2.8.2008
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 197/14
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 28.5.2008 — Dansk Transport og Logistik v. Skatteministeriet
(Asia C-230/08)
(2008/C 197/24)
Oikeudenkäyntikieli: tanska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Østre Landsret
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Dansk Transport og Logistik
Vastaaja: Skatteministeriet
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko tullikoodeksin (1) 233 artiklan d alakohdan ilmaisua ”takavarikoidaan — ja julistetaan samanaikaisesti tai myöhemmin valtiolle menetetyiksi” tulkittava siten, että säännös kattaa tilanteet, joissa viranomaiset tullilain 83 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen nojalla ottavat säännösten vastaisesti tuodut tavarat haltuunsa niitä tuotaessa ja hävittävät ne samanaikaisesti tai myöhemmin, ilman että kyseiset tavarat ovat olleet muiden kuin viranomaisten hallinnassa?
2)
Onko järjestelmädirektiiviä (2) tulkittava siten, että säännösten vastaisesti tuotuja tavaroita, jotka takavarikoidaan niitä tuotaessa ja jotka viranomaiset samanaikaisesti tai myöhemmin hävittävät, on pidettävä ”väliaikaisesti valmisteverottomina”, minkä seurauksena valmisteverovelvollisuutta ei synny eikä se lakkaa (ks. järjestelmädirektiivin 5 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta ja 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, luettuna yhdessä tullikoodeksin 84 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 98 artiklan sekä soveltamista koskevien säännösten (3) 867 a artiklan kanssa)? Onko vastauksen kannalta merkitystä sillä, että tavaroita tällä tavalla säännösten vastaisesti tuotaessa syntynyt tullivelka lakkaa tullikoodeksin 233 artiklan d alakohdan nojalla?
3)
Onko kuudetta arvonlisäverodirektiiviä (4) tulkittava siten, että säännösten vastaisesti tuotujen tavaroiden, jotka takavarikoidaan niitä tuotaessa ja jotka viranomaiset samanaikaisesti tai myöhemmin hävittävät, on katsottava olevan ”tullivarastomenettelyssä”, minkä seurauksena arvonlisäverovelvollisuutta ei synny eikä se lakkaa (ks. kuudennen arvonlisäverodirektiivin 7 artiklan 3 kohta, 10 artiklan 3 kohta ja 16 artiklan 1 kohdan B alakohdan c alakohta sekä soveltamista koskevien säännösten 867 a artikla)? Onko vastauksen kannalta merkitystä sillä, että tavaroita tällä tavalla säännösten vastaisesti tuotaessa syntynyt tullivelka lakkaa tullikoodeksin 233 artiklan d alakohdan nojalla?
4)
Onko tullikoodeksia, soveltamista koskevia säännöksiä ja kuudetta arvonlisäverodirektiiviä tulkittava siten, että sen jäsenvaltion tulliviranomaisilla, jossa tavaroiden säännöstenvastainen tuonti TIR-kuljetuksella todetaan, on toimivalta kantaa kuljetukseen liittyvä tulli, valmistevero ja arvonlisävero, kun viranomaiset toisessa jäsenvaltiossa, jossa säännöstenvastainen tuonti yhteisöön tapahtui, eivät todenneet säännöstenvastaisuutta eivätkä näin ollen kantaneet tullia, valmisteveroa eivätkä arvonlisäveroa (ks. tullikoodeksin 215 ja 217 artikla, aiemmin voimassa olleiden soveltamista koskevien säännösten 454 artiklan 2 ja 3 kohta sekä kuudennen arvonlisäverodirektiivin 7 artikla)?
(1) Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).
(2) Valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25.2.1992 annettu neuvoston direktiivi 92/12/ETY (EYVL L 76, 23.3.1992, s. 1).
(3) Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annettu komission asetus (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).
(4) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy