuksia tästä voisi johtua.
100 Edellä todetusta johtuu, että eläkeoikeuksien menetyksistä johtuva kantajille maksettava korvaus taikka erorahakorvaus vahvistetaan edellä esitettyjen perustelujen mukaisesti tämän tuomion liitteessä 3 olevassa sarakkeessa 5 esitetyllä tavalla. Käytännöllisyyssyistä tämän otsikon alla on mainittava työttömyyskorvaus, johon on oikeus kahdella kantajalla, kuten edellä 28 kohdassa on todettu.
Kullekin kantajalle maksettavan korvauksen kokonaismäärä
101 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut välituomiossa (167 kohta), että JET-yhteisyrityksessä työskentelyn aikana kantajille aiheutunut vahinko johtuu eroista, jotka olivat niiden palkkojen sekä niihin liittyvien etuuksien ja eläkeoikeuksien, jotka kantajat olisivat saaneet tai hankkineet, jos he olisivat työskennelleet JET-hankkeessa väliaikaisina toimihenkilöinä, ja niiden palkkojen sekä niihin liittyvien etuuksien ja eläkeoikeuksien, jotka he ovat saaneet tai hankkineet sopimussuhteisena henkilöstönä, välillä.
102 Kaikesta edellä todetusta johtuu, että kullekin kantajalle kyseessä olevasta vahingosta maksettavan korvauksen lopulliseksi määräksi tulee 31.12.1999, jolloin korvausajanjakso joka tapauksessa päättyy, tämän tuomion liitteessä 3 olevassa sarakkeessa 6 mainittu kokonaissumma. Tästä päivämäärästä lukien mainittuun summaan lisätään 5,25 prosentin suuruiset korot, kuten edellä 28 kohdassa on todettu, aina korvauksen lopulliseen maksamiseen asti.
Kantajien korvauksiin sovellettava verojärjestelmä
103 Asianosaiset ovat tuoneet esille ongelmat, joita voi syntyä kansallisella tasolla tämän tuomion täytäntöönpanon yhteydessä siitä syystä, että Yhdistyneen kuningaskunnan veroviranomaiset ovat ilmaisseet aikomuksensa verottaa ainakin mainittuihin korvauksiin liittyviä korkoja, jollei jopa pääasiallista korvaussummaa välituomion vastaisesti.
104 On palautettava mieliin, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut, että kullekin kantajalle maksettavaan korvaukseen, jolla on tarkoitus kompensoida palkan ja siihen liittyvien etuuksien nettomääräisiä menetyksiä ja joka lasketaan samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan ottamalla huomioon yhteisön vero, on sovellettava yhteisön toimihenkilöilleen maksamiin summiin sovellettavaa verojärjestelmää Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja toimihenkilöiden erivapauksista ja oikeuksista tehdyn pöytäkirjan 16 artiklan mukaisesti. Kyseessä olevasta vahingonkorvauksesta, joka ymmärretään näin ollen summaksi, josta kaikki verot on jo vähennetty, ei saada näin ollen kantaa kansallisia veronluonteisia maksuja. Ei siis ole maksettava mitään täydentävää korvausta tällaisten verojen kompensoimiseksi (välituomion 176 kohta).
105 Välituomiosta johtuu, että sekä kullekin kantajalle maksettavaan pääasialliseen korvaussummaan että siihen liittyviin korkoihin, jotka heijastavat asianomaisille kantajille aiheutuneen vahingon korvaamiseksi kulunutta aikaa ja jotka liittyvät siis erottamattomasti pääasialliseen korvaussummaan, ei missään tapauksessa saada soveltaa mitään kansallista veroa, jonka välittömänä vaikutuksena olisi kyseisen vahingonkorvauksen väheneminen. Kuten lisäksi välituomiosta ilmenee, yhteisöä ei voida velvoittaa maksamaan kantajille täydentävää korvausta, jolla ei olisi yhteyttä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toteamiin lainvastaisuuksiin ja jolla kompensoitaisiin asianomaisten kantajien lopulta saaman korvauksen vähenemistä, joka johtuu kansallisten veroviranomaisten päätöksestä, koska tällainen suoritus tosiasiassa kasvattaisi ilman perusteltua syytä jäsenvaltion budjettia.
106 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei katso tarpeelliseksi lausua niistä mahdollisista menettelyllisistä seuraamuksista, joita kyseiselle jäsenvaltiolle syntyisi tällaisessa tapauksessa ja joiden tarkoituksenmukaisuutta komission on arvioitava, ja se vahvistaa kantajille maksettavien korvausten olevan kokonaan vapautettuja kansallisista veroista sekä pääasiallisen korvaussumman että korkojen osalta; tämä verovapaus ilmenee lainvoiman saaneen välituomion perusteluista, kuten edellä 26 ja 28 kohdassa on todettu.
Oikeudenkäyntikulut
Asianosaisten lausumat
107 Kantajat, jotka vaativat vastaajan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut työjärjestyksen 87 artiklan nojalla, väittävät, että vaikka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin onkin rajoittanut korvausajanjaksoa, he eivät ole hävinneet asiaa eikä heidän oikeudenkäyntikulujensa suuruus ole suhteessa korvausajanjaksoon.
108 Komissio väittää, että kantajat eivät voi väittää voittaneensa asiaa, koska he ovat hävinneet yhden olennaisista kysymyksistä, toisin sanoen vanhentumista koskevan kysymyksen, minkä vaikutuksesta heidän alkuperäiset vaatimuksensa ovat pienentyneet viisin‑ tai kuusinkertaisesti. Komissio huomauttaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on käyttänyt tämän kysymyksen tarkasteluun lähes puolet välituomiosta, ja se katsoo, että komissio olisi velvoitettava korvaamaan vain puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
109 On palautettava mieliin, että välituomion tuomiolauselman 4 kohdassa määrätään, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
110 Nyt esillä olevassa asiassa on sovellettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 88 artiklaa, koska asia on yhteisön ja sen henkilöstön välinen riita-asia (välituomion 54 kohta), ja siitä johtuu, että tällaisissa asioissa toimielinten on vastattava omista kustannuksistaan sanotun kuitenkaan rajoittamatta 87 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan soveltamista.
111 Mainitun työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi tai jos siihen on muutoin erityisiä syitä, yhteisöjen tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken tai määrätä, että kukin vastaa omista kuluistaan.
112 Lisäksi saman työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan mukaan väliintulijoina esiintyvät jäsenvaltiot ja toimielimet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
113 Tältä osin on todettava, että sekä välituomion tuomiolauselmasta sekä sen perustana olevista tuomion perusteluista käy ilmi, että kantajien vaatimukset on hyväksytty olennaisin osin. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tunnustanut kantajien oikeuden saada korvausta siitä taloudellisesta vahingosta, joka heille on aiheutunut siitä, ettei heitä ole otettu palvelukseen yhteisöjen väliaikaisina toimihenkilöinä työskentelemään JET-yhteisyrityksessä. Siten se vastaajan esiin tuoma seikka, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on rajoittanut korvausajanjaksoa, ei millään tavoin lievennä sitä, että on todettu yhteisön täysi vastuu lainvastaisesta menettelystä, jonka on todettu jatkuneen koko sen ajan, jona kantajat ovat työskennelleet JET:ssä.
114 On myös todettava, että vaikka kantajat ovatkin osittain hävinneet vahingonkorvausvaatimuksensa, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole hyväksynyt korvausvaatimuksia kokonaisuudessaan, kantajat ovat kuitenkin saaneet suuremman korvauksen kuin komissio oli ilmoittanut olevansa valmis maksamaan (ks. em. yhdistetyt asiat Mulder ym. v. neuvosto ja komissio, tuomion 363–365 kohta).
115 Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käydyn koko menettelyn osalta komissio on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se on velvoitettava korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut ja neuvosto velvoitetaan väliintulijana vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Komissio velvoitetaan maksamaan kullekin kantajalle korvaus, joka vastaa tämän tuomion liitteessä 3 olevassa sarakkeessa 6 kunkin heistä osalta ilmoitettua summaa.
2) Tälle määrälle on maksettava 5,25 prosentin suuruista korkoa 31.12.1999 lukien aina tosiasialliseen maksupäivään asti.
3) Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käydyn koko menettelyn osalta.
4) Neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Vesterdorf
Jaeger
Legal
Julistettiin Luxemburgissa 12 päivänä heinäkuuta 2007.
E. Coulon
B. Vesterdorf
kirjaaja
presidentti
Liite 1
Luettelo kantajista (95)
Ashby Keith
Ashman Mark
Atkins Geoff
Austin Yvonne
Bainbridge Neville
Baker R.
Barlow Ian
Boyce Terry
Bracey Robert
Brown Brian C.
Browne Mike
Bruce James
Butler Neil
Carman Paul
Clapinson Roy
Clay Royce
Downes Derek
Evans Graham
Evans Jim
Gallagher Tony
Gear David
Gedney John
Grey David
Grieveson Barry
Haist Bernhard
Hamilton David
Handley Ray
Harrison Roy
Hart Michael
Haydon Phillip
Hayward Ivor
Hopkins Mark
Howard Keith
Howarth Peter
Hume Cyril
Jones Eifion
Jones Glyn
Lawler Andrew
MacMillan Gordon
Martin Peter
May Christopher
May Derek
Merrigan Ian
Middleton Richard
Mills Simon
Musselwhite Ray
Napper Tim
Nicholls Keith
Organ Mike
Page Robert
Parry Dai
Parsons Bill
Pledge Derek
Potter Tim R.
Preece Geoff
Price Tom
Richardson Steve
Rivers-Playle Shirley
Rolfe Alan
Russell Michael
Sanders Stephen
Sanders Stephen G.
Scott Stephen
Shaw John
Sibbald Michael R.
Skinner Nigel
Smith Paul G.
Smith Tracey
Spelzini Tony
Stafford-Allen Robin
Stagg Robin
Stanley Graham
Starkey David
Sutton Dave
Tait John
Taylor Michael E.
Tigwell Paul
Toft George
Tulloch Jim
Twynam Pat
Walden Tony
Walker Martin
Wallace Norman
Walsh Patrick
Watkins Peter
Way Mike
West Alan
Whitby Andy
Wijetunge Srilal P.
Willis Brian L.
Wilson David J.
Wilson David W.
Wright Julie
Yorkshades John
Young David
Liite 2
Kantajien nimet
Korvausajanjakson alku
Palkkaluokka ja palkkataso korvausajanjakson alussa
Ashby
1.1.1995
B 1/4
Ashman
1.3.1995
B 2/2
Atkins
1.1.1995
A 6/1
Austin
1.1.1995
C 2/3
Bainbridge
1.6.1995
A 6/2
Baker
1.1.1995
B 1/8
Barlow
1.1.1995
B 1/2
Boyce
1.1.1995
B 2/1
Bracey
12.1.1995
B 1/6
BrownB
1.1.1995
B 1/8
BrowneM
1.2.1995
A 5/8
Bruce
1.2.1995
B 2/4
Butler
1.1.1995
B 3/4
Carman
1.1.1995
B 1/4
Clapinson
1.1.1995
B 1/8
Clay
1.1.1995
B 1/7
Downes
1.1.1995
B 2/3
EvansG
1.1.1995
B 1/5
EvansJ
1.1.1995
B 1/5
Gallagher
1.5.1995
B 1/8
Gear
2.7.1995
B 4/4
Gedney
1.1.1995
B 1/4
Grey
1.1.1995
B 1/8
Grieveson
1.11.1995
B 2/1
Haist
1.1.1995
A 6/3
Hamilton
1.1.1995
A 6/2
Handley
1.1.1995
B 2/1
Harrison
1.3.1995
B 2/1
Hart
31.3.1995
B 2/4
Haydon
1.8.1995
B 1/2
Hayward
1.1.1995
B 1/8
Hopkins
1.1.1995
B 1/4
Howard
1.1.1995
B 1/8
Howarth
1.1.1995
B 2/4
Hume
1.4.1997
B 2/2
JonesE
1.4.1995
B 1/2
JonesG
1.5.1995
B 1/4
Lawler
3.5.1995
A 5/3
MacMillan
1.1.1995
B 1/4
Martin
1.1.1995
B 1/2
MayC
1.8.1995
B 3/4
MayD
18.4.1995
B 2/3
Merrigan
1.5.1995
B 3/4
Middleton
6.3.1995
A 5/1
Mills
1.5.1995
A 5/8
Musselwhite
1.1.1995
B 2/1
Napper
1.1.1995
B 2/1
Nicholls
1.1.1995
B 1/3
Page
1.1.1995
B 1/4
Parry
1.1.1995
B 1/3
Parsons
1.5.1995
A 5/4
Pledge
1.1.1995
B 1/4
Potter
1.1.1995
B 1/3
Preece
19.6.1995
B 4/2
Price
1.1.1995
B 1/4
Richardson
1.3.1995
B 2/3
Rivers-Playle
1.4.1996
D 3/2
Rolfe
1.2.1995
A 4/8
Russell
1.3.1995
B 1/3
SandersS
1.4.1995
B 3/2
SandersSG
1.1.1995
A 5/4
Scott
6.1.1995
B 3/4
Shaw
1.2.1995
B 1/4
Skinner
1.5.1995
B 2/2
SmithPG
1.5.1995
B 1/2
SmithT
1.1.1995
B 3/3
Spelzini
1.1.1995
B 2/4
Stafford-Allen
1.4.1995
A 5/3
Stagg
1.6.1995
A 5/6
Stanley
1.4.1995
B 4/3
Starkey
1.1.1995
A 6/2
Sutton
1.1.1995
B 3/4
Tait
1.11.1995
B 1/4
Taylor
1.4.1995
B 2/2
Tigwell
1.1.1995
B 1/5
Toft
1.1.1995
B 2/4
Tulloch
1.6.1995
B 2/1
Twynam
1.1.1995
A 5/8
Walden
1.1.1995
A 5/7
Walker
1.1.1995
B 2/2
Wallace
1.1.1995
B 3/4
Walsh
1.1.1995
B 1/8
Watkins
1.1.1995
B 1/8
Way
1.1.1995
B 1/5
West
1.10.1995
B 3/4
Whitby
1.1.1995
B 2/4
Wijetunge
1.1.1995
B 1/3
Willis
1.1.1995
B 2/2
WilsonDJ
1.5.1995
A 5/4
WilsonDW
1.4.1995
B 3/3
Wright
1.1.1995
C 1/6
Yorkshades
31.7.1995
B 2/1
Young
16.1.1995
B 1/4
Liite 3
Kantajien nimet
Sopimussuhteisena toimihenkilönä saadut nettotulot (1)
Kansalliset tulot
(GBP)
Vastaavan väliaikaisen toimihenkilön nettotulot (2)
Yhteisön tulot
(GBP)
Erotus: Yksinkertainen nettomenetys
(3 = 2- 1)
(GBP)
Erotus:
Kumuloitunut nettomenetys
(4 = 3 saatettu ajan tasalle 31.12.1999)
(GBP)
Vanhuuseläkkeen (tai erorahan) menetys
+ mahdollinen työttömyyskorvaus (5)
(GBP)
Kokonaismenetys 31.12.1999
(6 = 4 + 5)
(GBP)
Ashby
130 241
221 535
91 294
100 375
192 027
292 401
Ashman
74 905
166 244
91 339
99 773
43 647
143 420
Atkins
139 741
238 403
98 662
107 830
48 050
155 880
Austin
56 991
126 224
69 233
76 018
31 194
107 211
Bainbridge
86 407
161 292
74 885
83 289
15 557
98 846
Baker
141 265
240 123
98 858
109 525
177 809
287 334
Barlow
124 685
230 699
106 014
116 339
52 718
169 057
Boyce
85 014
176 158
91 145
99 873
124 135
224 007
Bracey
82 044
206 021
123 976
135 884
163 221
299 105
BrownB
132 086
299 845
167 759
185 165
184 781
369 946
BrowneM
197 775
290 026
92 250
103 268
136 666
239 935
Bruce
96 829
273 189
176 360
192 718
60 556
253 274
Butler
79 686
173 660
93 974
103 308
79 778
183 085
Carman
145 150
233 290
88 140
97 480
152 453
249 933
Clapinson
121 921
218 248
96 327
106 541
203 431
309 973
Clay
129 801
265 631
135 830
150 347
158 431
308 779
Downes
117 129
210 762
93 632
102 374
121 201
223 575
EvansG
73 566
248 627
175 061
192 018
141 165
333 184
EvansJ
125 013
286 433
161 419
177 490
158 431
335 921
Gallagher
108 878
238 044
129 166
141 649
179 225
320 874
Gear
62 054
165 185
103 131
111 768
34 077
145 845
Gedney
111 391
201 693
90 302
99 087
164 593
263 680
Grey
131 095
261 486
130 391
144 034
184 781
328 815
Grieveson
89 710
165 150
75 440
81 096
36 386
117 483
Haist
137 162
270 098
132 936
145 846
54 146
199 992
Hamilton
68 752
137 679
68 928
76 973
20 429
+ 9 254
106 657
Handley
99 803
210 536
110 733
120 698
45 181
165 879
Harrison
69 257
174 519
105 262
114 884
147 207
262 091
Hart
78 363
224 136
145 772
158 112
153 615
311 727
Haydon
80 000
207 028
127 027
138 023
48 130
186 153
Hayward
131 015
258 144
127 129
140 446
184 781
325 227
Hopkins
65 486
125 416
59 929
69 620
32 412
102 031
Howard
99 629
237 913
138 283
152 547
211 408
363 955
Howarth
79 800
220 085
140 285
154 223
109 733
263 956
Hume
52 126
121 377
69 251
72 243
24 015
96 258
JonesE
59 227
192 238
133 011
145 101
129 770
274 871
JonesG
71 500
249 345
177 845
193 568
165 605
359 173
Lawler
68 730
128 743
60 012
69 116
65 862
134 978
MacMillan
121 329
212 844
91 515
100 689
92 142
192 831
Martin
130 727
216 603
85 876
94 741
162 412
257 153
MayC
104 466
138 630
34 163
36 835
77 944
114 779
MayD
74 803
178 980
104 178
113 695
57 332
171 027
Merrigan
108 107
182 196
74 089
80 117
97 918
178 035
Middleton
172 567
232 437
59 869
64 880
57 815
122 695
Mills
177 809
242 033
64 224
71 667
178 566
250 233
Musselwhite
111 539
227 126
115 587
127 577
158 254
285 831
Napper
67 017
201 685
134 667
147 989
36 436
184 425
Nicholls
79 159
207 443
128 284
141 468
61 434
202 902
Page
91 825
241 553
149 728
163 731
149 503
313 234
Parry
99 210
223 866
124 655
136 539
149 110
285 649
Parsons
155 422
271 874
116 452
127 752
177 524
305 276
Pledge
111 220
212 844
101 624
111 105
206 944
318 049
Potter
29 665
48 297
18 632
22 329
6 699
29 027
Preece
72 369
88 576
16 208
18 058
17 997
36 055
Price
119 511
195 068
75 556
83 455
88 421
+ 20 404
192 280
Richardson
124 313
188 507
64 194
69 610
53 133
122 743
Rivers-Playle
29 747
69 948
40 202
42 969
14 812
57 782
Rolfe
247 601
390 887
143 286
158 212
228 949
387 161
Russell
68 108
208 170
140 062
153 428
144 140
297 568
SandersS
115 996
157 096
41 101
44 627
37 137
81 764
SandersSG
146 352
315 672
169 320
185 733
67 780
253 513
Scott
66 865
169 720
102 854
113 622
120 030
233 653
Shaw
79 404
217 076
137 672
150 933
220 231
371 165
Skinner
124 852
213 489
88 637
96 115
98 200
194 315
SmithPG
125 770
177 863
52 094
56 457
123 707
180 164
SmithT
79 341
169 426
90 086
99 297
87 930
187 227
Spelzini
86 280
201 903
115 624
126 833
107 642
234 476
Stafford-Allen
50 407
140 309
89 902
97 751
21 152
118 903
Stagg
117 358
258 629
141 270
153 397
150 142
303 540
Stanley
90 323
134 101
43 778
47 436
33 512
80 948
Starkey
166 303
212 171
45 868
50 027
151 261
201 289
Sutton
36 813
108 580
71 767
81 219
15 734
96 953
Tait
121 790
173 160
51 370
55 094
168 898
223 992
Taylor
68 819
180 446
111 627
121 505
101 894
223 399
Tigwell
133 215
266 550
133 335
146 385
155 414
301 799
Toft
62 458
210 341
147 883
162 114
144 078
306 192
Tulloch
61 440
112 213
50 773
56 835
115 114
171 948
Twynam
115 388
272 347
156 960
173 380
236 393
409 774
Walden
135 796
282 686
146 890
161 689
202 683
364 372
Walker
84 893
231 965
147 072
161 465
48 402
209 867
Wallace
64 766
147 993
83 227
91 230
38 838
130 068
Walsh
131 125
240 123
108 998
120 805
184 781
305 586
Watkins
132 413
240 123
107 710
119 396
215 513
334 910
Way
142 667
278 237
135 569
149 648
164 644
314 291
West
59 445
151 241
91 796
99 443
71 839
171 281
Whitby
107 244
243 356
136 113
148 728
134 396
283 123
Wijetunge
111 181
239 653
128 472
140 345
198 970
339 315
Willis
124 289
184 913
60 624
66 216
120 376
186 592
WilsonDJ
130 907
250 709
119 802
130 596
143 676
274 272
WilsonDW
112 222
181 198
68 976
75 234
37 918
113 152
Wright
72 261
164 076
91 815
100 891
85 607
186 498
Yorkshades
126 132
196 207
70 075
75 609
113 137
188 746
Young
140 516
247 755
107 240
117 362
65 253
182 615
* Oikeudenkäyntikieli: englanti.
Full & Egal Universal Law Academy