8.11.2008
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 285/30
Valitus, jonka Trubowest Handel GmbH ja Viktor Makarov ovat tehneet 23.9.2008 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-429/04, Trubowest Handel GmbH ja Viktor Makarov v. neuvosto ja komissio, 9.7.2008 antamasta tuomiosta
(Asia C-419/08 P)
(2008/C 285/50)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittajat: Trubowest Handel GmbH ja Viktor Makarov (edustajat: asianajajat K. Adamantopoulos ja E. Petritsi)
Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
Valittajat vaativat, että yhteisöjen tuomioistuin
—
kumoaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion kokonaisuudessaan
—
hyväksyy itse antamallaan lopullisella tuomiolla EY 288 artiklaan perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen, joka on esitetty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (EOT) tai vaihtoehtoisesti palauttaa asian EOT:lle
—
määrää neuvoston ja komission vastaamaan omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi kaikista kantajalle tässä menettelyssä ja EOT:ssa käydyssä menettelyssä aiheutuneista kuluista.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja katsoo, että riidanalainen päätös on kumottava seuraavista syistä:
1)
EOT teki oikeudellisen virheen, kun se tulkitsi ja sovelsi yhteisön säännöstöä, joka koskee olosuhteita, joissa yhteisö joutuu EY 288 artiklan 2 kohdan mukaiseen sopimuksen ulkopuoliseen vastuuseen. Ensinnäkin katsotaan, että riidanalaista päätöstä rasittaa oikeudellinen virhe siltä osin kuin EOT ei syy-yhteyden arvioinnin yhteydessä ottanut lainkaan huomioon laitonta menettelyä koskevaa moitetta ja jätti sen tutkimatta oikeudellisessa ympäristössään, vaikka sen olisi pitänyt tehdä niin yhteisön oikeudellisen vastuun ratkaisemiseksi. EOT teki oikeudellisen virheen, kun se ei arvioinut oikealla tavalla, yhteisön oikeuden mukaisesti, välitöntä syy-yhteyttä yhteisön toimielinten toiminnan ja valittajille aiheutuneen vahingon välillä, ja kun se katsoi, että yhteisön toimielinten toiminnan ja syntyneen vahingon välillä ei ole riittävän selvää välitöntä syy-yhteyttä sillä perusteella, että valittajat eivät osoittaneet riittävää huolellisuutta, ja/tai että syy on yksin Saksan viranomaisten.
2)
EOT teki oikeudellisen virheen, kun se kielsi olevansa toimivaltainen ratkaisemaan 118 058,46 euron ja 277 939,37 euron määriä ja oikeudenkäyntikuluja koskevia vaatimuksia, joiden osalta kansalliset oikeussuojakeinot oli käytetty sen jälkeen kun laillista oikeutta asian sopimiseen oli käytetty. Tämän tuloksena valittajille ei jäänyt muuta tehokasta oikeussuojakeinoa ja niitä rangaistaan, kun ne käyttävät Saksan siviililain mukaista oikeuttaan asian sopimiseen huolimatta siitä, että tapaukseen liittyy yhteisön korvausvelvollisuus. Tältä osin väitetään, että EOT vääristeli tosiseikkoja ja todisteita, kun se katsoi, että valittajat eivät olleet esittäneet mitään todisteita, jotka tukisivat toisaalta yhteisön ja Venäjän viranomaisten roolista, toisaalta rikosoikeudellisen menettelyn roolista sovinnon tekemisessä esitettyjä väitteitä.
Full & Egal Universal Law Academy