30.8.2008
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 223/13
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 17.7.2008 (Bundesverwaltungsgerichtin (Saksa) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Arcor AG & Co. KG (C-152/07), Communication Services TELE2 GmbH (C-153/07) ja Firma 01051 Telekom GmbH (C-154/07) v. Saksan liittotasavalta
(Yhdistetyt asiat C-152/07–C-154/07) (1)
(Televiestintäala - Verkot ja palvelut - Tariffien tasapainottaminen - Direktiivin 90/388/ETY 4 c artikla - Direktiivin 97/33/EY 7 artiklan 2 kohta - Direktiivin 98/61/EY 12 artiklan 7 kohta - Sääntelyviranomainen - Direktiivien välitön oikeusvaikutus - Tilanne, jossa on kolme osapuolta)
(2008/C 223/20)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesverwaltungsgericht
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Arcor AG & Co. KG (C-152/07), Communication Services TELE2 GmbH (C-153/07) ja Firma 01051 Telekom GmbH (C-154/07)
Vastaaja: Saksan liittotasavalta
Muu osapuoli: Deutsche Telekom AG
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesverwaltungsgericht — Kilpailusta telepalvelumarkkinoilla 28.6.1990 annetun komission direktiivin 90/388/ETY (EYVL L 192, s. 10) ja televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen (ONP) periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi 30.6.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/33/EY (EYVL L 199, s. 32) tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään palvelun kustannusten mukaan laskettujen yhteenliittymismaksujen lisäksi korvauksesta, joka muiden operaattorien on maksettava teleoperaattorille tilaajaliittymän tarjoamisesta syntyvän alijäämän tasapainottamiseksi — Jäsenvaltioiden velvollisuus poistaa olemassa olevien teleorganisaatioiden verkkojen yhteenliittämisen jälkeen suorittamaan hintojen tasapainottamiseen liittyvät rajoitukset — Yksityisen mahdollisuus vedota direktiivin välittömään oikeusvaikutukseen jonkin jäsenvaltion tuomioistuimessa sellaisen hallintopäätöksen kumoamiseksi, jossa määrätään taloudellisesta velvoitteesta jonkin toisen yksityisen hyväksi
Tuomiolauselma
1)
Televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen (ONP) periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi 30.6.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/33/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 24.9.1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/61/EY, 12 artiklan 7 kohtaa ja kilpailusta telepalvelumarkkinoilla 28.6.1990 annetun komission direktiivin 90/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 13.3.1996 annetulla komission direktiivillä 96/19/EY ja luettuna yhdessä direktiivin 96/19 johdanto-osan 5 ja 20 perustelukappaleen kanssa, 4 c artiklaa on tulkittava niin, että kansallinen sääntelyviranomainen ei voi velvoittaa yleisen verkon kanssa yhteenliitetyn verkon operaattoria maksamaan määräävässä asemassa olevalle yleisen verkon operaattorille yhteenliittämismaksun lisäksi liittymäkustannusmaksua, jonka tarkoituksena on kattaa alijäämä, joka yleisen verkon operaattorille aiheutui tilaajaliittymän tarjoamisesta vuodelta 2003.
2)
Direktiivin 90/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 96/19, 4 c artiklalla ja direktiivin 97/33 12 artiklan 7 kohdalla, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/61, on välitön oikeusvaikutus, ja yksityiset oikeussubjektit voivat vedota niihin suoraan kansallisessa tuomioistuimessa riitauttaakseen kansallisen sääntelyviranomaisen päätöksen.
(1) EUVL C 140, 23.6.2007.
Full & Egal Universal Law Academy