7.3.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 55/6
Valitus, jonka Ruotsin kuningaskunta on tehnyt 14.11.2008 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) asiassa T-403/05, MyTravel Group plc v. Euroopan yhteisöjen komissio, 9.9.2008 antamasta tuomiosta
(Asia C-506/08 P)
(2009/C 55/09)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: K. Petkovska, A. Falk ja S. Johannesson)
Muut osapuolet: MyTravel Group plc, Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
—
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-403/05 9.9.2008 antaman tuomion (1) tuomiolauselman 2 kohta on kumottava
—
komission 5.9.2005 tekemä päätös (D(2005) 8461) on kumottava MyTravel plc:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esittämien vaatimusten mukaisesti niiltä osin kuin kyse on kieltäytymisestä antaa oikeutta tutustua komission raporttiin ja muihin valmisteluasiakirjoihin
—
komission 12.10.2005 tekemä päätös (D(2005) 9763) on kumottava MyTravel plc:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esittämien vaatimusten mukaisesti niiltä osin kuin kyse on kieltäytymisestä antaa oikeutta tutustua komission muihin sisäisiin asiakirjoihin
—
komissio on velvoitettava korvaamaan Ruotsin kuningaskunnalle yhteisöjen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
1.
Periaate, joka koskee avoimuutta ja oikeutta tutustua toimielinten asiakirjoihin, on ensiarvoinen toimielinten kaiken toiminnan osalta ja näin ollen myös toimielimessä käytävän hallinnollisen menettelyn osalta. Avoimuutta koskevan asetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaan kyseistä asetusta sovelletaan kaikkiin toimielimen hallussa oleviin asiakirjoihin, toisin sanoen toimielimen laatimiin tai sen vastaanottamiin ja sen hallussa oleviin asiakirjoihin kaikilla Euroopan unionin toiminnan aloilla. Ne perustelut, joita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on esittänyt asian keskeisistä seikoista, merkitsevät kuitenkin sitä, että hallinnollisiin menettelyihin liittyvien sisäisten asiakirjojen osalta olisi sovellettava luottamuksellisuutta koskevaa yleistä vaatimusta. Tämä ei ole yhteensopivaa mahdollisimman suurta avoimuutta koskevan periaatteen kanssa.
2.
Kantajan mukaan ne perustelut, joita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on esittänyt ensimmäisen päätöksen — joka koskee kyseistä raporttia ja siihen liittyviä asiakirjoja — osalta merkitsee sitä, ettei komission tarvinnut tutkia asiakirjojen mahdollista luovuttamista kunkin yksittäisen asiakirjan sisällön osalta eikä arvioida raportin ja muiden asiakirjojen arkaluonteisuutta, vaan päinvastoin sitä, että oli oikein kieltäytyä luovuttamasta kyseisiä asiakirjoja sillä perusteella, etteivät virkamiehet muuten voisi ilmaista mielipiteitään vapaasti. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yleiset perustelut, jotka koskevat asiakirjojen laatijoiden mielipiteenvapauden suojaamista, johtavat siihen, ettei ole mahdollista ratkaista, milloin sisäisiä asiakirjoja voitaisiin luovuttaa ylipäätään.
3.
Kantaja katsoo, että myös toisen päätöksen — joka koskee muita asiaan liittyviä asiakirjoja — osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jättää ottamatta huomioon perustavanlaatuisen velvollisuuden, joka koskee sen tutkimista, onko kunkin yksittäisen asiakirjan sisältö niin arkaluonteinen, että kyseisen asiakirjan luovuttaminen vakavasti vaarantaisi päätöksentekomenettelyn. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yleiset perustelut perustuvat ensisijaisesti siihen, että komission virkamiehet eivät voisi kommunikoida vapaasti, jos sellaista tietoa, joka ei sisälly lopulliseen päätökseen, julkistettaisiin. Tällaiset perustelut johtavat siihen, ettei ole tarpeen tutkia, onko kyseisten asiakirjojen sisältö niin arkaluonteista, että asiakirjojen luovuttaminen vaarantaisi päätöksentekomenettelyn.
4.
Kantaja kyseenalaistaa sen, voidaanko kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kertomusta ja kilpailun pääosaston neuvoa-antavalle komitealle toimittamaa muistiota todella pitää sisäiseen käyttöön laadittuina asiakirjoina, joita näin ollen voidaan pitää luottamuksellisina sisäisen päätöksentekomenettelyn suojaa koskevien säännösten perusteella.
5.
Kantajan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustelut, jotka koskevat oikeudellisen yksikön mielipiteitä, ovat ristiriidassa asiassa Turco annetun tuomion kanssa. Vaikka käsiteltävänä oleva asia ei koskekaan lainsäädäntöä, myös tässä tapauksessa on tutkittava mielipiteiden sisältöä. Se seikka, että aikaisemman päätöksen lainmukaisuus saatettaisiin kyseenalaistaa, ei itsessään ole syy olla luovuttamatta asiakirjaa, pikemminkin päinvastoin. Tietojen puuttuminen voi itsessään antaa aiheen epäillä tietyn päätöksen lainmukaisuutta ja koko päätöksentekomenettelyn legitimiteettiä. Tällaisten epäilysten vaara voitaisiin välttää, jos komissio ilmoittaisi päätöksessä selvästi ne syyt, minkä vuoksi se päätyi oikeudellisen yksikön kannasta poikkeavaan ratkaisuun. Väite siitä, että oikeudellisesta yksiköstä tulisi tällöin pidättyväisempi ja varovaisempi, on perusteeton, samalla tavalla kuin ensimmäisen oikeusasteen esittämät, muita asiakirjoja koskevat perustelut. Kantaja katsoo lisäksi, että väite siitä, että oikeudellisen yksikön olisi vaikeata puolustaa erilaista kantaa oikeudessa, on esitetty sanakääntein, jotka ovat liian yleisiä sen osoittamiseksi, että kyse olisi kohtuudella ennakoitavasta eikä ainoastaan puhtaasti hypoteettisesta vaarasta.
6.
Kantaja ei kiistä sitä, että suuri osa kyseisten asiakirjojen sisällöstä voi olla arkaluonteista ja että sen on pysyttävä luottamuksellisena. Tällaisen päätelmän täytyy oikeuskäytännön mukaan kuitenkin perustua nimenomaiseen ja tapauskohtaiseen tutkimukseen, jossa selvitetään, seuraisiko asiakirjan sisällön paljastamisesta se, että suojattava intressi vakavasti vaarantuisi.
7.
Virkamiesten mielipiteenvapauden osalta kantaja tuo esille, että virkamiehen tehtävänä on hoitaa toimeensa liittyvät tehtävät yhteisön toimielimissä palveleviin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaisesti. Se, että yleisöllä on laillinen oikeus arvioida kyseistä toimintaa, ei merkitse sitä, että kyseisellä virkamiehellä olisi hyväksyttävä syy laiminlyödä virkatehtäviensä asianmukainen hoito.
8.
Yritysten yhteenliittymään osallistuvalla yrityksellä — aivan kuten Euroopan unionin kansalaisella tai sellaisella yrityksellä, jonka kotipaikka on Euroopan unionissa — on oikeus saada tietoja asiakirjasta siinäkin tapauksessa, että asiakirjan sisältämät tiedot ovat luottamuksellisia sisäisen päätöksentekomenettelyn suojaamiseksi, jos asiakirjan luovuttamista puoltaa kuitenkin ylivoimainen yleinen etu. Kantajan mukaan MyTravelin esittämät näkökohdat osoittavat hyvinkin ilmeisesti tällaisen yleisen edun olemassaoloa eikä niitä voida sivuuttaa — kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt — pelkällä viittauksella kantajan yksityisiin etuihin. Kantajalla ei ole minkäänlaista velvollisuutta vedota mihinkään tällaiseen seikkaan tai näyttää sen olemassaoloa toteen; toimielinten asiana on varmistaa se, onko kyse ylivoimaisesta yleisestä edusta.
9.
Kantaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on ratkaisussaan jättänyt noudattamatta yhteisön oikeutta ja soveltanut virheellisesti avoimuutta koskevan asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa ja 4 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa.
10.
Kyseisissä asiakirjoissa on joka tapauksessa todennäköisesti sellaisia osia, jotka voitaisiin luovuttaa avoimuutta koskevan asetuksen 4 artiklan 6 kohtaan sisältyvien, osittaista luovutusta koskevien säännösten nojalla.
(1) EUVL C, s. 18.
Full & Egal Universal Law Academy