21.11.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 282/8
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 6.10.2009 (Rechtbank Amsterdamin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Dominic Wolzenburgista annettu eurooppalainen pidätysmääräys
(Asia C-123/08) (1)
(Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Puitepäätös 2002/584/YOS - Eurooppalainen pidätysmääräys ja jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt - 4 artiklan 6 alakohta - Eurooppalaisen pidätysmääräyksen harkinnanvarainen kieltäytymisperuste - Täytäntöönpano kansallisessa oikeudessa - Kiinni otettu henkilö, joka on pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion kansalainen - Täytäntöönpanosta vastaava jäsenvaltio ei pane eurooppalaista pidätysmääräystä täytäntöön, mikäli oleskelu sen alueella on kestänyt viisi vuotta - EY 12 artikla)
2009/C 282/14
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Rechtbank Amsterdam
Pääasian asianosainen
Dominic Wolzenburg
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (EYVL L 190, s. 1) 4 artiklan 6 alakohdan tulkinta — Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen mahdollisuus kieltäytyä panemasta täytäntöön eurooppalaista pidätysmääräystä, joka on annettu täytäntöönpanosta vastaavassa jäsenvaltiossa oleskelevalle tai siellä vakinaisesti asuvalle henkilölle tuomitun vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten — Vakinaisen asumisen käsite ja oleskelun käsite — EY 12, EY 17 ja EY 18 artiklan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa annetaan täytäntöönpanosta vastaavalle oikeusviranomaiselle mahdollisuus kohdella etsittyä henkilöä silloin, kun tämä ei suostu luovuttamiseensa, eri tavalla sen mukaan, onko kyseinen henkilö täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion kansalainen vai toisen jäsenvaltion kansalainen
Tuomiolauselma
1)
Jäsenvaltion kansalaisella, joka asuu laillisesti toisessa jäsenvaltiossa, on oikeus vedota EY 12 artiklan ensimmäiseen kohtaan sellaista luovuttamisesta 29.4.2004 annetun lain (Overleveringswet) kaltaista kansallista lainsäädäntöä vastaan, jossa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä toimivaltainen oikeusviranomainen voi kieltäytyä panemasta täytäntöön eurooppalaista pidätysmääräystä, joka on annettu vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten.
2)
Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS 4 artiklan 6 alakohtaa on tulkittava siten, että kun kyse on unionin kansalaisesta, täytäntöönpanosta vastaava jäsenvaltio ei voi oleskelun kestoa tässä valtiossa koskevan edellytyksen lisäksi asettaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen harkinnanvaraisen kieltäytymisperusteen, josta kyseisessä säännöksessä säädetään, soveltamisen edellytykseksi muita hallinnollisia vaatimuksia, kuten vaatimusta pysyvästä oleskeluluvasta.
3)
EY 12 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka nojalla tämän valtion toimivaltainen oikeusviranomainen kieltäytyy panemasta täytäntöön eurooppalaista pidätysmääräystä, joka on annettu tämän valtion kansalaisesta vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, vaikka tällainen kieltäytyminen edellyttää silloin, kun kyse on toisen jäsenvaltion sellaisesta kansalaisesta, jolla on EY 18 artiklan 1 kohtaan perustuva oleskeluoikeus, tämän kansalaisen laillista oleskelua kyseisen täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion alueella yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan.
(1) EUVL C 116, 9.5.2008.
Full & Egal Universal Law Academy