23.2.2008
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 51/9
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 18.12.2007 (Arbetsdomstolenin (Ruotsi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Laval un Partneri Ltd v. Svenska Byggnadsarbetareförbundet, Svenska Byggnadsarbetareförbundets avd. 1, Byggettan ja Svenska Elektrikerförbundet
(Asia C-341/05) (1)
(Palvelujen tarjoamisen vapaus - Direktiivi 96/71/EY - Työntekijöiden lähettäminen työhön rakennusalalla - Kansallinen lainsäädäntö, jolla vahvistetaan 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a-g alakohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevat työehdot ja -olot vähimmäispalkkaa lukuun ottamatta - Rakennusalan työehtosopimus, jonka lausekkeissa vahvistetaan suotuisammat ehdot tai jonka lausekkeet koskevat muita seikkoja - Ammattiliittojen mahdollisuus pyrkiä painostamaan työtaistelutoimin muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yrityksiä neuvottelemaan tapauskohtaisesti työntekijöille maksettavien palkkojen määrittämiseksi ja liittymään rakennusalan työehtosopimukseen)
(2008/C 51/15)
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Arbetsdomstolen
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Laval un Partneri Ltd
Vastaajat: Svenska Byggnadsarbetareförbundet, Svenska Byggnadsarbetareförbundets avd. 1, Byggettan ja Svenska Elektrikerförbundet
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Arbetsdomstolen — EY 12 ja EY 49 artiklan sekä palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY (EYVL L 18, s. 1) 3 artiklan 1, 7, 8 ja 10 kohdan ja 4 artiklan tulkinta — Työtaistelutoimet sellaista rakennusyhtiötä vastaan, joka on lähettänyt työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon, jossa sillä ei ole kotipaikkaa, ja joka ei ole tehnyt työehtosopimusta kyseisessä jäsenvaltiossa
Tuomiolauselma
1)
EY 49 artiklaa ja palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 3 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät sen, että jäsenvaltiossa, jossa kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a–g alakohdassa tarkoitettuja seikkoja — lukuun ottamatta vähimmäispalkkaa — koskevat työehdot ja -olot on vahvistettu laissa, ammattiliitto voi pyrkiä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisella rakennustyömaita koskevalla saarrolla toteutetuin työtaistelutoimin painostamaan toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta palvelujen tarjoajaa aloittamaan sen kanssa neuvottelut palkoista, jotka lähetetyille työntekijöille on maksettava, ja liittymään työehtosopimukseen, jonka joissakin lausekkeissa vahvistetaan tiettyjen mainittujen seikkojen osalta ehdot, jotka ovat suotuisampia kuin merkityksellisistä laeista ilmenevät ehdot, kun taas muut lausekkeet koskevat seikkoja, joista mainitun direktiivin 3 artiklassa ei ole kyse.
2)
EY 49 ja EY 50 artikla estävät sen, että jäsenvaltiossa ammattiliitoille asetettu kielto ryhtyä työtaistelutoimeen toisten osapuolten välillä tehdyn työehtosopimuksen kumoamiseksi tai muuttamiseksi edellyttää sitä, että toimi koskee sellaisia työehtoja ja -oloja, joihin kansallista lakia sovelletaan suoraan.
(1) EUVL C 281, 12.11.2005.
Full & Egal Universal Law Academy