12.4.2008
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 92/3
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.2.2008 (Verwaltungsgerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Tele2 Telecommunication GmbH v. Telekom-Control-Kommission
(Asia C-426/05) (1)
(Sähköinen viestintä - Verkot ja palvelut - Yhteinen sääntelyjärjestelmä - Direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 4 ja 16 artikla - Muutoksenhaku - Hallinnollinen markkina-analyysimenettely)
(2008/C 92/04)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Verwaltungsgerichtshof
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Tele2 Telecommunication GmbH
Vastaaja: Telekom-Control-Kommission
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Verwaltungsgerichtshof — Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (EUVL L 108, s. 33) 4 artiklan 1 kohdan ja 16 artiklan 3 kohdan tulkinta — Markkina-analyysimenettely — Käsite henkilö, johon päätös ”vaikuttaa” tai jota asia ”koskee” (”betroffen”) — Kansallinen lainsäädäntö, jossa asianosaisasema (”Parteistellung”) annetaan ainoastaan sellaisen päätöksen adressaatille, jolla asetetaan, muutetaan tai poistetaan erityisiä sääntelyvelvollisuuksia, mutta ei kilpaileville yrityksille
Tuomiolauselma
1)
Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua käsitettä käyttäjä tai yritys, johon päätös ”vaikuttaa”, ja kyseisen direktiivin 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua käsitettä osapuoli, jota asia ”koskee”, on tulkittava siten, että sen lisäksi, että niillä voidaan tarkoittaa yritystä, jolla on (aikaisemmin ollut) merkityksellisillä markkinoilla huomattava markkinavoima, jonka osalta kansallinen sääntelyviranomainen on tehnyt päätöksen saman direktiivin 16 artiklassa tarkoitetun markkina-analyysimenettelyn yhteydessä ja joka on kyseisen päätöksen adressaatti, niillä voidaan tarkoittaa myös niitä käyttäjiä ja tällaisen yrityksen kilpailijoina olevia yrityksiä, jotka eivät itse ole päätöksen adressaatteja mutta joiden oikeuksiin se vaikuttaa epäedullisesti.
2)
Kansallisen oikeuden säännös, jonka mukaan asianosaisasema markkina-analyysimenettelyssä, joka ei ole oikeudenkäyntimenettely, tunnustetaan ainoastaan yrityksille, joilla on (aikaisemmin ollut) merkityksellisillä markkinoilla huomattava markkinavoima, joille on asetettu erityisiä sääntelyvelvollisuuksia tai joiden velvollisuuksia on muutettu tai ne on poistettu, ei lähtökohtaisesti ole ristiriidassa direktiivin 2002/21 4 artiklan kanssa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin tarkastettava, että kansallisessa prosessioikeudessa turvataan käyttäjillä ja sellaisen yrityksen kilpailijoina olevilla yrityksillä, jolla on (aikaisemmin ollut) merkityksellisillä markkinoilla huomattava markkinavoima, yhteisön oikeusjärjestyksen perusteella olevat oikeudet tavalla, joka ei ole epäedullisempi kuin se tapa, jolla vastaavat kansalliset oikeudet turvataan, ja jolla ei haitata mainituille käyttäjille ja yrityksille direktiivin 2002/21 4 artiklassa taatun oikeussuojan tehokkuutta.
(1) EUVL C 22, 28.1.2006.
Full & Egal Universal Law Academy