20.6.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 141/13
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 23.4.2009 (Verwaltungsgerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Sandra Puffer v. Unabhängiger Finanzsenat Außenstelle Linz
(Asia C-460/07) (1)
(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - 17 artiklan 2 ja 6 kohta - Oikeus vähentää ostoihin sisältyvä vero - Verovelvollisen yrityksen liikeomaisuuteen kuuluvan rakennuksen rakentamiskustannukset - 6 artiklan 2 kohta - Rakennuksen osan käyttäminen yksityisiin tarpeisiin - Taloudellinen etu verrattuna sellaisiin henkilöihin, jotka eivät ole verovelvollisia - Yhdenvertainen kohtelu - EY 87 artiklan mukainen valtiontuki - Vähennysoikeuden poissulkeminen)
2009/C 141/20
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Verwaltungsgerichtshof
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Sandra Puffer
Vastaaja: Unabhängiger Finanzsenat Außenstelle Linz
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Verwaltungsgerichtshof — EY 87 artiklan ja jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 17 artiklan 6 kohdan tulkinta — Pääasiallisesti omana asuntona käytetyn ja muilta osin verolliseen vuokraukseen tarkoitetun rakennuksen rakentamisen yhteydessä maksetun arvonlisäveron määrän vähentäminen — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan yksityiskäyttö on arvonlisäverosta vapautettu palvelun suoritus ja jonka direktiivin voimaantulopäivänä voimassa olevassa versiossa suljetaan pois vähennysoikeus verovelvollisen yksityiskäyttöön käyttämiin rakennuksen osiin liittyvän arvonlisäveron osalta — Direktiivin 77/388/ETY ja erityisesti sen 17 artiklan pätevyys siltä osin kuin se johtaa kiinteistöä hankittaessa verotukselliseen etuun sellaisten verovelvollisten hyväksi, jotka käyttävät kiinteistöään edes vähäisissä määrin liiketoimintaan, suhteessa muihin verovelvollisiin ja muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin
Tuomiolauselma
1)
Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöksillä ei loukata yhdenvertaista kohtelua koskevaa yhteisön oikeuden yleistä periaatetta siltä osin kuin näillä säännöksillä voidaan sekakäytössä olevan kiinteistön rakentamiskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron täysimääräistä ja välitöntä vähennysoikeutta ja tämän kiinteistön yksityiskäytöstä maksettavan veron myöhempää jaksotettua suorittamista koskevan järjestelmän kautta antaa verovelvollisille taloudellinen etu suhteessa henkilöihin, jotka eivät ole verovelvollisia, ja sellaisiin verovelvollisiin, jotka käyttävät kiinteistöään vain yksityisiin asumistarkoituksiin.
2)
EY 87 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sellaiselle kuudennen direktiivin 77/388 17 artiklan 2 kohdan a alakohtaa koskevalle kansalliselle täytäntöönpanotoimelle, jossa säädetään, että oikeus ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämiseen on rajoitettu koskemaan sellaisia verovelvollisia, jotka toteuttavat verollisia liiketoimia, eikä se koske niitä, jotka suorittavat vain verosta vapautettuja liiketoimia, siltä osin kuin tällä kansallisella toimella voidaan antaa taloudellista etua vain niille verovelvollisille, jotka suorittavat verollisia liiketoimia.
3)
Kuudennen direktiivin 77/388 17 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että siinä säädettyä poikkeusta ei sovelleta sellaiseen kansalliseen säännökseen, jolla muutetaan tämän direktiivin voimaantulohetkellä olemassa ollutta lainsäädäntöä ja joka perustuu aikaisemmasta lainsäädännöstä poikkeavaan ajatteluun ja jolla luodaan uusia menettelyjä. Tältä osin on merkityksetöntä, onko kansallinen lainsäätäjä muuttanut aikaisempaa lainsäädäntöä oikean vai virheellisen yhteisön lainsäädännön tulkinnan perusteella. Se, vaikuttaako tällainen kansallisen säännöksen muuttaminen myös kuudennen direktiivin 77/388 17 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan sovellettavuuteen toiseen kansalliseen säännökseen, riippuu siitä, ovatko mainitut kansalliset säännökset luonteeltaan muista säännöksistä riippuvaisia vai itsenäisiä, minkä ratkaiseminen kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle.
(1) EUVL C 315, 22.12.2007.
Full & Egal Universal Law Academy