Tiivistelmä
Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätöksen päätösosa
Avainsanat
1. Väliaikainen oikeussuoja Tutkittavaksi ottamisen edellytykset Pääasian tutkittavaksi ottaminen ei ole asian kannalta merkityksellinen Rajat
(EY 242 ja EY 243 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohta)
2. Kumoamiskanne Kannekelpoiset toimet Käsite Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia Valmistelevat toimet eivät ole kannekelpoisia
(EY 230 artikla; neuvoston direktiivi 70/524/ETY)
Tiivistelmä
1. Pääasiassa nostetun kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ei pääsääntöisesti voida tutkia välitoimimenettelyssä, jotta ei ennakolta otettaisi kantaa pääasian ratkaisuun. Kun kuitenkin vedotaan siihen, että pääasiassa nostettu kanne, johon välitoimihakemus perustuu, on selvästi jätettävä tutkimatta, saattaa osoittautua tarpeelliseksi tutkia, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella olisi ilmeistä olettaa, että kanne otetaan tutkittavaksi.
( ks. 51 kohta )
2. EY 230 artiklassa tarkoitettuja, kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ovat sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi.
Silloin kun on kyse toimista tai päätöksistä, jotka tehdään monivaiheisessa menettelyssä, erityisesti sisäisen menettelyn päätteeksi, kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia ovat pääsääntöisesti yleensä ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan toimielimen kanta kyseisen menettelyn päätteeksi. Sen sijaan menettelyn kuluessa tehdyt toimenpiteet, joilla valmistellaan lopullista päätöstä, eivät ole kannekelpoisia.
Rehujen lisäaineista annetun direktiivin 70/524/ETY 4 artiklassa tarkoitettu yhteisön hyväksymistä koskeva menettely sisältää useita vaiheita, eikä se, että kannanotto tuotteen vaarattomuutta koskevaan kysymykseen oli siirretty seuraavaan kokoukseen, muodosta toimenpidettä, jossa vahvistetaan lopullisesti komission kanta.
( ks. 6162 ja 67 kohta )
Asianosaiset
Asiassa T-55/01 R,
Asahi Vet, SA, kotipaikka Barcelona (Espanja), edustajanaan asianajaja C. Bittner,
kantajana,
jota tukee
Espanjan kuningaskunta, asiamiehenään asianajaja M. López-Monís Gallego, prosessiosoite Luxemburgissa,
väliintulijana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään G. Braun ja K. Fitch, prosessiosoite Luxemburgissa,
vastaajana,
jossa kantaja on esittänyt hakemuksen ToyoCerinin väliaikaisesta hyväksymisestä tiettyjen eläinten rehuissa käytettäväksi lisäaineeksi Euroopan unionin alueella Ruotsia lukuun ottamatta,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI
on antanut seuraavan
määräyksen
Tuomion perustelut
Asiaa koskevat oikeussäännöt
1 Euroopan unionin neuvosto on antanut 23.11.1970 direktiivin 70/524/ETY rehujen lisäaineista (EYVL L 270, s. 1). Edellä mainitun direktiivin liitteessä I mainitaan ne lisäaineet, jotka ovat periaatteessa ainoat lisäaineet, joiden pitämisen kaupan ja käytön jäsenvaltiot sallivat rehuissa niiden käytöstä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Direktiivin 70/524/ETY liitteessä II luetellaan lisäaineet, jotka jäsenvaltiot voivat liitteestä I poiketen väliaikaisesti sallia, jos ne täyttävät tietyt vaatimukset, kunnes on kokeellisesti vahvistettu, että ne voidaan hyväksyä lopullisesti eli sisällyttää tai ei sisällyttää liitteeseen I, mistä seuraa, että tässä viimeksi mainitussa tapauksessa ne poistetaan liitteestä II.
2 Direktiiviä 70/524/ETY on muutettu useaan otteeseen ja etenkin 23.7.1996 annetulla neuvoston direktiivillä 96/51/EY (EYVL L 235, s. 39). Direktiivin 70/524/ETY 3 a artiklassa, sellaisena kuin se on lisättynä direktiivin 96/51/EY 1 artiklan 4 kohdalla, määritellään ne edellytykset, jotka on täytettävä yhteisön hyväksymisen saamiseksi rehuissa käytettävälle lisäaineelle.
3 Direktiivin 70/524/ETY 9 e artiklassa, sellaisena kuin se on lisättynä direktiivin 96/51/EY 1 artiklan 4 kohdalla, jonka otsikkona on "Väliaikainen hyväksyminen enintään 4 tai 5 vuodeksi", säädetään seuraavaa:
"1. Edellä 2 artiklan aaaa alakohdassa tarkoitetuille lisäaineille voidaan antaa väliaikainen yhteisön hyväksyminen niiden käyttämiseksi uusina lisäaineina tai uudella tavalla, jos on kyse jo hyväksytystä lisäaineesta, jos 3 a artiklan b, c, d ja e alakohdan edellytykset täyttyvät ja jos voidaan olettaa, että kyseisen artiklan a alakohdassa esitetty edellytys myös täyttyy. Nämä lisäaineet merkitään 9 t artiklan b alakohdassa tarkoitetun luettelon IV lukuun.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua väliaikaista hyväksymistä ei voida myöntää yli neljäksi vuodeksi sen voimaantulosta.
3. Edellä 2 artiklan aaaa alakohdassa tarkoitetuille lisäaineille, jotka on merkitty liitteeseen II ennen 1 päivää huhtikuuta 1998, voidaan edelleen antaa väliaikaisesti kansallinen hyväksyminen; ne merkitään 9 t artiklan b alakohdassa tarkoitetun luettelon IV lukuun. Nämä lisäaineet voidaan hyväksyä väliaikaisesti enintään viideksi vuodeksi mukaan lukien se aika, jonka ne ovat olleet merkittyinä edellä tarkoitettuun liitteeseen II."
4 Eläinten ravitsemusta käsittelevän tiedekomitean perustamisesta 24 päivänä syyskuuta 1976 tehdyllä komission päätöksellä 76/791/ETY (EYVL L 279, s. 35) on komission yhteyteen perustettu eläinten ravitsemusta käsittelevä tiedekomitea. Tämä päätös on kumottu tiedekomiteoiden perustamisesta kuluttajien terveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden alalla 23 päivänä heinäkuuta 1997 tehdyllä komission päätöksellä 97/579/EY (EYVL L 237, s. 18), jonka 12 artiklassa säädetään seuraavaa:
"1. Tällä päätöksellä perustettavat tiedekomiteat korvaavat nykyiset tiedekomiteat seuraavasti:
b) Eläinten ravitsemusta käsittelevä tiedekomitea korvaa eläinten ravitsemusta käsittelevän tiedekomitean, joka perustettiin komission päätöksellä 76/791/ETY."
5 Päätöksen 97/579/EY liitteestä ilmenee, että elintarvikealan tiedekomitean (jäljempänä tiedekomitea) toimialaan kuuluvat "tieteelliset ja tekniset kysymykset, jotka liittyvät eläinten ravitsemukseen, terveyteen, eläinperäisten tuotteiden laatuun ja terveellisyyteen sekä eläinten ravitsemuksessa käytettyyn teknologiaan".
6 Lisäksi direktiivin 70/524/ETY 8 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 96/51/EY, säädetään seuraavaa:
"Komission päätöksellä 76/791/ETY perustetun tiedekomitean tehtävänä on avustaa komission pyynnöstä kaikissa rehujen lisäaineita koskevissa tieteellisissä kysymyksissä."
7 Direktiivin 70/524/ETY 23 artiklassa tarkoitettu pysyvä rehukomitea (jäljempänä pysyvä komitea) on perustettu pysyvän rehukomitean perustamisesta 20 päivänä heinäkuuta 1970 tehdyllä neuvoston päätöksellä 70/372/ETY (EYVL L 170, s. 1). Se muodostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja. Pysyvän komitean tehtävänä on varmistaa menettely, jolla toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission tiivis yhteistyö rehualalla. Pysyvää komiteaa on aina kuultava ennen rehutuotteiden liikkeelle laskemisen hyväksymistä.
8 Direktiivin 70/524/ETY 23 artiklassa, sellaisena kuin se on lisättynä rehujen lisäaineista annetun direktiivin 70/524/ETY muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 1984 annetun neuvoston direktiivin 84/587/ETY (EYVL L 319, s. 13) 1 artiklan 1 kohdalla ja viimeksi muutettuna Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan liitteellä I (EYVL 1994, C 241, s. 155), säädetään seuraavaa:
"1. Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, saattaa asian pysyvän komitean käsiteltäväksi puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä viipymättä.
2. Komission edustaja tekee [pysyvälle] komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. [Pysyvään] komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan edellä mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.
3. Komissio päättää toimenpiteistä ja panee ne täytäntöön viipymättä, jos ne ovat [pysyvän] komitean lausunnon mukaiset. Jos toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä. Jos neuvosto ei ole päättänyt toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia tuli neuvostossa vireille, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä ja panee ne täytäntöön viipymättä, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä."
9 Erityisesti direktiivin 70/524/ETY 4 artiklassa tarkoitetusta yhteisössä käytettävän rehun lisäaineen hyväksymismenettelystä, sellaisena kuin se on lisättynä direktiivin 96/51/EY 1 artiklan 4 kohdalla, säädetään seuraavaa:
"1. Saadakseen yhteisön hyväksymisen lisäaineena käytettävälle aineelle tai valmisteelle taikka jo hyväksytyn lisäaineen uudelle käyttötavalle hyväksymisen hakija valitsee jäsenvaltion, jolle se esittää eläinten rehuissa käytettävien lisäaineiden arvioinnin suuntaviivoista 16 päivänä helmikuuta 1987 annetun neuvoston direktiivin 87/153/ETY säännösten mukaisesti laaditut hakemusasiakirjat tarkastusmenettelyn aikana. Jos hyväksymisen hakija on sijoittautunut kolmanteen maahan, hänellä tulee olla edustaja yhteisössä.
4. Jäsenvaltioilla on 60 päivää aikaa siitä päivästä, jolloin hakemusasiakirjat on lähetetty niille, tarkistaa, että hakemusasiakirjat on laadittu direktiivin 87/153/ETY säännösten mukaisesti, ja toimittaa tarvittaessa komissiolle ja muille jäsenvaltioille kirjalliset huomautuksensa. Jos 1 alakohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä yhtään huomautusta ei ole esitetty, komission edustajalla on 30 päivää aikaa merkitä hyväksymishakemus pysyvän komitean esityslistalle.
5. Jos pysyvän komitean kuulemisen jälkeen todetaan, että hakemusasiakirjan esittämisen yksityiskohtaisia sääntöjä ei ole noudatettu, komission edustaja ilmoittaa tästä liikkeeseen laskemista koskevan yhteisön hyväksymisen hakijalle ja esittelevälle jäsenvaltiolle; tarvittaessa on tehtävä uusi hakemus 1, 2 ja 3 kohtien mukaisesti.
6. Komissio valvoo, että yhteisön hyväksymisestä päätetään 320 päivän aikana siitä, kun hakemus on merkitty pysyvän komitean esityslistalle 23 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen 4 kohdan 2 alakohdan mukaisesti. Tämä määräaika kuitenkin keskeytyy, jos jokin jäsenvaltio pyytää lisätietoja pysyvässä komiteassa tai jos eläinten ravitsemusta käsittelevä tiedekomitea pyytää sitä. Jos lisäainetta koskeva yhteisön hyväksymishakemus hylätään tai sen käsittely viivästyy, komission edustaja tiedottaa tästä hyväksymisen hakijalle sekä esittelevälle jäsenvaltiolle ja ilmoittaa hylkäämisen tai viivästymisen syyt."
Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet
10 Kantaja on japanilaisen yrityksen Asahi Vet Japan Co. Ltd:n tytäryhtiö. Kyseinen japanilainen yritys on kehittänyt rehun lisäaineen ToyoCerinin ja on sen ainoa tuottaja maailmassa. Kantaja valmistaa ainoastaan tätä lisäainetta Espanjan keskuksessaan Euroopan markkinoita varten ja myy sitä Euroopassa. Tässä ominaisuudessa kantaja on samalla hakijana menettelyssä, jossa haetaan yhteisön hyväksyntää ToyoCerin-lisäaineelle direktiivin 70/524/ETY nojalla.
11 ToyoCerin on Bacillus cereus var. toyoi -kannan mikro-organismivalmiste, jonka pitoisuus on vähintään 1 x 1010 CFU (pesäkkeitä muodostavaa yksikköä)/g lisäainetta. Tätä lisäainetta on käytetty Euroopassa 1980-luvun puolivälistä lähtien.
12 Kantaja haki ensimmäisen kerran yhteisön hyväksymistä ToyoCerinin käytölle 26.4.1991. Tässä yhteydessä kantaja toimitti hakemuksen ja siihen liittyvät asiakirjat komissiolle, jäsenvaltioille ja tiedekomitealle esittelevän jäsenvaltion, joka tässä tapauksessa on Espanjan kuningaskunta, välityksellä. ToyoCerinin käyttö hyväksyttiin väliaikaisesti lihasikojen, porsaiden ja emakkojen osalta rehuaineiden lisäaineista annetun direktiivin 70/524/ETY muuttamisesta 22 päivänä huhtikuuta 1994 annetun komission direktiivin 94/17/EY (EYVL L 105, s. 19) nojalla, ja ToyoCerin on merkitty tämän viimeksi mainitun direktiivin liitteeseen II. Tätä määrätyksi ajaksi myönnettyä hyväksyntää on säännöllisesti pidennetty 21.4.1999 asti, eli viidellä vuodella alkuperäisestä väliaikaisesta hyväksynnästä. Tämän jälkeen hyväksyntää ei enää ole pidennetty direktiivin 70/524/ETY 9 e artiklan 3 kohdan mukaisesti, jossa väliaikaisten hyväksyntöjen enimmäisajaksi säädetään viisi vuotta.
13 Kantaja on 16.10.1995 jättänyt hakemuksen ToyoCerinin käytöstä broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien rehun lisäaineeksi. ToyoCerinille on myönnetty väliaikainen hyväksyntä näiden eläinryhmien osalta uusien rehun lisäaineiden ja niiden käyttötapojen hyväksynnästä 29 päivänä kesäkuuta 1999 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1411/1999 (EYVL L 164, s. 56). Tätä väliaikaista hyväksyntää on pidennetty 20.2.2001 asti rehun lisäaineiden väliaikaisesta hyväksymisestä 27 päivänä marraskuuta 2000 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2697/2000 (EYVL L 319, s. 1).
14 Sen jälkeen kun ToyoCerinille lihasikojen, porsaiden ja emakkojen osalta myönnetty väliaikainen hyväksyntä meni umpeen 21.4.1999, tämä lisäaine on ollut useaan otteeseen tiedekomitean sekä pysyvän komitean tarkasteltavana.
15 Tiedekomitean 2.6.1999 asettama tilapäisryhmä tutki ToyoCeriniä koskevat tiedot ja antoi myönteisen lausunnon tuotteen tehokkuudesta alle kahden kuukauden ikäisille porsaille sekä emakoille. Tästä tutkimuksesta laadittiin tiivistelmä, joka esiteltiin tiedekomitean 10.6.1999 pidetyssä täysistunnossa, joka hyväksyi työryhmän ratkaisuehdotuksen.
16 Komissio on siis antanut 18.6.1999 asetusehdotuksen, jossa säädetään ToyoCerinin käytön hyväksymisestä rajoittamattomaksi ajaksi korkeintaan kahden kuukauden ikäisille porsaille ja emakoille takautuvasti 21.4.1999 alkaen, eli väliaikaisen hyväksynnän päättymispäivästä.
17 Espanjan kuningaskunta vastaanotti 22.6.1999 esittelevänä jäsenvaltiona komission kirjeen, jossa pyydettiin muita tietoja ToyoCerinin tehosta 24 kuukauden ikäisillä porsailla.
18 Pysyvä komitea kokoontui 28.29.6.1999. Tässä kokouksessa edellä mainittu komitea lykkäsi ToyoCerinille rajoittamattomaksi ajaksi myönnettävää hyväksyntää koskevaa päätöstä edellä mainitun asetusehdotuksen mukaisesti, sillä Tanskan valtuuskunta oli esittänyt tässä yhteydessä uuden kysymyksen ToyoCerinin vaarattomuudesta. Tanskan valtuuskunta halusi tietää, voivatko ToyoCerinin valmistuksessa käytettävät Bacillus cereus -kantoihin kuuluvat mikro-organismit muodostaa toksiineja.
19 Vastauksena 22.6.1999 päivättyyn komission kirjeeseen Espanjan kuningaskunta toimitti esittelevänä jäsenvaltiona 20.7.1999 lisätietoja ToyoCerinin tehokkuudesta 24 kuukauden ikäisten porsaiden ruokinnassa.
20 Pyydettyään kantajaa lähettämään tutkittavaksi Norjaan käyttämiään bakteerikantoja Tanskan valtuuskunta ilmoitti seuraavaksi 8.10.1999 päivätyssä esittelevälle jäsenvaltiolle osoitetussa kirjeessä, että se oli saanut täydentävän vastauksen ToyoCerinin vaarattomuutta koskevaan kysymykseensä.
21 Komissiolle 18.11.1999 lähetetyssä kirjeessä esittelevä jäsenvaltio pyysi, että ToyoCerinin neljän kuukauden ikäisiä lihasikoja, enintään kahden kuukauden ikäisiä porsaita ja mahdollisesti 24 kuukauden ikäisiä porsaita sekä emakkoja koskeva hyväksymishakemus merkitään pysyvän komitean seuraavan kokouksen esityslistalle.
22 Komissio on 16.2.2000 esittelevälle jäsenvaltiolle osoittamassaan kirjeessä ilmoittanut pyytäneensä tiedekomiteaa tutkimaan uudelleen kaikkien Bacillus-tuotteiden vaarattomuuden ja määrittelemään tiedot, jotka on toimitettava mahdollisesti vaarallisten kantojen määrittämiseksi. Komissio on myös täsmentänyt, että niin kauan kuin se odottaa tiedekomitean ToyoCerinin vaarattomuutta koskevaa kannanottoa, se ei vielä voi ehdottaa pysyvälle komitealle ToyoCerinin rajoittamattomaksi ajaksi myönnettävän lihasikojen, porsaiden ja emakkojen rehun lisäainetta koskevan hakemuksen hyväksymistä.
23 Tiedekomitea antoi 17.2.2000 lausuntonsa Bacillus-kantojen mahdollisten toksiinien muodostumista ja vaarattomuutta koskevassa asiassa. Se suositteli testimenettelyä, jolla tarkastetaan Bacillus-kantoihin liittyvien mahdollisten toksiinien muodostuminen.
24 Esittelevä jäsenvaltio on 13.9.2000 päivätyssä kirjeessä toimittanut komissiolle, tiedekomitean jäsenille, edellä mainitun komitean sihteeristölle sekä jäsenvaltioille tähän asiaan liittyvän lisäselvityksen tiedekomitean 17.2.2000 antaman lausunnon mukaisesti.
25 Lokakuussa 2000 tiedekomitean mikro-organismien turvallisuuteen liittyvä työryhmä kokoontui ja tutki muun muassa ToyoCerinin turvallisuutta toksiinien muodostumisen kannalta. Tämän tutkimuksen tuloksen perusteella työryhmä ei tehnyt kielteisiä johtopäätöksiä tästä kyseisen lisäaineen turvallisuuteen liittyvästä erityispiirteestä.
26 Tiedekomitean loka- ja joulukuussa 2000 pidetyissä täysistunnoissa komitea ei ottanut kantaa ToyoCerinin vaarattomuuteen. Kyseisen lisäaineen hyväksyntähakemusta ei merkitty viimeisen täysistunnon esityslistalle.
27 Edellä tarkoitettu työryhmä keskusteli 23.1.2001 useamman jäsenensä valmistelemasta raportista ja pyysi, että tehdään lisäanalyysi, jonka perusteella voidaan vastata kysymykseen ToyoCerinin tetrasykliiniresistenssin geneettisestä paikantamisesta liikkuvassa tai stabiilissa geenissä. Kantajaa on siis pyydetty esittelevälle jäsenvaltiolle 29.1.2001 osoitetussa kirjeessä toimittamaan tähän kysymykseen liittyvät tietonsa.
28 Tiedekomitean uusi täysistunto pidettiin 24.25.1.2001. Kokouksessa käydyn, lisäaineissa käytettyjen mikro-organismien toksiinien muodostamista tutkineen työryhmän tuloksiin liittyvän sekä tämän keskustelun perusteella tehtyjen johtopäätösten tiivistelmä on esitetty pöytäkirjassa, jonka tiedekomitea hyväksyi seuraavassa 21.22.3.2001 pidetyssä kokouksessaan. Pöytäkirjasta ilmenee, että ToyoCerinin valmistuksessa käytetyissä Bacillus-kannoissa ei esiinny toksiinien muodostumiseen liittyviä ongelmia.
29 Pysyvän komitean vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 29.30.1.2001. ToyoCerinin hyväksyntää koskeva asia ei ollut kokouksen esityslistalla.
30 Komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastolle 14.2.2001 osoitetussa kirjeessä esittelevä jäsenvaltio ilmoitti, että kantaja oli toimittanut määrätyn ajan kuluessa kaikki siltä ennen pysyvän komitean 29.30.1.2001 pidettyä kokousta pyydetyt tiedot. Se mainitsi lisäksi, että kantaja ei sillä hetkellä pystynyt vastaamaan sille 29.1.2001 kirjeitse esitettyyn kysymykseen ennen 21.2.2001, jolloin ToyoCerinin väliaikainen hyväksyntä broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien osalta meni umpeen.
31 Komissio, esittelevä jäsenvaltio ja osa kantajan edustajista tapasivat 19.2.2001.
32 Tämän tapaamisen jälkeen ToyoCerinin väliaikaista hyväksyntää ei jatkettu broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien osalta. Lihasikojen, porsaiden ja emakkojen osalta ei myöskään tehty ratkaisua ToyoCerinin rajattomaksi ajaksi myönnettävää hyväksyntää koskevasta hakemuksesta.
33 Kantaja on nostanut EY 230 artiklan 4 kohdan nojalla kanteen, joka on saapunut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 9.3.2001 ja jossa kantaja vaatii tätä tuomioistuinta kumoamaan komission 29.1.2001 tekemän päätöksen, jolla komissio oli lykännyt kantajan tekemän hakemuksen käsittelyä kantajan haettua ToyoCerinin hyväksymistä rajoittamattomaksi ajaksi tiettyjen eläinryhmien rehun lisäaineeksi. Kantaja vaatii, että komissio velvoitetaan direktiivin 70/524/ETY 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti ehdottamaan pysyvälle komitealle suunnitelma toimenpiteistä, joilla sallitaan ToyoCerinin rajoittamattomaksi ajaksi tarkoitettu käyttö lihasioille, porsaille ja emakoille ja ToyoCerinin väliaikaisen hyväksynnän jatkaminen broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien rehun lisäaineena.
34 Samana päivänä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen jättämällään erillisellä asiakirjalla kantaja on esittänyt tämän hakemuksen, jossa haetaan ToyoCerinin väliaikaista hyväksymistä tiettyjen eläinlajien rehun lisäaineeksi. Se on myös pyytänyt, että tässä asiassa sovelletaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohtaa.
35 Kantajan ja komission suulliset lausumat on kuultu 14.3.2001 pidetyssä kuulemistilaisuudessa, jolloin komissiota on pyydetty toimittamaan vastaus, jonka tiedekomitea seuraavassa 21.22.3.2001 pidettävässä kokouksessaan antaa kysymykseen, voivatko ToyoCerinin valmistuksessa käytettävät Bacillus-kannat mahdollisesti muodostaa toksiineja. Välitoimista päättävä tuomioistuin on myös ilmoittanut kantajalle ja komissiolle, että se haluaa odottaa tätä tiedekomitean johtopäätöstä ennen kuin se päättää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan soveltamisesta tässä asiassa.
36 Espanjan kuningaskunta on 16.3.2001 päivätyssä kirjeessään pyytänyt EY:n tuomioistuimen perussäännön 37 artiklan nojalla ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 115 artiklan säännösten mukaisesti, että se hyväksytään tähän välitoimimenettelyyn väliintulijaksi tukemaan kantajan vaatimuksia.
37 Komissio on toimittanut 23.3.2001 tiedekomitean 24.25.1.2001 pidetyn täysistunnon pöytäkirjan, joka on hyväksytty edellä mainitun komitean 21.3.2001 pidetyssä täysistunnossa. Pöytäkirjasta ilmenee, että tiedekomitea on tullut siihen johtopäätökseen, että ToyoCerinin sisältämät kannat eivät muodosta toksiineja.
38 Pysyvä komitea on 26.27.3.2001 pidetyssä kokouksessaan tutkinut tiedekomitean raportin ja johtopäätökset ToyoCerinin vaarattomuudesta toksiinien muodostumisen kannalta sekä asetusluonnoksen, joka perustuu tiedekomitean raportille ja jossa säädetään ToyoCerinin väliaikaisesta hyväksynnästä broilereille, muniville kanoille, vasikoille, lihanaudoille, broilerikaniineille ja siitoskaniineille. Edellä mainitun kokouksen jälkeen välitoimista päättävä tuomioistuin on päättänyt, ettei ole syytä soveltaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohtaa.
39 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti antoi 27.3.2001 määräyksen, jossa hän hyväksyi Espanjan kuningaskunnan väliintulijaksi ja pyysi sitä esittämään suullisesti huomautuksensa 2.4.2001 pidettävässä uudessa kuulemistilaisuudessa.
40 Komissio toimitti 29.3.2001 huomautuksensa tästä välitoimihakemuksesta.
41 Kantajaa ja komissiota kuultiin suullisesti 2.4.2001. Koska Espanjan kuningaskunta ei voinut osallistua tähän kuulemistilaisuuteen, sille myönnettiin määräaika, jonka kuluessa se voi jättää väliintulokirjelmänsä. Tässä istunnossa komissio vahvisti, että seuraavassa pysyvän komitean 27.4.2001 pidettävässä kokouksessa käsitellään ja päätetään ToyoCerinin väliaikaisesta hyväksymishakemuksesta lihasioille, muniville kanoille, vasikoille, lihanaudoille, broilerikaniineille ja siitoskaniineille. Tämän jälkeen välitoimista päättävä tuomioistuin ilmoitti kantajalle ja komissiolle, että se aikoi odottaa tämän kokouksen tuloksia ennen kuin se päättää tästä välitoimihakemuksesta.
42 Espanjan kuningaskunta jätti 10.4.2001 väliintulokirjelmänsä.
43 Komissio on tiedottanut 27.4.2001 päivätyssä kirjeessä välitoimista päättävälle tuomioistuimelle pysyvän komitean samana päivänä pidetyssä kokouksessa tekemän päätöksen. Tästä kirjeestä ilmenee, että pysyvä komitea on antanut myönteisen lausunnon, jonka perusteella ToyoCerinille voidaan myöntää uudelleen väliaikainen hyväksyntä broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien rehun lisäaineeksi. Tämän lausunnon perusteella komitea on esittänyt komissiolle asetusehdotuksen, jossa säädetään ToyoCerinin hyväksymisestä näille eläinlajeille 1.6.2001 alkaen 1.3.2002 asti. Välitoimista päättävä tuomioistuin on pyytänyt kantajaa esittämään huomautuksensa pysyvän komitean päätökseen.
44 Komissio on esittänyt 30.4.2001 huomautuksensa väliintulokirjelmästä.
45 Kantaja esitti 7.5.2001 huomautuksensa väliintulokirjelmästä sekä pysyvän komitean 27.4.2001 tekemästä päätöksestä. Näissä huomautuksissa se ilmoitti pitäytyvänsä kokonaisuudessaan välitoimihakemuksessaan siltä osin kuin se koskee samalla kertaa sekä lihasikoja, porsaita ja emakkoja että broilereita, munivia kanoja, vasikoita, lihanautoja, broilerikaniineja ja siitoskaniineja. Muiden kuin sikaeläinten osalta kantaja vetoaa siihen, että komission asetusehdotus ei riitä tyydyttämään sen "oikeussuojan tarvetta" ottaen huomioon väliaikaiselle hyväksynnälle asetetut aikarajat sekä ToyoCerinin syrjivä kohtelu tässä asiakirjassa.
46 Komissio on 21.5.2001 päivätyssä kirjeessään tiedottanut välitoimista päättävälle tuomioistuimelle rehun lisäaineiden uusien käyttötapojen ja uusien rehujen lisäainevalmisteiden hyväksymisestä, väliaikaisten hyväksyntöjen jatkamisesta sekä rehun lisäaineineen hyväksymisestä kymmeneksi vuodeksi 11 päivänä toukokuuta 2001 annetusta asetuksesta (EY) N:o 937/2001 (EYVL L 130, s. 25), jossa ToyoCerin hyväksytään 1.3.2002 asti broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien rehun lisäaineeksi.
Hakemuksen kohde
47 Välitoimihakemuksessaan kantaja on vaatinut, että ToyoCerinille myönnetään väliaikainen hyväksyntä tiettyjen eläinlajien rehun lisäaineeksi.
48 Istunnossa kantaja on täsmentänyt, että väliaikaista hyväksyntää haettiin Euroopan unionissa Ruotsia lukuun ottamatta.
Oikeussääntöjen soveltaminen
49 EY 242 ja EY 243 artiklan sekä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 1988 tehdyn neuvoston päätöksen 88/591/EHTY, ETY, Euratom (EYVL L 319, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 8.6.1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 93/350/Euratom, EHTY, ETY, (EYVL L 144, s. 21), 4 artiklan säännösten nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi, mikäli se katsoo olosuhteiden niin edellyttävän, määrätä kanteen kohteena olevan säädöksen täytäntöönpanon lykättäväksi tai päättää tarpeellisista välitoimista.
50 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan säännösten nojalla välitoimia koskeva hakemus otetaan tutkittavaksi ainoastaan, jos sen on tehnyt ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian asianosainen. Tämä sääntö ei ole pelkkä muodollisuus vaan se edellyttää, että pääasian kanne, johon välitoimihakemus perustuu, on sellainen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi ottaa sen tutkittavaksi.
51 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan pääasiassa nostetun kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ei pääsääntöisesti voida tutkia välitoimimenettelyssä, jotta ei ennakolta otettaisi kantaa pääasian ratkaisuun. Kun kuitenkin, kuten esillä olevassa tapauksessa, vedotaan siihen, että pääasiassa nostettu kanne, johon välitoimihakemus perustuu, on selvästi jätettävä tutkimatta, saattaa osoittautua tarpeelliseksi tutkia, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella olisi ilmeistä olettaa, että kanne otetaan tutkittavaksi (asia 376/87 R, Distrivet v. neuvosto, määräys 27.1.1988, Kok. 1988, s. 209, 21 kohta; asia C-300/00 P (R), Federación de Cofradías de Pescadores de Guipúzcoa ym. v. neuvosto, määräys 12.10.2000, Kok. 2000, s. I-8797, 34 kohta ja asia T-222/99 R, Martinez ja de Gaulle v. parlamentti, määräys 25.10.1999, Kok. 1999, s. II-3397, 60 kohta).
52 Tässä asiassa välitoimista päättävä tuomioistuin katsoo, että on syytä tarkistaa, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella olisi ilmeistä olettaa, että pääasiassa nostettu kanne otetaan tutkittavaksi.
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
53 Kantaja korostaa, että pääasian kanteessa vaaditaan kumoamaan komission 29.1.2001 tekemä päätös, jolla se oli päättänyt lykätä kantajan tekemän ToyoCerinin hyväksyntää koskevan hakemuksen käsittelyä, sekä velvoittamaan komissio ehdottamaan pysyvälle komitealle direktiivin 70/524/ETY 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteitä, joilla säädetään ToyoCerinin hyväksymisestä rajoittamattomaksi ajaksi lihasikojen, porsaiden ja emakkojen osalta sekä ToyoCerinin väliaikaisen hyväksynnän pidentämisestä broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien rehun lisäaineeksi. Kantaja lisää, että sen välitoimihakemuksesta, jos se hyväksytään, ei voisi seurata toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat pääasian kanteen ratkaisuun. Tältä osin se viittaa asiassa C-65/87 R, Pfizer vastaan komissio, 8.4.1987 annettuun yhteisöjen tuomioistuimen presidentin määräykseen (Kok. 1987, s. 1691), jossa komissio on määrätty ehdottamaan pysyvälle komitealle lisäaineen hyväksymistä aikaisemmin olemassa olleen tilanteen palauttamiseksi.
54 Kantaja katsoo, että kun pysyvä komitea ei ottanut kantaa 29.1.2001 ToyoCerinin hyväksyntähakemukseen ja lykkäsi sen hyväksymisen myöhemmäksi, tämä muodostaa sellaisen perustamissopimuksessa tarkoitetun päätöksen, jota vastaan on mahdollista nostaa kumoamiskanne. Tältä osin kantaja esittää kolme perustelua.
55 Ensiksi se viittaa vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön ja erityisesti asiassa T-219/95 R, Danielsson ym. vastaan komissio, 22.12.1995 annettuun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräykseen (Kok. 1995, s. II-3051), jonka mukaan toimi voidaan riitauttaa kumoamiskanteella, jos se on luonteeltaan päätös, ja muotoseikoista riippumatta.
56 Tässä asiassa komission laiminlyönti, joka liittyy ToyoCerinin hyväksyntähakemukseen, jota ei merkitty pysyvän komitean kokouksen esityslistalle, olisi aiheuttanut tilanteen, joka on tuottanut taloudellista haittaa kantajalle, koska tämä ei voinut jatkaa tämän lisäaineen tuotantoa.
57 Toiseksi kantaja kyseenalaistaa pelkän laiminlyönnin ja toimen välisen eron vetoamalla siihen, että yleisten oikeusperiaatteiden mukaan laiminlyönnin katsotaan vastaavan toimea, jos se koskee toimea, joka olisi pitänyt tehdä, mutta jota ei ole tehty. Tältä osin kantaja viittaa yhdistetysti siihen, että komissio on aina vakuuttanut, että yhtäältä ToyoCerinin hyväksyntää jatketaan helmikuussa 2001 ja että päätös on tehtävä tuohon aikaan ja toisaalta direktiivin 70/524/ETY 4 artiklan 4 kohdan mukaan "komissiolla on 30 päivää aikaa merkitä hyväksyntähakemus pysyvän komitean esityslistalle". Käsite "on aikaa" olisi tulkittava merkityksessä, jonka mukaan komissio on velvollinen merkitsemään kyseisen tuotteen hyväksyntähakemuksen pysyvän komitean esityslistalle. Jos näin ei tehdä, on kysymys komission laiminlyönnistä, joka vastaa itse asiassa positiivista tointa eli päätöstä toimesta pitäytymisestä.
58 Kolmanneksi kantaja vetoaa siihen, että kun kanteet hylättiin, koska niiden ei katsottu täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on kuitenkin tarkastellut ennalta kysymystä siitä, onko olemassa muita mahdollisuuksia saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tässä asiassa kantajalla ei olisi muita mahdollisuuksia kuin nostaa kumoamiskanne. Jos se olisi valinnut laiminlyöntikanteen, sen olisi pitänyt odottaa kahden kuukauden määräajan päättymistä ja vahinko olisi tapahtunut tämän määräajan aikana.
59 Espanjan kuningaskunta tyytyi vetoamaan edellä mainitussa asiassa Pfizer vastaan komissio annettuun määräykseen, jonka samankaltaisuus tämän asian kanssa on sen mukaan ilmeinen, sekä vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan "kumoamiskanteen kohteena voivat olla kaikki ne toimielinten antamat säännökset tai määräykset, luonteestaan tai muodostaan riippumatta, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia" (ks. erityisesti asia 22/70, komissio v. neuvosto, tuomio 31.3.1971, Kok. 1971, s. 263, Kok. Ep. I, s. 553).
60 Komissio vetoaa siihen, että kantajan vireille panema kumoamiskanne ei selvästi täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Toimea, jonka kumoamista vaaditaan, ei olisi olemassa, koska mitään ToyoCerinin hyväksyntähakemukseen liittyvää päätöstä ei ole tehty.
Välitoimista päättävän tuomioistuimen arviointi asiasta
61 Aluksi on syytä korostaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimia tai päätöksiä, joiden perusteella voidaan nostaa EY 230 artiklassa tarkoitettu kumoamiskanne, ovat ainoastaan toimenpiteet, joilla on sellaisia velvoittavia oikeudellisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat kantajan etuihin muuttamalla merkittävästi kantajan oikeudellista asemaa (asia 60/81, IBM v. komissio, tuomio 11.11.1981, Kok. 1981, s. 2639, 9 kohta; Kok. Ep. VI, s. 231; asia T-541/93, Connaughton ym. v. neuvosto, tuomio 16.4.1997, Kok. 1997, s. II-549, 30 kohta ja asia T-22/98, Scottish Soft Fruit Growers v. komissio, määräys 11.12.1998, Kok. 1998, s. II-4219, 34 kohta).
62 On lisättävä, että kun on kyse toimista, säädöksistä tai päätöksistä, joiden valmistelu tapahtuu useammassa vaiheessa erityisesti sisäisen menettelyn puitteissa, periaatteessa sellaisia säädöksiä tai toimia, joita vastaan voidaan nostaa kumoamiskanne, ovat toimenpiteet, joilla määrätään lopullisesti toimielimen kanta tässä menettelyssä, lukuun ottamatta välitoimenpiteitä, joiden tarkoitus on valmistella lopullista päätöstä (asia T-37/92, BEUC ja NCC v. komissio, tuomio 18.5.1994, Kok. 1994, s. II-285, 27 kohta ja asia T-277/94, AITEC v. komissio, tuomio 22.5.1996, Kok. 1996, s. II-351, 51 kohta).
63 Kun sekä kantaja että Espanjan kuningaskunta vetoavat edellä mainitussa asiassa Pfizer vastaan komissio annettuun määräykseen sillä perusteella, että tuon määräyksen perustana oleva tilanne on samankaltainen tämän asian kanssa, on mainittava, että ToyoCerin ei ollut 29.30.1.2001 pidetyn pysyvän komitean esityslistalla, koska tiedekomitea ei vielä ollut varsinaisesti ottanut kantaa kysymykseen ToyoCerinin vaarattomuudesta toksiinien muodostumisen kannalta. Tästä seuraa, että tämän välitoimihakemuksen tosiseikat eroavat ensi näkemältä olennaisesti edellä mainitun asiassa Pfizer vastaan komissio annetun määräyksen perusteena olevista tosiseikoista. Viimeksi mainitussa asiassa komissio oli katsonut tiedekomitean kahden myönteisen raportin perusteella, että kyseisen aineen vaarattomuus oli kokeellisesti näytetty siinä määrin toteen, että pysyvälle komitealle voitiin antaa toimenpide-ehdotus tämän aineen sisällyttämiseksi direktiivin 70/524/ETY liitteeseen I. Edellä mainitun asiassa Pfizer vastaan komissio annetun määräyksen tarkemmasta tarkastelusta ilmenee myös, että pysyvä komitea oli tutkinut komission ehdotuksen, mutta ei kuitenkaan voinut antaa lausuntoa vaaditun äänien määräenemmistön puuttuessa joidenkin jäsenvaltioiden annettua kieltävän äänen. Lopuksi on syytä muistuttaa, että pääasian kanteen tutkittavaksi ottamiseen liittyvää ongelmaa ei ole tarkasteltu edellä mainitussa määräyksessä. Tästä seuraa, että tämä määräys on merkityksetön tätä välitoimihakemusta arvioitaessa.
64 Kysymykseen, onko tässä asiassa olemassa kannekelpoinen toimi, on todettava, että pysyvän komitean päätös ToyoCerinin väliaikaisen hyväksynnän jatkamisesta edellä mainitun komitean 29.30.1.2001 pidetyssä kokouksessa ei tullut kysymykseen siksi, että tämänsuuntaista ehdotusta ei ollut tuon kokouksen esityslistalla. Tämä selittyy osaksi lihasikojen, porsaiden ja emakkojen osalta sillä, että direktiivin 70/524/ETY 9 e artiklan 3 kohdan nojalla väliaikainen hyväksyntä ei voi olla voimassa viittä vuotta enempää. Näin ollen 29.1.2001 ToyoCerinin väliaikainen hyväksyntä oli jo ollut voimassa viisi vuotta näiden eläinten osalta. Rajattomaksi ajaksi myönnettävä hyväksyntä edellyttää, että direktiivin 70/524/ETY 3 a artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät. Tältä osin kantaja on vahvistanut 14.3.2001 pidetyssä kuulemistilaisuudessa, että tiedot, joita siltä on pyydetty tiedekomitean taholta sekä 29.1.2001 päivätyssä kirjeessä ja jotka koskivat ToyoCerinin tetrasykliiniresistenssin geneettistä paikantamista liikkuvassa tai stabiilissa geenissä, edellyttivät vielä 34 kuukautta kestävän testisarjan tekemistä. Broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien osalta ToyoCerinin väliaikaisen hyväksymistä koskevan päätösehdotuksen puuttuminen 29.30.1.2001 pidetyn kokouksen esityslistalta selittyy sillä, että tiedekomitea ei ollut ottanut selvästi kantaa 29.1.2001 mennessä kysymykseen ToyoCerinin vaarattomuudesta toksiinien muodostumisen kannalta. On korostettava, että joka tapauksessa pysyvällä komitealla ei ollut 29.30.1.2001 pidetyssä kokouksessa käytettävissään kaikkia tarvittavia tietoja, joiden perusteella se olisi voinut arvioida ToyoCerinin hyväksyntähakemusta lihasikojen, porsaiden ja emakkojen sekä broilereiden, munivien kanojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien rehun lisäaineeksi.
65 Tämän vuoksi on todettava, ettei ole olemassa 29.1.2001 tehtyä selvää päätöstä, joka muodostaisi sellaisen päätöksen, jota vastaan olisi mahdollista nostaa kumoamiskanne. Ainoa 29.1.2001 päivätty asiakirja eli komission esittelevälle jäsenvaltiolle osoittama kirje, jossa pyydetään lisätietoja ToyoCerinin vaarattomuudesta, ei voi vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi.
66 Seuraavaksi on syytä tarkastella, voidaanko pysyvän komitean ToyoCerinin hyväksyntähakemukseen liittyvän kannanoton puuttumista 29.1.2001 pitää ensi näkemältä implisiittisenä päätöksenä, jota vastaan on mahdollista nostaa kumoamiskanne, kuten kantaja väittää. Tältä osin viimeksi mainittu väittää, että komission passiivisuus merkitsee laiminlyöntiä, joka vastaa päätöstä olla toimimatta.
67 On selvää, että yhteisön hyväksymisen myöntämismenettely lisäaineelle sisältää useita vaiheita ja että tässä asiassa menettely ei ollut päättynyt 29.1.2001, koska tiedekomitea ei ollut vielä ottanut selvästi kantaa kysymykseen ToyoCerinin vaarattomuudesta toksiinien muodostumisen kannalta. On syytä katsoa, että ToyoCerinin hyväksyntähakemuksen puuttuminen komitean 29.30.1.2001 pidetyn kokouksen esityslistalta ja se, että kannanotto tähän kysymykseen oli siirretty seuraavaan 26.27.3.2001 pidettyyn kokoukseen, ei muodosta toimenpidettä, joka määrää lopullisesti komission kannan edellä tarkoitetussa menettelyssä edellä 62 kohdassa mainitun oikeuskäytännön tarkoittamassa merkityksessä.
68 Tästä seuraa, että ToyoCerinistä lihasikojen, porsaiden ja emakkojen sekä broilereiden, munivien kanojen, vasikoiden, lihanautojen, broilerikaniinien ja siitoskaniinien rehun lisäaineeksi tehtyyn hyväksyntäsopimukseen ei ensi näkemältä liity riidanalaista tointa.
69 Lisäksi on todettava, että vastoin kantajan väitettä oli olemassa muita mahdollisuuksia saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi kuin tämän kumoamiskanteen nostaminen. Tältä osin lihasikojen, porsaiden ja emakkojen kohdalla on syytä muistuttaa, että 14.3.2001 pidetyssä istunnossa vastauksena välitoimista päättävän tuomioistuimen kysymykseen kantaja myönsi tehneensä virheen siinä, ettei se ollut pyrkinyt osoittamaan komission passiivisuuden lainvastaisuutta laiminlyöntikanteessa 21.4.1999 jälkeen vaan oli odottanut kansallisten lupien päättymistä ja vasta sen jälkeen toiminut ja nostanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kumoamiskanteen. Muiden eläinlajien osalta on katsottava, että jos kantajalla ei ole ollut hyväksyntää ToyoCerinin myymiseksi näiden eläinlajien rehun lisäaineeksi 21.2.2001 lähtien ja tämä seikka olisi vaikuttanut kantajan taloudelliseen tilanteeseen, tähän on ensi näkemältä syynä ToyoCerinille näiden eläinlajien osalta myönnetyn väliaikaisen hyväksynnän jatkamista koskeva aikaraja, josta säädetään asetuksessa N:o 2697/2000. Kuten komissio on korostanut, kantaja ei ole nostanut kannetta tätä asetusta vastaan.
70 Komissiolle osoitettavia määräyksiä koskevien vaatimusten osalta välitoimista päättävä tuomioistuin korostaa, että vaatimuksia ei ensi näkemältä voida ottaa tutkittavaksi, koska EY 230 artiklassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle annetun kumoamisvallan puitteissa yhteisöjen tuomioistuimilla ei ole oikeutta antaa määräyksiä yhteisön toimielimille (ks. esim. asia 15/85, Consorzio Cooperative d'Abruzzo v. komissio, tuomio 26.2.1987, Kok. 1987, s. 1005, 18 kohta; Kok. Ep. IX, s. 29 ja asia T-124/96, Interporc v. komissio, tuomio 6.2.1998, Kok. 1998, s. II-231, 61 kohta).
71 Koska ei siis ole olemassa painavia syitä katsoa, että pääasian kanteen tutkittavaksi ottaminen ei ole poissuljettua, tämä välitoimihakemus jätetään tutkimatta.
Päätöksen päätösosa
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI
on määrännyt seuraavaa:
1) Välitoimihakemus hylätään.
2) Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
Full & Egal Universal Law Academy