20.12.2008
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 327/17
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Svea hovrätt (Ruotsi) on esittänyt 13.10.2008 — Otto Sjöberg v. Åklagaren
(Asia C-447/08)
(2008/C 327/28)
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Svea hovrätt
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Otto Sjöberg
Vastaaja: Åklagaren
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Voidaanko kansalaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä kansallisilla peli- ja arpajaismarkkinoilla joissakin olosuhteissa hyväksyä yleistä etua koskevista pakottavista syistä?
2)
Jos kansallisilla peli- ja arpajaismarkkinoilla harjoitettavalle rajoittavalle politiikalle on useita syitä ja yhtenä näistä syistä on sosiaalisluonteisten toimintojen rahoittaminen, voidaanko tätä pitää kyseisen rajoittavan politiikan suotuisana liitännäisseurauksena? Jos tähän kysymykseen annetaan kieltävä vastaus, voidaanko tällainen rajoittava politiikka kuitenkin katsoa hyväksyttäväksi, jos sosiaalisluonteisten toimintojen rahoittamista ei voida pitää mainitun politiikan pääasiallisena tarkoituksena?
3)
Voiko valtio vedota yleistä etua koskeviin pakottaviin syihin syynä rajoittavalle pelipolitiikalleen, jos valtion valvonnassa oleva yhtiö markkinoi pelejä ja arpajaisia, joista saatavat tulot tulevat valtiolle, ja yhtenä tällaisen markkinoinnin useammasta syystä on sosiaalisluonteisten toimintojen rahoittaminen? Jos tähän kysymykseen annetaan kieltävä vastaus, voiko mainittu rajoittava politiikka kuitenkin olla hyväksyttävää, jos sosiaalisluonteisten toimintojen rahoittamisen ei katsota olevan kyseisen markkinoinnin pääasiallisena tarkoituksena?
4)
Voiko toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen peliyhtiön, joka on tämän toisen jäsenvaltion viranomaisten valvonnan piirissä, tässä toisessa jäsenvaltiossa järjestämien pelien ja arpajaisten markkinointia koskeva täyskielto olla oikeassa suhteessa pelitoiminnan valvomista koskevaan tarkoitukseen nähden, kun tällaista rajoittavaa politiikkaa harjoittavaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden peliyhtiöiden järjestämiä pelejä ja arpajaisia koskevaan markkinointiin ei samanaikaisesti kohdistu rajoituksia? Millainen vastaus tähän kysymykseen annetaan siinä tapauksessa, että tällaisen järjestelyn tarkoituksena on pelaamisen rajoittaminen?
5)
Onko pelinjärjestäjällä, jolle on myönnetty lupa tietyn pelitoiminnan harjoittamiseen tietyssä maassa ja joka on saman maan toimivaltaisen viranomaisen valvonnan piirissä, oikeus markkinoida pelitarjontaansa muissa jäsenvaltioissa esimerkiksi lehti-ilmoittelun kautta ilman, että se ensin hakee toimilupaa näiden maiden toimivaltaiselta viranomaiselta? Jos tähän kysymykseen annetaan myöntävä vastaus, merkitseekö tämä, että sellainen kansallinen säännöstö, jossa säädetään rangaistavaksi ulkomailla järjestettäviin arpajaisiin osallistumisen edistäminen, muodostaa sellaisen sijoittautumisvapauden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden esteen, jota ei voida missään olosuhteissa hyväksyä yleistä etua koskevien pakottavien syiden vuoksi? Onko ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, vetoaako jäsenvaltio, johon pelinjärjestäjä on sijoittautunut, samaan yleistä etua koskevaan pakottavaan syyhyn kuin se valtio, jossa kyseinen pelinjärjestäjä haluaa markkinoida pelitoimintaansa?
Full & Egal Universal Law Academy