4.7.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 153/10
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 7.5.2009 (Raad van Staten (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — College van burgemeester en wethouders van Rotterdam v. M.E.E. Rijkeboer
(Asia C-553/07) (1)
(Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä - Direktiivi 95/46/EY - Yksityisyyden suoja - Tietojen poistaminen - Tiedonsaantioikeus ja oikeus tiedonsaantiin tietojen vastaajanottajista - Tiedonsaantioikeuden käyttämisen määräaika)
2009/C 153/19
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Raad van State
Pääasian asianosaiset
Kantaja: College van burgemeester en wethouders van Rotterdam
Vastaaja: M.E.E. Rijkeboer
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad van State (Alankomaat) — Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (EYVL L 281, s. 31) 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 12 artiklan a alakohdan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa rajoitetaan tiedonsaantioikeus tietojen saamiseksi esitettyä hakemusta edeltävän yhden vuoden kuluessa käsiteltyihin tietoihin — Suhteellisuusperiaate
Tuomiolauselma
1)
Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 12 artiklan a alakohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot säätämään paitsi nykyisyyteen myös menneeseen aikaan kohdistuvasta, vastaanottajia tai vastaanottajaryhmiä sekä luovutettujen tietojen sisältöä koskevasta tiedonsaantioikeudesta. Jäsenvaltioiden tehtävänä on asettaa määräaika näiden tietojen säilyttämiselle ja säätää niitä koskevasta vastaavasta tiedonsaantioikeudesta, joilla saavutetaan oikea tasapaino yhtäältä intressin, joka rekisteröidyllä on yksityiselämänsä suojaamiseen muun muassa direktiivissä 95/46 säädettyjen puuttumis- ja oikeussuojakeinojen avulla, ja toisaalta sen taakan välillä, jota näiden tietojen säilyttäminen merkitsee rekisterinpitäjälle.
2)
Säännöstöllä, jolla henkilötietojen vastaanottajia tai vastaanottajaryhmiä sekä luovutettujen tietojen sisältöä koskevien tietojen säilyttäminen rajoitetaan yhteen vuoteen ja jolla rajoitetaan vastaavasti näitä tietoja koskevaa tiedonsaantioikeutta, vaikka perustietoja säilytetään paljon pidempään, ei voida saavuttaa kyseessä olevan intressin ja velvollisuuden oikeaa tasapainoa, ellei osoiteta, että näiden tietojen pidempi säilyttäminen olisi liiallinen taakka rekisterinpitäjälle. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on suorittaa tarpeelliset tutkimukset.
(1) EUVL C 64, 8.3.2008.
Full & Egal Universal Law Academy