7.7.2007
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 155/30
Kanne 7.5.2007 — OTIS ym. v. komissio
(Asia T-145/07)
(2007/C 155/56)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Otis SA (Dilbeek, Belgia), Otis GmbH & Co. OHG (Berliini, Saksa), Otis BV (Amersfoort, Alankomaat) ja Otis Elevator Co. (Farmington, Amerikan yhdysvallat) (edustajat: lakimies A. Winckler ja solicitor J. Temple Lang)
Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
—
Päätöksessä Otisille määrätty sakko on kumottava tai sitä on huomattavasti alennettava.
—
Komissio on velvoitettava korvaamaan Otisin oikeudenkäyntikulut ja muut tähän asiaan liittyvät kulut.
—
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on määrättävä mistä tahansa muista toimenpiteistä, jotka se katsoo asianmukaisiksi.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteellaan kantajat vaativat 21.2.2007 tehdyn sellaisen komission päätöksen K(2007) 512 lopullinen (asia COMP/E-1/38.823 — PO/Elevators and Escalators) kumoamista osittain EY 230 artiklan nojalla, jossa kantajien kuten muidenkin yritysten katsottiin osallistuneen neljään yksittäiseen, monimutkaiseen ja jatkettuun EY 81 artiklan 1 kohdan rikkomiseen, koska ne olivat jakaneet markkinoita sopimalla ja/tai neuvottelemalla hissien ja liukuportaiden myynti-, asennus-, huolto- ja modernisointitarjousten ja -sopimusten kohdentamisesta.
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat jäljempänä esitettäviin yhdeksään oikeudelliseen perusteeseen kiistämättä riidanalaisessa päätöksessä todettuja tosiseikkoja.
Komissio sovelsi väärin asian kannalta merkityksellistä oikeudellista arviointiperustetta, kun se katsoi, että Otis Elevator Company oli vastuussa paikallisten yksikköjen menettelystä, koska Otis Elevator Company ei käyttänyt määräysvaltaa kyseessä olevien paikallisten tytäryhtiöiden päivittäiseen taloudelliseen käyttäytymiseen kuuluvissa asioissa eikä se voinut olla tietoinen siitä, että ne menettelivät kilpailusääntöjen vastaisesti.
Komissio sovelsi väärin sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja (1) ja loukkasi suhteellisuusperiaatetta:
—
koska sen varoittavan vaikutuksen vuoksi sakkoon tekemä korotus perustui koko konsernin liikevaihtoon ja
—
koska määrittäessään sakon perusmäärän Saksan osalta komissio ei ottanut huomioon sitä, että lainvastaiset järjestelyt koskivat vain liukuportaita ja arvokkaita/nopeita hissejä, joita kaikista hisseistä on vain pieni osa.
Komissio rikkoi yhteistyötiedonantoa (2):
—
kun se ei vapauttanut Otisia vastuusta Saksassa suoritettujen lainvastaisten järjestelyjen osalta, sillä Otis oli ainoa yhtiö, joka toimitti todisteita ja tietoa hissejä ja liukuportaita koskevien järjestelyjen koko laajuudesta ja kestosta tai
—
kun se ei vapauttanut Otisia vastuusta osittain siltä osin kuin oli kyse liukuportaista ja hisseistä tiettyinä ajanjaksoina ja kun se ei perustellut tätä koskevaa ratkaisuaan.
Toissijaisesti komission olisi tullut myöntää sakosta 50 prosentin alennus ja joka tapauksessa huomattavasti suurempi alennus kuin 25 prosenttia. Kantajat väittävät, että komissio ei ottanut huomioon Otisin toimittamien todisteiden laajuutta ja merkittävää lisäarvoa.
Lisäksi komissio loukkasi Otisin perusteltua luottamusta ja suhteellisuusperiaatetta:
—
kun se ei myöntänyt tavanomaista 10 prosentin alennusta siitä hyvästä, että Belgiaa, Saksaa ja Luxemburgia koskevia tosiseikkoja ei kiistetty ja
—
kun se ei myöntänyt alennusta siitä hyvästä, että sille toimitettiin selventäviä lisätietoja.
Lopuksi komissio sovelsi yhteistyötiedonantoa ja sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja väärin, kun se määräsi Belgiaa, Saksaa ja Luxemburgia koskevan sakon.
(1) Komission 14.1.1998 antama tiedonanto ”Suuntaviivat asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohdan ja EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennassa” (EYVL 1998 C 9, s. 3).
(2) Komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa (EYVL 2002 C 45, s. 3).
Full & Egal Universal Law Academy