28.8.2010
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 234/10
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 8.7.2010 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Portakabin Limited ja Portakabin B.V. v. Primakabin B.V.
(Asia C-558/08) (1)
(Tavaramerkit - Avainsanoihin perustuva mainonta internetissä (keyword advertising) - Direktiivi 89/104/ETY - 5–7 artikla - Mainosten esittäminen tavaramerkin kanssa saman avainsanan perusteella - Mainosten esittäminen sellaisten avainsanojen perusteella, joissa toistetaan tavaramerkki vähäisin kirjoitusvirhein - Käytettyjen tavaroiden mainonta - Tavaramerkin haltijan valmistamat ja markkinoille saattamat tavarat - Tavaramerkkiin kuuluvien oikeuksien sammuminen - Jälleenmyyjän nimen sisältävien merkintöjen lisääminen ja tavaramerkin sisältävien merkintöjen poistaminen - Käytettyjen tavaroiden, jotka sisältävät tavaramerkin haltijan valmistamien tavaroiden lisäksi tavaroita, joilla on muu alkuperä, mainostaminen toisen tavaramerkillä)
2010/C 234/15
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hoge Raad der Nederlanden
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Portakabin Limited ja Portakabin B.V.
Vastaaja: Primakabin B.V.
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden Den Haag — Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (EYVL 1989, L 40, s. 1) 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 5 artiklan, 6 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan ja 7 artiklan tulkinta — Tavaramerkin haltijan oikeus kieltää tavaramerkkinsä luvaton käyttö — Käyttö — Käsite — Tavaramerkin käyttäminen hakusanana, kun haetaan kyseisellä tavaramerkillä varustettuja tuotteita internetissä hakukoneen avulla — Se, että hakutuloksessa on linkki kyseisellä tavaramerkillä varustettujen tuotteiden jälleenmyyjän internetsivustolle
Tuomiolauselma
1)
Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyllä sopimuksella, 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää mainostajaa mainostamasta kyseisen tavaramerkin kanssa saman tai samankaltaisen avainsanan, jonka mainostaja on valinnut internetin indeksointipalvelussa ilman tavaramerkin haltijan suostumusta, perusteella sellaisia tavaroita tai palveluja, jotka ovat samoja kuin ne tavarat tai palvelut, joita varten kyseinen tavaramerkki on rekisteröity, kun internetin keskivertokäyttäjä ei voi mainoksen perusteella saada selville tai voi sen perusteella vain hankalasti saada selville, ovatko mainoksessa tarkoitetut tavarat tai palvelut peräisin tavaramerkin haltijalta tai tähän taloudellisesti sidoksissa olevasta yrityksestä vai kolmannelta.
2)
Direktiivin 89/104, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyllä sopimuksella, 6 artiklaa on tulkittava siten, että kun mainostajia voidaan mainitun direktiivin 5 artiklan nojalla kieltää käyttämästä avainsanoina internetin indeksointipalvelussa merkkejä, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin tavaramerkit, nämä mainostajat eivät lähtökohtaisesti voi vedota 6 artiklan 1 kohdassa säädettyyn poikkeukseen välttääkseen tällaisen kiellon. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin asiassa vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen tarkistettava, onko tosiasiallisesti kyse jostakin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta käytöstä, joka voidaan katsoa hyvää liiketapaa noudattavaksi käytöksi.
3)
Direktiivin 89/104, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyllä sopimuksella, 7 artiklaa on tulkittava siten, että tavaramerkin haltijalla ei ole oikeutta kieltää mainostajaa mainostamasta kyseisen tavaramerkin kanssa samanlaisen tai samankaltaisen merkin, jonka mainostaja on valinnut avainsanaksi internetin indeksointipalvelussa ilman tavaramerkin haltijan suostumusta, perusteella sellaisten tavaroiden jälleenmyyntiä, jotka tämä haltija on valmistanut ja jotka se tai sen suostumuksella joku muu on saattanut markkinoille ETA:ssa, ellei ole olemassa mainitun artiklan 2 kohdassa tarkoitettua perusteltua aihetta — kuten mainitun merkin käyttö joko sillä tavoin, että se saa ajattelemaan, että jälleenmyyjä ja tavaramerkin haltija ovat taloudellisesti sidoksissa, tai sillä tavoin, että se vahingoittaa vakavasti tavaramerkin mainetta, joka oikeuttaisi mainitun haltijan vastustamaan mainostamista.
Kansallisen tuomioistuimen, jonka tehtävänä on arvioida, onko sen käsiteltävänä olevassa asiassa tällaista perusteltua aihetta:
—
ei pidä todeta pelkästään sillä perusteella, että mainostaja käyttää toisen tavaramerkkiä lisäämällä siihen ilmaisun, jonka mukaan kyseinen tuote on jälleenmyyntitavara, kuten ”käytettyjä tavaroita”, että mainos saa ajattelemaan, että jälleenmyyjä ja tavaramerkin haltija ovat keskenään taloudellisesti sidoksissa, tai että se vahingoittaa vakavasti tavaramerkin mainetta
—
on myönnettävä tällaisen perustellun aiheen olemassaolo, kun jälleenmyyjä on poistanut ilman tavaramerkin, jota se käyttää mainostaessaan jälleenmyyntiään, haltijan suostumusta sen valmistamista ja liikkeeseen laskemista tuotteista maininnan tästä tavaramerkistä ja korvannut tämän maininnan jälleenmyyjän nimen sisältävällä merkinnällä ja tehnyt tällä tavoin mainitusta tavaramerkistä tunnistamattoman, ja
—
on katsottava, ettei toisen tavaramerkillä varustettujen käytettyjen tavaroiden myyntiin erikoistunutta jälleenmyyjää voida kieltää käyttämästä tätä tavaramerkkiä ilmoittaakseen yleisölle jälleenmyyntitoiminnastaan, joka sisältää mainitulla tavaramerkillä varustettujen käytettyjen tavaroiden myynnin lisäksi muiden käytettyjen tavaroiden myynnin, ellei näiden muiden tuotteiden jälleenmyynti niiden määrän, esittämisen tai heikon laadun vuoksi heikennä merkittävästi sitä kuvaa, jonka tavaramerkin haltija on onnistunut tavaramerkistään luomaan.
(1) EUVL C 55, 7.3.2009.
Full & Egal Universal Law Academy