YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
17 päivänä heinäkuuta 2008
Asia C-71/07 P
Franco Campoli
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Muutoksenhaku – Virkamiehet – Palkkaus – Eläke – Asuinmaan keskimääräisten elinkustannusten mukaan lasketun korjauskertoimen soveltaminen – Siirtymäkauden järjestelmä, joka on otettu käyttöön henkilöstösääntöjen muuttamisesta annetulla asetuksella – Lainvastaisuusväite
Aihe: Valitus Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-135/05, Campoli vastaan komissio, 29.11.2006 antamasta tuomiosta (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa); valituksessa vaaditaan tämän tuomion kumoamista. Komission tekemä vastavalitus.
Ratkaisu: Päävalitus ja vastavalitus hylätään.
Tiivistelmä
1. Muutoksenhaku – Vastavalitus – Kohde – Päävalituksen tutkimatta jättäminen – Tutkimatta jättäminen
(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan toinen kohta ja 61 artikla)
2. Virkamiehet – Eläkkeet – Korjauskerroin
(Henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 ja 3 kohta; liitteessä XIII olevan 20 artiklan 1 kohta ja 24 artiklan 2 kohta; neuvoston asetus N:o 723/2004)
3. Virkamiehet – Eläkkeet – Korjauskerroin
(Henkilöstösääntöjen 83 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta; liitteessä XIII oleva 20 artikla; neuvoston asetus N:o 723/2004)
1. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklasta ilmenee, että valituksessa on vaadittava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion kumoamista kokonaan tai osittain, ja yhteisöjen tuomioistuin voi silloin, kun se kumoaa tuomion, joko itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Vastavalitus, jossa ei vaadita valituksenalaisen tuomion kumoamista vaan sen toteamista, että valittajan tekemä päävalitus on jätettävä tutkimatta, on siis jätettävä tutkimatta.
2. Virkamiesten eläkkeisiin sovellettava yksi ainoa maakohtainen korjauskerroin voi olla asianmukainen indikaattori, joka heijastaa väistämättä likiarvoisesti jäsenvaltion elinkustannuksia.
Kun otetaan huomioon se, että yksi ainoa maakohtainen korjauskerroin on väistämättä likiarvo, tavoitetta taata tietty ostovoiman vastaavuus eri jäsenvaltioissa asuvien entisten virkamiesten kesken on katsottava noudatetun siltä osin kuin mainittu yksi ainoa korjauskerroin on vahvistettu sellaisten arviointiperusteiden mukaan, jotka takaavat sen edustavuuden. Korjauskertoimien laskentamekanismi, joka perustuu asuinpaikan maan elinkustannusten ja Belgian elinkustannusten väliseen suhteeseen (”maakohtainen menetelmä”), heijastaa elinkustannuksia valtiossa vähintään yhtä edustavasti kuin korjauskertoimien laskentamekanismi, joka perustuu maan pääkaupungin elinkustannusten ja Brysselin elinkustannusten väliseen suhteeseen (”pääkaupunkiperusteinen menetelmä”).
Koska maakohtainen menetelmä on siten asianmukainen laskentatapa eläkeläisten ostovoiman vastaavuuden takaamiseksi mahdollisimman suuressa määrin, yhteisön lainsäätäjä ei loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, kun se korvasi virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetulla asetuksella N:o 723/2004 pääkaupunkiperusteisen menetelmän maakohtaisella menetelmällä korjauskerrointen vahvistamiseksi siirtymäkauden eläkejärjestelmässä.
3. Yhteisön lainsäätäjän päätös muuttaa eläkejärjestelmää niin, että eläkkeisiin sovellettavat korjauskertoimet poistetaan 1.5.2004 alkaen saavutettujen eläkeoikeuksien osalta, joka päätös vahvistettiin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetulla asetuksella N:o 723/2004, ei ole ristiriidassa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa. Vaikka onkin totta, että vanha eläkejärjestelmä, joka perustuu korjauskerroinjärjestelmään ja siis tiettyyn ostovoiman kompensointiin eläkeläisen asuinjäsenvaltion mukaan, oli asianmukainen keino panna mainittu periaate täytäntöön, tästä ei voida päätellä, että kaikki muut järjestelmät ovat ristiriidassa mainitun periaatteen kanssa.
Eläkejärjestelmä, jonka tarkoituksena on ostovoiman vastaavuus, on nimittäin vain yksi niistä keinoista, joilla on mahdollista taata yhdenvertaisen kohtelun periaate. Mainittua periaatetta noudattaa myös järjestelmä, jonka mukaan eläkeläiset saavat vastaavin maksuin nimellisarvoltaan saman eläkkeen.
Korjauskertoimen vähimmäismäärän 100 prosentin käyttöönotto siirtymäkauden järjestelmässä vain ennakoi sitä, että lopullisen järjestelmän mukaan osalta eläkeläisiä korjauskertoimet poistetaan.
Kun otetaan huomioon se, että muutetuista henkilöstösäännöistä johtuva lopullinen eläkejärjestelmä on, siltä osin kuin siinä ei enää tavoitella tietyn ostovoiman vastaavuuden takaamista eläkeläisille heidän asuinpaikastaan riippumatta, sopusoinnussa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa, siirtymäkauden järjestelmä, jolla vain ennakoidaan yhdensuuruisen eläkkeen periaate niiden eläkeläisten osalta, jotka hyötyvät kyseisestä periaatteesta, ei voi olla syrjintää.
Full & Egal Universal Law Academy