JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
ELEANOR SHARPSTON
9 päivänä heinäkuuta 2009 1(1)
Asia C‑199/07
Euroopan yhteisöjen komissio
vastaan
Helleenien tasavalta
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely – Julkiset hankinnat – Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Sopimuksen tekemisen ulkopuolelle jättämistä koskevat perusteet
1. Komissio väittää esillä olevassa asiassa, joka koskee Kreikan rautatieviranomaisten järjestämää hankintamenettelyä suunnittelu- ja konsultointipalveluista, että Kreikka ei ole noudattanut neuvoston direktiivin 93/38/ETY (jäljempänä direktiivi)(2) mukaisia velvoitteitaan, EY 12 artiklassa tarkoitettua yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, EY 49 artiklaa, jossa määrätään vapaudesta tarjota palveluja yhteisössä, eikä ammatillisen pätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta.
Asiaa koskeva yhteisön lainsäädäntö
2. EY 12 artiklassa kielletään kansalaisuuteen perustuva syrjintä.
3. EY 49 artiklassa kielletään rajoitukset, jotka koskevat muuhun yhteisön valtioon kuin palvelujen vastaanottajan valtioon sijoittautuneen jäsenvaltion kansalaisen vapautta tarjota palveluja.
Direktiivi
4. Direktiivissä säädetään sellaisten viranomaisten tai julkisten yritysten hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta,(3) jotka harjoittavat toimintaa vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla.
5. Direktiivissä säädetään kolmesta erityyppisestä menettelystä, jotka ovat seuraavat:
– ”avoimet menettelyt”, joissa kaikki halukkaat tavarantoimittajat, urakoitsijat tai palvelujen suorittajat voivat jättää tarjouksia
– ”rajoitetut menettelyt”, joissa vain hankintayksikön kutsumat ehdokkaat voivat jättää tarjouksia
– ”neuvottelumenettelyt”, joissa hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemiinsa tavarantoimittajiin, urakoitsijoihin tai palvelujen suorittajiin ja niistä yhden tai useamman kanssa neuvottelee sopimuksen ehdoista.(4)
6. ”Suunnittelukilpailut” määritellään kansallisiksi menettelyiksi, joilla hankintaviranomainen voi hankkia suunnitelman tai ehdotuksen, jonka tuomaristo valitsee kilpailulla.(5)
7. Direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että muun muassa suunnittelukilpailuja järjestäessään hankintayksiköiden on noudatettava tämän direktiivin säännöksiin mukautettuja menettelyjä. Direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Hankintayksiköiden on huolehdittava, ettei ketään tavarantoimittajaa, urakoitsijaa tai palvelujen suorittajaa syrjitä.”
8. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat liikenteen alalla toimintaa harjoittavien yksiköiden tekemät sopimukset, joiden ennakoitu arvo (ilman arvonlisäveroa) on vähintään 400 000 euroa tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta ja 5 000 000 euroa rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta.(6)
9. Direktiivin (V osaston) 30–38 artiklassa säädetään kelpuuttamisesta, valinnasta ja sopimuksenteosta hankintamenettelyssä. Direktiivin 31 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Hankintayksiköiden on rajoitettuihin sopimusten tekomenettelyihin tai neuvottelumenettelyihin ehdokkaita valitessaan noudatettava laatimiaan puolueettomia sääntöjä ja arviointiperusteita, joiden on oltava niistä kiinnostuneiden tavarantoimittajien, urakoitsijoiden tai palvelujen suorittajien saatavilla.
2. Käytettäviin arviointiperusteisiin voivat sisältyä direktiivin 71/305/ETY 23 artiklassa ja direktiivin 77/62/ETY 20 artiklassa luetellut sopimuksen tekomenettelyn ulkopuolelle jättämistä koskevat perusteet.[(7)]
3. Arviointiperusteet voivat perustua hankintayksikön puolueettomaan tarpeeseen vähentää ehdokkaiden lukumäärä tasolle, joka perustuu sopimuksen tekomenettelyn erityisten ominaisuuksien ja sen toteuttamiseen tarvittavien keinojen tasapainoon. Valittujen ehdokkaiden määrässä on kuitenkin otettava huomioon tarve varmistaa riittävä kilpailu.”
10. Perusteet, joita hankintayksiköt voivat käyttää sopimuksia tehdessään, esitetään direktiivin 34 artiklassa, jonka asiaan liittyvissä kohdissa säädetään seuraavaa:
”1. Hankintayksiköiden on sopimuksia tehdessään käytettävä perusteena:
a) kun sopimus tehdään taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, eri perusteita sopimuksen mukaan: esimerkiksi toimitusaikaa tai toteutusaikaa, käyttökustannuksia, kannattavuutta, laatua, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, teknisiä ansioita, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, sitoutumista varaosien toimittamiseen, toimitusvarmuutta ja hintaa, tai
b) pelkästään alinta hintaa,
sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten, tietyistä palveluista perittäviä korvauksia koskevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista.
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa hankintayksiköiden on mainittava sopimusasiakirjoissa tai sopimusta koskevassa ilmoituksessa kaikki sopimuksen tekemisen perusteet, joita ne aikovat soveltaa, mahdollisuuksien mukaan alenevassa järjestyksessä.”
Direktiivi 92/13/ETY
11. Neuvoston direktiivissä 92/13/ETY(8) säädetään, että jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hankintayksiköiden tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti, jos nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa yhteisön oikeutta tai sellaisia kansallisia säännöksiä, jotka on annettu sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.(9) Direktiivin 92/13 2 artiklan 6 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Edellä 1 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytön vaikutukset tehtyyn ja jo täytettyyn sopimukseen on määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi, paitsi milloin päätös on kumottava ennen vahinkojen korvaamista, jäsenvaltio voi säätää, että tehdyn sopimuksen jo tultua täytetyksi muutoksenhakumenettelystä vastaavan toimielimen valtuudet rajoittuvat vahingonkorvausten myöntämiseen niille, joiden etua virheellinen menettely on loukannut.”
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn tausta
Riidanalainen menettely
12. Seuraavat tosiseikat ovat kiistattomia.
13. Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin 24.10.2003 ilmoitus kilpailusta, joka koski erilaisia Ateenan esikaupunkialueella sijaitsevan Thriasio Pedion alueen kehittämiseen tarkoitettuja insinöörialan palveluja ja alaan liittyviä suunnittelupalveluja (jäljempänä riidanalainen menettely). Kilpailussa ilmoitettiin käytettävän avointa menettelyä. Hankintaviranomaisena toimi ERGA OSE AE.
14. ERGA OSE AE on julkinen viranomainen, joka tarjoaa julkisia rautatiekuljetuspalveluja. Riidanalaista menettelyä koskevassa ilmoituksessa tarkoitetun sopimuksen ennakoitu arvo oli 3 240 000 euroa, eli selvästi enemmän kuin direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyt kynnysarvot.
15. Hankintaviranomainen teki riidanalaista menettelyä koskevan ilmoituksen tuolloin voimassa olleen kansallisen lainsäädännön, eli lain 716/1977,(10) mukaisesti.
16. Kilpailuilmoituksen III osassa eriteltiin, mitä oikeudellisia, taloudellisia, teknisiä ja rahoitukseen liittyviä tietoja ehdokkaiden edellytettiin toimittavan. Tärkeimmät ehdot esitetään seuraavassa:
”– –
2.1. Palvelujen tarjoajien – – henkilökohtaista tilannetta koskevat tiedot ja niiden taloudellisen ja teknisen vähimmäissuorituskyvyn täyttämisen arvioimiseksi tarvittavat muodollisuudet:
– –
2.1.3. Tekninen suorituskyky – Vaadittu todistusaineisto: A. Kiinnostuksenilmaisut hyväksytään, kun esittäjänä ovat
a. kansalliseen rekisteriin kirjatut kreikkalaiset suunnittelutoimistot, joilla on tutkintotodistus:
– –
b. Euroopan unionin tai [Euroopan talousalueen (ETA)] jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetut ulkomaiset suunnittelutoimistot, joiden keskushallinto, päätoimipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen alueella – –. Ulkomaisilla suunnittelijoilla on oltava jokaisen selvitysalueen osalta sellainen muodollinen ja aineellinen pätevyys, joka vastaa sellaisilta kreikkalaisilta suunnittelijoilta edellytettävää muodollista ja aineellista pätevyyttä, jotka on kirjattu suunnittelijoiden rekisteriin Kreikassa, ja suunnittelutoimistoissa on oltava jokaisella selvitysalueella henkilökuntaa, joka vastaa kreikkalaisilta suunnittelutoimistoilta edellytettyä henkilökuntaa. – –
On huomattava, että huomioon ei oteta sellaisia ulkomaisia suunnittelutoimistoja tai ulkomaisia suunnittelijoita, jotka ovat jättäneet kuuden kuukauden aikana ennen tätä kilpailua varten toimittamaansa kiinnostuksenilmaisua kiinnostuksenilmaisunsa jossakin [ERGA OSE:n] hankintamenettelyssä ja jotka ovat ilmoittaneet, että niiden pätevyys vastaa joidenkin muiden kuin nyt vaadittavien tutkintotodistusryhmien pätevyyttä.”?(11)(12)
17. Riidanalaisen ilmoituksen IV osassa esitetään kilpailun menettelylliset näkökohdat seuraavasti:
”IV. 1. Menettelyn luonne: avoin menettely
– –
IV. 2. Sopimuksen tekemisen perusteet
Taloudellisesti edullisin tarjous seuraavien perusteiden mukaisesti – –:
Kun otetaan huomioon direktiivin 93/38 34 artiklan 1 kohdan a alakohta, tarjouskilpailun voittaja valitaan – – seuraavien perusteiden perusteella:
1. Joko suunnittelijoiden tai suunnittelutoimistojen ja näiden tieteellistä työtä tekevän henkilöstön erityinen ja yleinen kokemus nimenomaisesti selvitystyöstä samankaltaisissa hankkeissa.
2. Tosiasiallinen valmius toimittaa selvitys sitä varten asetetussa määräajassa ja noudattaa velvoitteita toteuttaa muita selvityksiä, sekä kyseisen selvityksen laatimista varten määrätty tieteellinen ja operatiivinen henkilöstö sekä selvityksen kohteeseen soveltuva välineistö – –”
18. On selvää, että III 2.1.3 b -lausekkeessa (jäljempänä riidanalainen lauseke) mainituissa pätevyysluokituksissa heijastuu se, että Kreikassa sovelletaan insinööreihin luokittelujärjestelmää, jossa heidät ryhmitellään suoritettujen opintojen pituuden, tason ja vaativuuden mukaan, ja lisäksi insinööritoimistot luokitellaan ryhmiin toimistoissa työskentelevien insinöörien saamien luokitusten perusteella. Ulkomaisia suunnittelutoimistoja ja suunnittelijoita varten ei ole vastaavanlaista luokittelujärjestelmää, ja näin ollen niiden osalta ei edellytetty tällaista rekisteröintiä.
Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely
19. Komissio vastaanotti vuonna 2004 kaksi kantelua yritykseltä, joka ilmoitti, ettei se jättänyt hakemusta riidanalaisessa menettelyssä, koska se katsoi jäävänsä väistämättä menettelyn ulkopuolelle sillä perusteella, että se on ulkomainen yritys ja että se oli alle kuusi kuukautta aiemmin osallistunut saman hankintaviranomaisen järjestämään kilpailuun eri luokituksella kuin riidanalaisessa menettelyssä edellytettiin.
20. Tutkittuaan tämän kantelun komissio katsoi, että kilpailuilmoituksen riidanalaisessa lausekkeessa esitetyllä arviointiperusteella i) otettiin käyttöön sopimuksen tekomenettelyn ulkopuolelle jättämistä koskeva peruste niiden lisäksi, jotka on lueteltu tyhjentävästi direktiivin 93/38 31 artiklan 2 kohdassa, ja ii) syrjittiin ulkomaisia suunnittelutoimistoja tai suunnittelijoita siten, että Kreikan viranomaiset laiminlöivät yhteisön oikeuden mukaisia velvoitteitaan.
21. Komissio pyysi 28.6.2005 päivätyllä kirjeellään Kreikan viranomaisia tutkimaan väitteen. Kreikan viranomaiset esittivät vastauksensa 22.7.2005.
22. Koska komissio ei ollut tyytyväinen saamaansa vastaukseen, se lähetti Kreikalle 18.10.2005 päivätyllä kirjeellään virallisen huomautuksen.
23. Kreikan viranomaiset esittivät vastauksensa 14.12.2005. Ne korostivat, että riidanalaisessa lausekkeessa ei edellytetä ulkomaisten yritysten rekisteröitymistä vaan että siinä ainoastaan tarjotaan yrityksille mahdollisuus todistaa kokemuksensa. Kreikan viranomaiset väittivät, ettei ERGA OSE AE ollut jättänyt mitään ulkomaista yritystä sopimuksen tekomenettelyn ulkopuolelle tämän lausekkeen perusteella.
24. Komissio katsoi Kreikan viranomaisten vastauksen olevan riittämätön ja antoi perustellun lausunnon 4.7.2006. Komissio katsoi, että riidanalainen lauseke on ristiriidassa direktiivin, tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa ja että lausekkeessa ei tehdä tällä alalla lakisääteistä eroa valintaperusteiden ja sopimuksen tekemisen perusteiden välillä.
25. Kreikan viranomaiset antoivat 30.7.2006 vastauksensa ja totesivat siinä, että i) kansallista lainsäädäntöä (laki 716/1977), jonka perusteella kilpailuilmoitus oli laadittu, oli muutettu, ja siten yhteisön oikeuden sääntöjen rikkomisen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat, että ii) sopimukset oli jo tehty vilpittömässä mielessä olevien kolmansien kanssa, eikä niitä näin ollen voitu kumota, ja että iii) riidanalaisella lausekkeella ei ollut minkäänlaista vaikutusta vapaan kilpailun periaatteeseen.
26. Komissio oli tyytymätön Kreikan viranomaisilta perusteltuun lausuntoon saamaansa vastaukseen ja aloitti nyt esillä olevan rikkomusmenettelyn.
Kanteen tutkittavaksi ottaminen
27. Kreikan viranomaiset väittävät, että kanne on jätettävä tutkimatta kolmella perusteella. Ne vetoavat ensinnäkin siihen, että perusteltua lausuntoa noudatettiin siinä asetetussa määräajassa. Toiseksi ne väittävät, että komission kanne ulottuu oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä esitettyjä väitteitä laajemmalle. Kolmanneksi ne väittävät, että väitettyä jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntiä ei tietyistä käytännön syistä (ks. jäljempänä 39–41 kohta) ja direktiivin 92/13 2 artiklan 6 kohdan takia voida enää korjata kumoamalla riidanalaisen menettelyn mukaisesti tehtyjä sopimuksia.
28. Komission kanne voidaan mielestäni ottaa tutkittavaksi.
Perustellun lausunnon noudattaminen
Asianosaisten lausumat
29. Kreikan viranomaiset väittävät noudattaneensa perusteltua lausuntoa siinä asetetussa määräajassa, koska laki 716/1977 kumottiin ja korvattiin lailla 3316/2005, jolla kielletään riidanalaisten lausekkeiden kaltaiset säännökset ja selvennetään eroa valintaperusteiden ja sopimuksen tekemisen perusteiden välillä.
30. Vastauksessaan komissio toteaa, että kanteen kohteena eivät ole kansalliset oikeussäännöt. Lain 716/1977 kumoamisella ei ole näin ollen merkitystä nyt esillä olevassa oikeudenkäynnissä.
Asian arviointi
31. Yhdyn komission näkemykseen.
32. Koska komission kanne koskee ainoastaan riidanalaista menettelyä, lain 716/1977 kumoamisella ei ole merkitystä komission kanteen asiakysymyksen kannalta eikä sillä voida perustella kanteen tutkimatta jättämistä.
Kanteen ulottuvuus
Asianosaisten lausumat
33. Kreikan viranomaiset vastustavat sitä, että kanteen ulottuvuutta laajennettiin oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä esiin tuotujen seikkojen ulkopuolelle kahden seikan osalta. Ne väittävät ensinnäkin, että komissio esitti huomautuksensa siitä, että Kreikka ei ollut kumonnut myöntämismenettelyä, ensimmäisen kerran perustellussa lausunnossa eikä virallisessa huomautuksessa. Toiseksi ne katsovat, että väite jatkuvasta hallintokäytännöstä aiheutuneesta yhteisön oikeuden rikkomisesta esitettiin ensimmäisen kerran komission kanteessa. Lisäksi Kreikka väittää, että perustellun lausunnon vaatimusosa on epäselvä ja epätarkka.
34. Komissio toteaa kanteensa rajoittuvan riidanalaiseen menettelyyn. Vastauksessaan komissio vahvistaa nimenomaisesti, että yhteisön oikeuden rikkominen, josta Kreikan viranomaisia moititaan, ei johdu jatkuvasta hallintokäytännöstä.
Asian arviointi
35. Vakiintuneen käytännön mukaan EY 226 artiklan nojalla nostetun kanteen kohde rajataan oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä, ja komission perustellun lausunnon ja kanteen on tästä syystä perustuttava yhdenmukaisiin väitteisiin.(13)
36. Mielestäni Kreikan hallitus ei ole osoittanut, että komissio olisi laajentanut kanteensa kohteen perustellussa lausunnossa esitetyn ulottuvuuden ulkopuolelle. Komissio ei vaadi yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Kreikan viranomaisten on kumottava myöntämismenettely. Se ei myöskään väitä yhteisön oikeuden mukaisten velvoitteiden rikkomisen johtuneen jatkuvasta hallintokäytännöstä. (14)
37. Kanteen ulottuvuus on näin ollen yhdenmukainen oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn kanssa.
38. Myös edellytykset, joita EY 226 artiklaan perustuvan kanteen nostaminen edellyttää, on vahvistettu selvästi yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Kanteessa on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista, ja näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta yhteisöjen tuomioistuin voi tarvittaessa harjoittaa valvontaansa.(15)
39. Perustellun lausunnon vaatimusosassa esitetään mielestäni sellaiset perusteet komission väitteelle, että Kreikan viranomaiset saavat siitä käsityksen niitä vastaan käytävästä asiasta. En näin ollen hyväksy näkemystä, että komission kanne on epäselvä ja epätarkka.
Mahdollisuus väitetyn jäsenyysvelvoitteiden laiminlyönnin poistamiseen
Asianosaisten lausumat
40. Kreikan viranomaiset väittävät, että väitettyä jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntiä ei ole mahdollista korjata oikeudellisista ja käytännön syistä.
41. Oikeudellisten syiden osalta ne väittävät, ettei riidanalaista menettelyä voida peruuttaa eikä menettelyn mukaisesti tehtyjä sopimuksia kumota kansallisella tasolla. Erityisesti ne mainitsevat, että direktiivin 92/13 2 artiklan 6 kohdan täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön nojalla muutoksenhakumenettelystä vastaavan elimen toimivalta rajoittuu vahingonkorvausten määräämiseen.
42. Komissio toteaa, että direktiiviä 92/13 ei sovelleta nyt esillä olevassa asiassa eikä Kreikka voi näin ollen vedota siihen.
43. Käytännön syiden osalta Kreikan viranomaiset väittävät, että hanke on osittain yhteisön rahoittama ja näin ollen siinä on noudatettava aikataulua, jota ei voida muuttaa.
44. Lisäksi ne väittävät, että mikäli riidanalainen menettely kumottaisiin ja uusittaisiin, vääristettäisiin kilpailua.
Asian arviointi
45. Lausumat kumoamisen oikeudellisista seuraamuksista liittyvät vahinkoa kärsineen osapuolen oikeuksiin ja muutoksenhakukeinoihin kansallisella tasolla. Näillä ei mielestäni ole merkitystä nyt esillä olevassa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä ratkaistavien seikkojen kannalta.
46. Direktiivissä 92/13 säädetään erityisesti, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköiden tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti kansallisella tasolla, jos nämä päätökset rikkovat julkisia hankintoja koskevaa yhteisön oikeutta.(16) Siinä on siis kyse kansallisesta muutoksenhakumenettelystä, jossa yksityinen taho vaatii korvauksia kansallisilta viranomaisilta. EY 226 artiklan mukaiset jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevat menettelyt ovat täysin eriluonteisia. Tällaiset kanteet tehdään yhteisön tasolla, ja tällöin on kyse siitä, onko jäsenvaltio laiminlyönyt yhteisön oikeuden mukaisia velvoitteitaan. Direktiivillä 92/13 ei ole näin ollen merkitystä tämän jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn yhteydessä.
47. Kreikan viranomaiset eivät ole esittäneet minkäänlaisia todisteita, jotka tukisivat väitteitä siitä, että riidanalaista menettelyä on mahdotonta muuttaa käytännön syistä sääntöjenmukaiseksi. Tätä väitettä ei tarvitse näin ollen käsitellä lähemmin.
48. Näin ollen kanne on tutkittava.
Vaatimukset
49. Komissio vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Kreikka ei ole noudattanut julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön eikä varsinkaan direktiivin 4 artiklan 2 kohdan, 31 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan, sellaisina kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on niitä tulkinnut, yhteisön oikeudessa säänneltyä muodollisen pätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen eikä EY 12 ja EY 49 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on tosiasiallisesti ottanut käyttöön ylimääräisen automaattisen, sopimuksen tekomenettelyn ulkopuolelle jättämistä koskevan perusteen niiden perusteiden lisäksi, joista on nimenomaisesti säädetty direktiivin 31 artiklan 2 kohdassa, ulkomaisten suunnittelutoimistojen vahingoksi ja koska se ei ole tehnyt eroa laadullisten valintaperusteiden ja sopimuksen tekemisen perusteiden välillä.
50. Vaatimuksen perusteeksi esitetyistä seikoista on aihetta tehdä kaksi alustavaa huomautusta.
51. Vaatimuksen oikeudellisen ja tosiasiallisen perustan on ensinnäkin oltava selkeä. Toiseksi komissiolla on todistustaakka EY 226 artiklan mukaisissa menettelyissä, ja sen on esitettävä yhteisöjen tuomioistuimelle tarvittavat tiedot, jotta tämä voi tarkistaa, onko kyseinen jäsenyysvelvoite jätetty noudattamatta.(17)
Asianosaisten asiakysymykseen kohdistuvat väitteet
52. Komissio esittää kuusi kanneperustetta, jotka ryhmittelen seuraavasti. Ensin tarkastelen pätevyyteen, valintamenettelyyn ja sopimuksen tekomenettelyyn liittyvien perusteiden oletettua rikkomista. Toiseksi tarkastelen väitettä syrjintäkiellon periaatteen ja avoimuusperiaatteen oletetusta loukkaamisesta.
Pätevyyteen, valintamenettelyyn ja sopimuksen tekomenettelyyn liittyvien perusteiden rikkominen
Direktiivin 31 artiklan 1 ja 2 kohta
53. Direktiivin 31 artiklan alussa viitataan nimenomaisesti rajoitettuihin menettelyihin ja neuvottelumenettelyihin.(18) Riidanalainen menettely oli kuitenkin avoin menettely.(19) Näin ollen on tarpeen tutkia, voiko komissio väittää – ja jos voi, niin missä määrin –, että Kreikka on rikkonut riidanalaisessa menettelyssä 31 artiklan mukaisia velvoitteitaan.
54. Istunnossa esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa komissio on myöntänyt, että 31 artiklassa ei viitata nimenomaisesti avoimeen menettelyyn, mutta sen mielestä säännöksiä pitäisi soveltaa analogisesti. Se, mitä komissio tällä tarkoittaa, ei ole täysin selvää, eikä komissio täsmentänyt asiaa tätä tarkemmin suullisessa menettelyssä.
55. Omaksumansa kannan tueksi komissio vetoaa kannekirjelmässään asiassa C‑71/92, komissio vastaan Espanja,(20) asiassa C‑107/98, Teckal Srl,(21) ja asiassa C‑84/03, komissio vastaan Espanja,(22) annettuihin tuomioihin. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi kyseisissä asioissa, että julkisia hankintoja koskevien direktiivien osalta on sallittua soveltaa ainoastaan niissä tyhjentävästi ja nimenomaisesti lueteltuja poikkeuksia. Komissio saattaa näin ollen tarkoittaa väitteellään, että hankintaviranomainen voi sulkea hakijan pois kilpailusta, riippumatta siitä, onko kyseessä rajoitettu menettely, neuvottelumenettely vai avoin menettely, ainoastaan 31 artiklan 2 kohdassa nimenomaisesti lueteltujen perusteiden nojalla.
56. Tämän väitteen perusteella se yleinen periaate, jota edellä mainituissa asioissa noudatetaan direktiivien soveltamisen osalta, tarkoittaa, että kyseisen direktiivin tiettyä säännöstä on muutettava, jotta tämän säännöksen soveltamisala voidaan laajentaa tietyistä menettelyistä kaikkiin menettelyihin.
57. Tätä en pidä tarkoituksenmukaisena.
58. Nyt esillä olevassa asiassa on kiistatonta, että riidanalainen menettely kuuluu direktiivin 93/38 soveltamisalaan. Näin ollen edellä mainituissa asioissa on noudatettu yhteisöjen tuomioistuimen noudattamaa yleistä periaatetta. Mielestäni ei ole lainkaan tämän periaatteen mukaista – eikä hyväksyttyä –, että teksti, joka alkaa seuraavasti: ”Hankintayksiköiden on rajoitettuihin sopimusten tekomenettelyihin tai neuvottelumenettelyihin ehdokkaita valitessaan – –”, muotoiltaisiin tämän periaatteen nojalla uudelleen sellaiseksi, että kaiken sitä seuraavan tekstin soveltamisalaan kuuluisivat rajoitettujen sopimusten tekomenettelyjen ja neuvottelumenettelyjen sijasta kaikki menettelyt. Kohdan ilmeinen ja luonnollisin tulkinta on se, että tätä säännöstä sovelletaan nimenomaisesti mainittuihin kahteen menettelyyn. Muut menettelyt (riidanalaisessa hankintamenettelyssä noudatettu avoin menettely) eivät kuulu tämän säännöksen soveltamisalaan.
59. Tämänsuuntaista direktiivin 31 artiklan tulkintaa tukee kolme seikkaa.
60. Direktiivin laatijan olisi ensinnäkin ollut erittäin yksinkertaista ilmaista halutessaan, että sitä, mikä seuraa artiklan alkusanojen jälkeen, sovelletaan kaikkiin menettelyihin. Hänen olisi vain tarvinnut jättää pois sanat ”rajoitettuihin sopimusten tekomenettelyihin tai neuvottelumenettelyihin ehdokkaita valitessaan”.
61. Toiseksi voidaan todeta, että artiklan seuraavassa kohdassa (31 artiklan 2 kohta) käytetyt sanavalinnat antavat vahvasti ymmärtää, että siinä esitetty luettelo sopimuksen tekomenettelyn – myös rajoitettujen menettelyjen ja neuvottelumenettelyjen – ulkopuolelle jättämistä koskevista perusteista ei ole tyhjentävä. Tämän ymmärtää seuraavasta: englanninkielisessä toisinnossa todetaan ”The criteria used may include the criteria specified in Article 23 of Directive 71/305/EEC and in Article 20 of Directive 77/62/EEC.” Ranskankielisessä toisinnossa lukee: ”Les critères utilisés peuvent inclure ceux d’exclusion énumérés à l’article 23 de la directive 71/305/CEE et à l’article 20 de la directive 77/62/CEE” ja saksankielisessä ”Die angewandten Kriterien können die in Artikel 23 der Richtlinie 71/305/EWG und Artikel 20 der Richtlinie 77/62/EWG angegebenen Ausschließungsgründe einschließen.”(23) Eri kielitoisinnoissa esiintyvä ”voivat sisältyä” antaa ymmärtää (melko selvästikin, sikäli kuin itse ymmärrän), että mainittujen valintaperusteiden luettelo on viitteellinen, ei tyhjentävä.
62. Kolmanneksi todettakoon, että tätä tulkintaa vahvistaa artiklan 3 kohta. Direktiivin 31 artiklan 3 kohdassa on edelleen käytetty ehdollisia rakenteita (hankintaviranomaiset ”voivat” – heidän ei ”täydy” – käyttää tiettyjä sopimuksen tekomenettelyn ulkopuolelle jättämistä koskevia perusteita), ja siinä esitetty peruste (”puolueettomaan tarpeeseen vähentää ehdokkaiden lukumäärä tasolle, joka perustuu sopimuksen tekomenettelyn erityisten ominaisuuksien ja sen toteuttamiseen tarvittavien keinojen tasapainoon”) liitetään suoraan rajoitettuihin menettelyihin ja neuvottelumenettelyihin. Avoimissa menettelyissä ehdokkaiden määrää ei (oletuksen mukaan) rajata alustavasti: pikemminkin ”kaikki halukkaat tavarantoimittajat, urakoitsijat tai palvelujen suorittajat voivat jättää tarjouksia”.(24) Direktiivin 31 artiklan 3 kohtaan sisältyvä suojalauseke (”Valittujen ehdokkaiden määrässä on kuitenkin otettava huomioon tarve varmistaa riittävä kilpailu”) on myös täysin ymmärrettävissä rajoitettujen menettelyjen ja neuvottelumenettelyjen yhteydessä mutta ei avointen menettelyjen yhteydessä. Ei ole parempaa tapaa ”varmistaa riittävä kilpailu” kuin avata menettely kaikille halukkaille.
63. Lopuksi komissio vetoaa osin yhdistetyissä asioissa La Cascina ym. annettuun tuomioon.(25) Sillä ei kuitenkaan mielestäni auteta yhteisöjen tuomioistuinta tulkitsemaan direktiivin 31 artiklaa. Yhdistetyissä asioissa La Cascina ym. annetussa tuomiossa vahvistetaan, että julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18.6.1992 annetun direktiivin 92/50/EY(26) 29 artiklassa säädetään (tyhjentävästi) seitsemän syytä, joiden nojalla tarjoajaehdokkaat voidaan jättää hankintoihin osallistumisen ulkopuolelle. Direktiivin 31 artikla on kuitenkin muotoiltu toisin kuin direktiivin 92/50 29 artikla. Direktiivin 31 artiklan 1 kohdassa säädetään pakollisista seikoista, eli siitä, että hankintayksiköiden on ehdokkaita valitessaan noudatettava ”laatimiaan puolueettomia sääntöjä ja arviointiperusteita”, ja siitä, että näiden ”on oltava niistä kiinnostuneiden tavarantoimittajien, urakoitsijoiden tai palvelujen suorittajien saatavilla”. Direktiivin 31 artiklan 2 ja 3 kohdassa jätetään, toisin kuin 29 artiklassa, jäsenvaltioille tietty harkintavalta sovellettavien sopimuksen tekomenettelyn ulkopuolelle jättämistä koskevien perusteiden osalta.
64. Edellä esitetyn perusteella katson, että komission väite, jonka mukaan riidanalaisessa menettelyssä ei ollut noudatettu 31 artiklan 1 ja 2 kohtaa, on virheellinen.
Direktiivin 34 artiklan 1 kohdan a alakohta
65. Komissio väittää, että Kreikan viranomaiset eivät ole noudattaneet 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska ne eivät ole tehneet eroa laadullisten valintaperusteiden ja sopimuksen tekemisen perusteiden välillä.
66. Rajoitetun menettelyn tai neuvottelumenettelyn mukainen tarjouskilpailu koostuu kahdesta vaiheesta: ensimmäisessä vaiheessa hankintayksikkö valitsee (valintaperusteita noudattaen) ehdokkaat, joita se pyytää ilmoittamaan kiinnostuksensa tai aloittamaan neuvottelut, ja toisessa vaiheessa hankintayksikkö tekee (sopimuksen tekemisen perusteita noudattaen) päätöksen siitä, kenen kanssa sopimus tehdään.
67. Avoimessa menettelyssä hankintayksikön on vain päätettävä, kenen kanssa (hakemuksella kiinnostuksensa ilmaisseiden palvelujen suorittajien joukosta) sopimus tehdään.
68. Riidanalainen menettely oli avoin menettely.
69. Minulle on tämän perusteella epäselvää, mihin komissio perustaa väitteensä, jonka mukaan hankintaviranomainen toteutti kaksivaiheisen menettelyn, jossa oli noudatettava sekä valintaperusteita että sopimuksen tekemisen perusteita.
70. Kantelija ei esittänyt hakemusta riidanalaisessa menettelyssä, koska se katsoi kilpailuilmoituksen III osan 2.1.3 kohdan lausekkeen nojalla tulleensa etukäteen suljetuksi pois kilpailusta. Komissio ei ole toimittanut yhteisöjen tuomioistuimelle mitään riidanalaista menettelyä tai muita hankintamenettelyitä koskevia tietoja, jotka tukisivat sen väitettä, jonka mukaan Kreikan viranomaiset eivät ole tehneet eroa valintaperusteiden ja sopimuksen tekemisen perusteiden välillä.
71. Totean näin ollen, että tämä väite on perusteeton.
Direktiivin mukaisen vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen loukkaaminen
72. Komissio väittää, että Kreikan viranomaiset eivät ole noudattaneet vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen mukaista velvoitettaan. Komissio ei esitä väitteensä tueksi aineellista säännöstä direktiivistä mutta toteaa käyttävänsä perusteena direktiivin johdanto-osan 34 ja 36 perustelukappaletta.(27) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön säädöksen johdanto-osalla ei kuitenkaan ole sitovaa oikeusvaikutusta.(28)
73. Tätä väitettä ei ole näin ollen perusteltua tutkia yksityiskohtaisemmin.
74. Yhteisöjen tuomioistuimen tutkittavaksi jää näin ollen kaksi seikkaa: ovatko Kreikan viranomaiset jättäneet noudattamatta perustamissopimuksen mukaisia velvoitteitaan muodollisen pätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen osalta ja oliko riidanalaisessa kilpailussa noudatettu menettely syrjintäkiellon periaatteen ja avoimuuden periaatteiden vastainen (direktiivin 4 artiklan 2 kohtaan sekä EY 12 ja EY 49 artiklaan perustuvat väitteet).
Muodollisen pätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen perustamissopimuksen nojalla
75. Muodollisen pätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen periaate liittyy sijoittautumisvapautta koskevaan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.(29) Sitä voidaan kuitenkin soveltaa myös palvelujen tarjoamiseen.(30)
76. Komissio väittää, että riidanalaisella lausekkeella estetään ehdokkaita todistamasta pätevyyttään ja kokemustaan kotijäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
77. Kreikan viranomaiset kiistävät komission tulkinnan riidanalaisesta lausekkeesta ja toteavat, että teknistä kokemusta ja pätevyyttä koskevien todisteiden esittäminen ei ole yhtä hankalaa ulkomaisille toimistoille kuin se on kansallisille toimistoille. Niiden mukaan riidanalaisen lausekkeen nojalla ei suljettu yhtäkään ehdokasta kilpailun ulkopuolelle.
78. Kantelija itse ei jättänyt hakemusta, koska katsoi jäävänsä väistämättä riidanalaisen menettelyn ulkopuolelle. Sitä, olisivatko Kreikan viranomaiset tunnustaneet kantelijan muodollisen pätevyyden, ei näin ollen koskaan selvitetty. Komissio ei ole myöskään toimittanut yhteisöjen tuomioistuimelle minkäänlaisia todisteita, joilla osoitettaisiin, että hankintaviranomainen ei ole tunnustanut hakemuksen riidanalaisessa menettelyssä jättäneen, toisesta jäsenvaltiosta kotoisin olevan ehdokkaan muodollista pätevyyttä.
79. Tämä väite on näin ollen hylättävä perusteettomana.
Syrjintäkiellon periaatteen ja avoimuusperiaatteen loukkaaminen
Direktiivin 4 artiklan 2 kohta
80. On kiistatonta, että riidanalainen menettely kuuluu direktiivin soveltamisalaan(31) ja että näin ollen ERGA OSE AE:n on noudatettava siihen sisältyviä sääntöjä.
81. Direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että hankintayksiköiden ”on huolehdittava” siitä, ettei ketään tavarantoimittajaa, urakoitsijaa tai palvelujen suorittajaa syrjitä.
82. Julkisia hankintoja koskevassa vakiintuneessa oikeuskäytännössä yhteisöjen tuomioistuin käyttää synonyymeina ”syrjintäkiellon periaatetta” ja ”yhdenvertaisen kohtelun periaatetta”. Se on todennut nimenomaisesti, että yhdenvertainen kohtelu muodostaa julkisia hankintoja koskevien direktiivien perustan.(32) Se on myös selventänyt, että syrjintäkiellon periaate julkisissa hankinnoissa on erityinen yhteisön oikeuteen kuuluvan samannimisen periaatteen ilmaus.(33)
83. Yhdenvertaisen kohtelun periaate puolestaan edellyttää avoimuusvelvollisuutta, joka koskee kaikkia julkisten hankintasopimusten tekomenettelyitä,(34) jotta kaikilla mahdollisilla ehdokkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistumishakemustensa laatimisessa.(35)
84. Avoimuusvelvollisuuden nojalla hankintayksiköiden on varmistettava, että hakemusten jättämistä koskevat ehdot ovat vaivatta kaikkien mahdollisten ehdokkaiden saatavilla. Niihin kuuluu tieto muodollisesta pätevyydestä, jota ehdokkailta edellytetään, jotta ne voivat osallistua kilpailuun. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut asiassa komissio vastaan Ranska antamassaan tuomiossa:(36) ”Direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa, jossa kielletään kaikkinainen tarjoajien syrjintä, annetaan – – suojaa myös niille, jotka on saatu luopumaan tarjouksen tekemisestä, koska ne ovat joutuneet huonompaan asemaan hankintayksikön noudattamien menettelytapojen johdosta.”
85. Edellä mainitussa asiassa yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että se, että Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä on julkaistu puutteellisia tietoja, merkitsee syrjintää, sillä ehdokkaat, joilla oli käytettävissään kansallisessa lehdessä julkaistu lisätieto, olivat etulyöntiasemassa, koska heillä oli käytettävissään kaikki saatavilla oleva tieto suunniteltujen töiden todellisesta laajuudesta.(37)
86. Ovatko Kreikan viranomaiset noudattaneet direktiivin 4 artiklan 2 kohdan vaatimuksia riidanalaisen menettelyn yhteydessä?
87. Kreikan viranomaiset väittävät, että riidanalaisella lausekkeella ei jätetty ulkopuolelle mahdollisia osallistujia. Ne katsovat, että siinä vain ilmoitetaan, että tarjouksentekijän on osoitettava tietty vähimmäistason tekninen valmius todistuksilla ja virallisilla todistuksilla sekä yleisestä teknisestä kokemuksesta esitettävillä todisteilla. Kreikka väittää, että ulkomaiset suunnittelutoimistot tai suunnittelijat olivat oikeastaan tietyiltä osin etulyöntiasemassa kansallisiin tarjouksentekijöihin nähden, koska ne saattoivat millä tahansa asianmukaisella keinolla osoittaa täyttävänsä nämä edellytykset, myös tiedoilla, joilla ne olivat jo aiemmin osoittaneet kokemuksensa. Lisäksi Kreikka toistaa, että kuka tahansa asemastaan epävarma ehdokas olisi voinut yksinkertaisesti pyytää selvitystä hankintaviranomaiselta.
88. Komissio väittää, että riidanalaisella lausekkeella voidaan tulkita tarkoitettavan ainoastaan sitä, että ulkomaiset suunnittelutoimistot luokitellaan aiemmin (kuuden edeltävän kuukauden aikana) hankintaviranomaiselle toimitettujen pätevyystietojen luokituksen mukaisesti. Komissio huomauttaa, että tämän ehdon vuoksi kantelija ei osallistunut riidanalaiseen menettelyyn. Lisäksi komissio katsoo, että riidanalaisella lausekkeella otettiin käyttöön ylimääräinen peruste, jota ulkomaisten suunnittelutoimistojen on erityisen vaikea täyttää.
89. Yhdyn komission näkemykseen.
90. Mielestäni riidanalainen lauseke on ensinnäkin sellaisenaan omiaan lannistamaan ulkomaisia suunnittelutoimistoja tai suunnittelijoita, koska siinä (nimenomaisesti) annetaan ymmärtää, ettei niitä tietyissä oloissa hyväksyttäisi ehdokkaiksi.
91. Toiseksi Kreikan viranomaiset eivät ole osoittaneet, että suunnittelutoimistojen tai suunnittelijoiden ehdokkuuksien kohtelua tarkentava tieto olisi ollut vaivatta mahdollisten ehdokkaiden saatavilla, kun kilpailuilmoitus julkaistiin.
92. En myöskään yhdy Kreikan viranomaisten väitteeseen, että lannistavaa vaikutusta ei syntynyt, koska asemastaan epävarmat mahdolliset ulkomaiset ehdokkaat saattoivat pyytää selvitystä hankintaviranomaiselta. Avoimuuden nojalla mahdollisen tarjouksentekijän on voitava tehdä vaivatta saatavilla olevan julkaistun tiedon perusteella päätös tarjouksen tekemisestä. Ei riitä, että tarjouksentekijällä on mahdollisuus omasta aloitteestaan nähdä se vaiva, että tekee lisätiedusteluja todellisen asemansa selvittämiseksi.(38) Tämä koskee sitä suuremmalla syyllä sellaista tilannetta (kuten nyt esillä olevassa asiassa), että julkaistussa kiinnostuksenilmaisupyynnössä nimenomaisesti annetaan ymmärtää, että tietty luokka, johon muiden jäsenvaltioiden mahdolliset ehdokkaat kuuluvat, jätetään huomiotta.
93. Lisäksi on selvää, että ainakin yksi mahdollinen ehdokas (kantelija) todellakin päätyi siihen, ettei jättänyt hakemusta.
94. Päättelen näin ollen, että riidanalaisen menettelyn yhteydessä ei noudatettu direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia.
EY 12 ja EY 49 artikla
95. Sellainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä, jolla estetään tai vaikeutetaan palvelujen vapaata tarjontaa, on tietenkin kiellettyä EY 49 artiklan nojalla – nimenomainen maininta kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämisestä palvelujen osalta sisältyy EY 12 artiklaan.
96. Riidanalainen menettely kuuluu kuitenkin direktiivin soveltamisalaan, joten on tarpeetonta tutkia näiden perustamissopimukseen sisältyvien yhteisön oikeuden määräysten soveltamista.(39)
Oikeudenkäyntikulut
97. Sekä komissio että Kreikan hallitus ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Mielestäni komission yksi kanneperuste voidaan hyväksyä. Asianosaiset eivät ole oikeudenkäyntimenettelyn aikana erityisesti auttaneet yhteisöjen tuomioistuinta määrittelemään esillä olevan asian olosuhteita tai tarkentamaan kummankin osapuolen esittämiä väitteitä.
98. Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan kumpikin asianosainen vastaa omista kuluistaan.
Ratkaisuehdotus
99. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin
– toteaa, että Kreikan viranomaiset eivät ole noudattaneet vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14.6.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY 4 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska ne ovat sisällyttäneet riidanalaisen lausekkeen kilpailuilmoitukseen (2003/S 205-185214) ilmoittamatta lisätietoja ulkomaisten suunnittelutoimistojen tai suunnittelijoiden mahdollisuuksista ehdokkuuteen
– hylkää kanteen muilta osin
– määrää, että kummankin asianosaisen on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.
1 – Alkuperäinen kieli: englanti.
2 – Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14.6.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/38/ETY (EYVL L 199, s. 84), sellaisena kuin se on muutettuna 16.2.1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/4/EY (EYVL L 101, s. 1) ja 13.9.2001 annetulla komission direktiivillä 2001/78/EY (EYVL L 285, s. 1).
3 – Direktiivin 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.
4 – Ks. direktiivin 1 artiklan 7 kohta.
5 – Ks. direktiivin 1 artiklan 16 kohta.
6 – Ks. direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohta.
7 – Yhteenvetona todettakoon, että julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 26.7.1971 annetun neuvoston direktiivin 71/305/ETY (EYVL L 185, s. 5) 23 artiklassa säädetään, että palvelujen suorittaja, ja julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 21.12.1976 annetun neuvoston direktiivin 77/62/ETY (EYVL L 13, s. 1) 20 artiklassa säädetään, että tavarantoimittaja jätetään hankintoihin osallistumisen ulkopuolelle, jos tämä on konkurssissa. tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa veroja tai sosiaaliturvamaksuja taikka edellä mainittujen direktiivien säännösten soveltamiseksi vaadittavia tietoja ilmoittaessaan vakavasti syyllistynyt väärien tietojen antamiseen.
8 – Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 25.2.1992 annettu neuvoston direktiivi 92/13 (EYVL L 76, s. 14) (jäljempänä direktiivi 92/13).
9 – Direktiivin 92/13 1 artikla.
10 – Laki 716/1977 on sittemmin kumottu ja korvattu lailla 3316/2005.
11? – Tässä ja jäljempänä ratkaisuehdotuksessa esitetyt lainaukset kilpailuilmoituksesta on suomennettu yhteisöjen tuomioistuimessa, koska EUVL:ssä ei ole julkaistu suomenkielistä tekstiä.
12 – Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun sopimusilmoituksen (2003/S 205-185214) teksti on käännetty englanninkielisestä alkutekstistä. Viimeinen kohta (kursivointi tässä) sisältää komission kyseenalaistaman seikan ja on ainoa riidanalaisen ilmoituksen kohta, johon komissio viittaa kannekirjelmässään.
13 – Asia C‑195/04, komissio v. Suomi, tuomio 26.4.2007 (Kok., s. I‑3351, 18 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
14 – Ks. esim. asia C‑489/06, komissio v. Kreikka, tuomio 19.3.2009 (Kok., s. I‑0000, 48 kohta), niiden seikkojen osalta, jotka on esitettävä, jotta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen voidaan todeta jäsenvaltiossa noudatetun hallintokäytännön perusteella.
15 – Edellä alaviitteessä 12 mainittu asia komissio v. Suomi, tuomion 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.
16 – Ks. direktiivin 92/13 1 artikla.
17 – Asia C‑532/03, komissio v. Irlanti, tuomio 18.12.2007 (Kok., s. I‑11353, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
18 – Ks. direktiivin 31 artiklan 1 kohta.
19 – Ks. edellä 17 kohta.
20 – Asia C-71/92, komissio v. Espanja, tuomio 17.11.1993 (Kok., s. I‑5923).
21 – Asia C-107/98, Teckal Srl, tuomio 18.11.1999 (Kok., s. I‑8121).
22 – Asia C-84/03, komissio v. Espanja, tuomio 13.1.2005 (Kok., s. I‑139).
23 – Ks. vastaavasti espanjan, italian, puolan ja portugalin kielitoisinnoissa: ”Los criterios empleados podrán incluir – –”, ”I criteri utilizzati possono comprendere – –”, ”De gehanteerde criteria kunnen – – omvatten” ja ”Os critérios utilizados podem incluir – –”.
24 – Ks. edellä 5 kohdassa esitetty direktiivin 1 artiklan 7 kohta, ja vertaa avoimen menettelyn, rajoitetun menettelyn ja neuvottelumenettelyn määritelmiä.
25 – Yhdistetyt asiat C‑226/04 ja C‑228/04, La Cascina ym., tuomio 9.2.2006 (Kok., s. I‑1347, 22 kohta).
26 – EYVL L 209, s. 1.
27 – Johdanto-osan 34 perustelukappaleessa todetaan, että muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista koskevia yhteisön sääntöjä on noudatettava, kun suunnittelukilpailuun osallistumiseksi on voitava esittää todisteet tällaisesta pätevyydestä. Johdanto-osan 36 perustelukappaleessa todetaan, että direktiivin soveltamisalalla noudatetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustelukappaleissa esitetään EY 253 artiklan mukaisesti perusteluita säädökseen sisältyville säännöksille.
28 – Ks. asia C‑136/04, Deutsches Milch‑Kontor, tuomio 24.11.2005 (Kok., s. I‑10095, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
29 – Ks. esim. asia C‑340/89, Vlassopoulou, tuomio 7.5.1991 (Kok., s. I‑2357, 15–17 kohta) ja asia C‑255/01, Markopoulos ym., tuomio 7.10.2004 (Kok., s. I‑9077, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
30 – Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 49 artiklassa ei edellytetä ainoastaan sitä, että palvelujen tarjoajan kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä poistetaan, vaan siinä edellytetään kaikkien rajoitusten poistamista, jos nämä rajoitukset ovat omiaan estämään toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen, siellä vastaavanlaisia palveluja lainmukaisesti tarjoavan henkilön toiminnan, haittaamaan tätä toimintaa tai tekemään siitä vähemmän houkuttelevaa. Ks. esim. asia C‑389/05, komissio v. Ranska, tuomio 17.7.2008 (Kok., s. I‑0000, 57 kohta).
31 – Ks. edellä 14 kohta.
32 – Asia C‑213/07, Michaniki, tuomio 16.12.2008 (Kok., s. I‑0000, 44 ja 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
33 – Asia C‑458/03, Parking Brixen, tuomio 13.10.2005 (Kok., s. I‑8585, 48 kohta) ja asia 810/79, Überschär, tuomio 8.10.1980 (Kok., s. 2747, 16 kohta).
34 – Ks. esim. asia C‑87/94, komissio v. Belgia, tuomio 25.4.1996 (Kok., s. I‑2043, 51–54 kohta); asia C‑324/98, Telaustria ja Telefonadress, tuomio 7.12.2000 (Kok., s. I‑10745, 61 kohta) ja edellä alaviitteessä 24 mainitut yhdistetyt asiat La Cascina ym., tuomion 32 kohta.
35 – Asia C‑470/99, Universale‑Bau ym., tuomio 12.12.2002 (Kok., s. I‑11617, 93 kohta).
36 – Asia C‑16/98, komissio v. Ranska, tuomio 5.10.2000 (Kok., s. I‑8315, 109 kohta, jossa yhteisöjen tuomioistuin tarkastelee direktiivin 4 artiklan 2 kohtaa).
37 – Ks. edellä alaviitteessä 35 mainittu asia C-16/98, komissio v. Ranska, tuomion 111 kohta.
38 – En tarkoita, että avoimuusvelvollisuutta laiminlyödään, kun mahdollisella tarjouksentekijällä on mahdollisuus saada hankintayksiköltä yksinkertaisesti pyytämällä yksityiskohtaisempi tietopaketti: ks. antamani ratkaisuehdotus asiassa C‑241/06, Lämmerzahl, tuomio 11.10.2007 (Kok., s. I‑8415, 70–73 kohta).
39 – Ks. vastaavasti asia C‑341/05, Laval un Partneri, tuomio 18.12.2007 (Kok., s. I‑11767, 54 ja 55 kohta).
Full & Egal Universal Law Academy