11.3.2006
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 60/48
Kanne 19.1.2006 — Romana Tabacchi v. komissio
(Asia T-11/06)
(2006/C 60/90)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Romana Tabacchi (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat Mario Siragusa ja G. Cesare Rizza)
Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
—
Romana Tabacchille määrättyä sakkoa on pienennettävä huomattavasti;
—
komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut;
—
on määrättävä muista asianmukaisiksi katsotuista toimista.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Esillä olevassa asiassa vaaditaan kumoamaan osittain EY:n 81 artiklan mukaisesta menettelystä 20.10.2005 tehty komission päätös (asia KOMP/C-38.281/B.2 — Raakatupakka — Italia), kantajalle määrätyn sakon laskemisen osalta, sekä tämän seurauksena vaaditaan kyseisen sakon määrän pienentämistä.
Vastaaja totesi tuossa päätöksessä, että kuusi Italiassa raakatupakan jalostuksen alalla toimivaa yritystä ovat rikkoneet EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa vuodesta 1995 vuoden 2002 alkuun, sellaisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen avulla, joilla pyrittiin yhdenmukaistamaan niiden yksilölliset ostostrategiat, myös vaihtamalla säännöllisesti tietoja ja kuulemalla toisiaan. Komissio totesi erityisesti, että jalostajat olivat sopineet enimmäis- tai keskimääräisestä luovutushinnasta Burley-nimiselle raakatupakkalajikkeelle, sekä ostettavista määristä. Kartelli sopi myös AIMA:n (Azienda di Stato per gli interventi nel mercato agricolo vuonna 1995 ja ATI-Azienda Tabacchi Italiani S.p.A:n vuonna 1998 järjestämissä julkisissa huutokaupoissa tehtävistä tarjouksista.
Komissio totesi lisäksi, että helmikuun 1999 ja marraskuun 2001 välisenä aikana Associazione Professionale Trasformatori Tabacchi Italiani (APTI) ja Unione Italiana Tabacco (UNITAB) ovat tehneet päätöksiä hintaneuvotteluissa omaksuttavasta kannasta kunkin tupakkalajikkeen osalta, eri ammattikuntien välisten sopimusten tekemistä varten.
Kantaja vetoaa vaatimustensa tueksi seuraaviin seikkoihin:
—
tasavertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen, koska komissio ei ole sakkoa laskiessaan ottanut huomioon sitä, että kyseisellä kartellilla ei ole ollut mitään konkreettista vaikutusta markkinoihin, tai vaikutus on ollut korkeintaan hyvin vähäistä;
—
perustelujen epäloogisuus ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen, koska sakon määrää ei ole porrastettu yrityksen erityisen painoarvon mukaan. Kantaja toteaa tämän osalta erityisesti, että sitä, että markkinaosuutta laskettaessa on otettu huomioon koko viimeinen rikkomusvuosi, on lievennettävä kaikkien niiden tapausten osalta, joissa yrityksen osallistuminen kilpailunrajoituksiin on keskeytynyt.
—
ilmeinen arviointivirhe, joka liittyy siihen, että kantajan on katsottu osallistuneen kartelliin kahden vuoden ja 8 kuukauden ajan;
—
komissio ei ole ottanut huomioon niitä kahta lieventävää seikkaa, että kantajan rooli kartellissa on ollut pelkästään passiivinen, ja että tavoiteltuja tuloksia ei aina saavutettu;
—
kyseinen sakko, joka on määrältään noin kaksi kertaa kantajan osakepääoman suuruinen, ei ole asianmukainen eikä oikeasuhtainen.
Full & Egal Universal Law Academy