21.2.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 44/30
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Monomeles Prodikeio Athinon (Kreikka) on esittänyt 27.11.2008 — Archontia Koukou v. Kreikan valtio
(Asia C-519/08)
(2009/C 44/50)
Oikeudenkäyntikieli: kreikka
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Monomeles Prodikeio Athinon
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Archontia Koukou
Vastaaja: Kreikan valtio
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen, joka on direktiivin 1999/70/EY liitteenä, 5 lauseketta tulkittava siten, että perusteltuna syynä sopia perättäisistä määräaikaista työtä koskevista sopimuksista tai suhteista on pidettävä sitä, että nämä sopimukset on tehty sellaisen säännöksen johdosta, jossa säädetään määräaikaista työtä koskevista sopimuksista tai suhteista sopimisesta, riippumatta siitä, katetaanko näillä sopimuksilla tai suhteilla todellisuudessa työnantajan pysyviä ja jatkuvia tarpeita?
2)
Merkitseekö niiden edellytysten lisääminen, jotka väärinkäytöksen toteamiselle on asetettu toimenpiteillä, jotka otettiin käyttöön määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen noudattamiseksi (esim. sopimusten enimmäiskesto ja uudistamisien enimmäismäärä, joiden sisällä sallitaan työskentely myös silloin, kun ei ole perusteltua syytä, jolla voidaan perustella määräaikaista työtä koskevista sopimuksista tai suhteista sopiminen tai niiden uudistaminen) edellä mainitun direktiivin 1999/79/EY [liitteenä oleva] puitesopimuksen 8 lausekkeen 3 kohdassa tarkoitettua työntekijöiden suojan yleisen tason heikentämistä, koska direktiiviä 1999/79/EY edeltävässä lakisääteisessä järjestelmässä ainoa peruste väärinkäytöksen toteamiselle oli se, että työskentely tapahtui määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä sovitun työsopimuksen tai työsuhteen nojalla?
3)
Onko se, että on säädetty epämääräisistä ja avoimista poikkeusten luetteloista, kuten niistä, joista säädetään presidentin asetuksen 164/2004 pysyväissäännöksissä, joissa lähtökohtaisesti asetetaan enimmäisrajat perättäisistä määräaikaisista työsopimuksista tai työsuhteista sopimisille, määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeessa tarkoitettu tehokas toimenpide sellaisen väärinkäytöksen estämiseksi, joka aiheutuu perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden käytöstä?
4)
Voidaanko puitesopimuksen 5 lausekkeessa tarkoitetun väärinkäytöksen estämiseksi ja siltä suojaamiseksi pitää tehokkaina pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia toimenpiteitä, jotka sisältyvät presidentin asetuksen 154/2004 7 §:ään, kun:
a)
niissä säädetään keinona, jolla estetään väärinkäytös ja suojellaan määräaikaisia työntekijöitä väärinkäytökseltä, työnantajalle velvollisuus maksaa palkka ja irtisanomista koskeva ”korvaus” siinä tapauksessa, että väärinkäytösluonteisesti on työskennelty perättäisillä määräaikaisilla työsopimuksilla, kun otetaan huomioon, että a) kansallisessa oikeudessa säädetään velvollisuudesta maksaa palkka ja irtisanomista koskeva ”korvaus” kaikissa tapauksissa, joissa on kyse työsuhteesta, ja että tällä velvollisuudella ei erityisesti pyritä estämään puitesopimuksessa tarkoitettua väärinkäytöstä, ja että ii) erityisesti velvollisuus maksaa ”korvaus” määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden päättyessä muodostaa puitesopimuksen 4 lausekkeen, joka koskee sitä, ettei määräaikaisia työntekijä saa syrjiä vastaaviin vakituisiin työntekijöihin nähden, soveltamisen seurauksen, ja kun
b)
niissä säädetään keinona, jolla estetään väärinkäytös, seuraamuksen määrääminen työnantajan toimivaltaisille elimille siinä määrin kun on todettu, että samanlaiset tai vastaavanlaiset seuraamukset, joista myös menneisyydessä on säädetty julkisen sektorin osalta, olivat tehottomia sellaisen väärinkäytöksen estämiseksi, joka aiheutuu perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden käytöstä?
5)
Merkitsevätkö toimenpiteet, kuten presidentin asetuksen 164/2004 11 §:llä käyttöön otetut toimenpiteet, jotka tulivat voimaan 19.7.2004 eli direktiivissä 1999/70/EY asetetun määräajan jälkeen ja joille annettiin vain kolmen kuukauden pituinen takautuvuus, joten ne kattavat vain sellaiset perättäiset määräaikaiset työsopimukset tai työsuhteet, jotka olivat voimassa 19.4.2004 jälkeen, mutta eivät määräaikaisia työsopimuksia tai työsuhteita, joista edelleen sovittiin perättäisesti myös direktiivin 1999/70/EY täytäntöönpanolle varatun määräajan päättymisen jälkeen mutta ennen päivämäärää 19.4.2004, vaikka kyseiset toimenpiteet olisivat tehokkaita, direktiivin 1999/70/EY asianmukaista täytäntöönpanoa Kreikan oikeusjärjestyksessä?
6)
Siinä tapauksessa, että katsotaan, että presidentin asetuksella 164/2004 puitesopimuksen 5 lausekkeen noudattamiseksi käyttöön otetut toimenpiteet eivät ole tehokkaita, onko tuomioistuimen yhteisön oikeuden mukaista tulkintaa koskevan velvollisuuden nojalla tulkittava kyseistä presidentin asetusta edeltänyttä kansallista oikeutta (kuten lain 2112/1920 8 §:n 3 momenttia), jonka nojalla on mahdollista antaa kantajalle suojaa väärinkäytökseltä, direktiivin 1999/70/EY mukaisesti tavalla, joka johtaa yhteisön oikeuden rikkomisen seurausten poistamiseen?
7)
Siinä tapauksessa, että katsotaan, että toimenpiteet, jotka otettiin käyttöön presidentin asetuksella 164/2004, eivät ole tehokkaita ja että on sovellettava kyseistä asetusta edeltänyttä lakisääteistä järjestelmää (lain 2112/1920 8 §:n 3 momenttia) kansallisen oikeuden yhteisön oikeuden mukaista tulkintaa koskevan velvollisuuden nojalla, onko yhteisön oikeuden kanssa sopusoinnussa se, että kansallisen oikeusjärjestyksen ylemmänasteisia oikeussääntöjä (perustuslain 103 §:n 8 momenttia) tulkitaan siten, että niissä ehdottomasti kielletään muuttamasta määräaikaisia sopimuksia toistaiseksi voimassa oleviksi, vaikka ilmenee, että todellisuudessa näistä sopimuksista on väärinkäytösluonteisesti sovittu käyttäen oikeudellisena perusteena säännöstä, joka koskee ylimääräisten ja väliaikaisten yleisten tarpeiden kattamista, vaikka näillä sopimuksilla katettiin julkiseen sektoriin kuuluvan työnantajan pysyviä ja jatkuvia tarpeita (näin Areios Pagosin täysistuntopäätökset 19/2007 ja 20/2007), kun on mahdollista tehdä myös sellainen tulkinta, jonka mukaan kyseinen kielto on rajattava koskemaan vain sellaisia määräaikaisia työsopimuksia, joista todellisuudessa sovittiin tilapäisten, odottamattomien, kiireellisten tai ylimääräisten tarpeiden kattamiseksi, mutta ei myös tapausta, jossa sopimuksista todellisuudessa sovittiin pysyvien ja jatkuvien tarpeiden kattamiseksi (näin Areios Pagosin täysistuntopäätös 18/2006)?
8)
Onko yhteisön oikeuden kanssa sopusoinnussa se, että presidentin asetuksen 164/2004 voimaantulon jälkeen määräaikaista työtä ja puitesopimuksen 5 lauseketta koskevat riidat kuuluvat hallintotuomioistuimien yksinomaiseen tuomiovaltaan, kun tämä vaikeuttaa kantajina olevan määräaikaisten työntekijöiden oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa, koska ennen presidentin asetuksen 164/2004 antamista kaikki määräaikaista työtä koskevat riidat kuuluivat siviiliasioita käsittelevien tuomioistuinten tuomiovaltaan ja ne käsiteltiin muotomääräysten noudattamisen kannalta lempeämmässä, yksinkertaisemmassa, vähemmän kuluja kantajana olevalle määräaikaiselle työntekijälle aiheuttavassa ja tavallisesti nopeammassa työriitoja koskevassa erityisessä menettelyssä?
Full & Egal Universal Law Academy