21.3.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 69/21
Valitus, jonka SGL Carbon AG on tehnyt 18.12.2008 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-68/04, SGL Carbon AG v. Euroopan yhteisöjen komissio, 8.10.2008 antamasta tuomiosta
(Asia C-564/08 P)
(2009/C 69/38)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: SGL Carbon AG (edustajat: Rechtsanwalt M. Klusmann ja Rechtsanwalt K. Beckmann)
Muu osapuoli: Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
—
Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-68/04, SGL Carbon AG v. komissio, 8.10.2008 antama tuomio on kumottava
—
komission 3.12.2003 tekemän päätöksen 2 artiklassa kantajalle määrättyä sakkoa on alennettava asianmukaisesti
—
toissijaisesti asia on palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen
—
vastapuoli on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksen kohteena on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemä päätös, jolla hylättiin valittajan kanne, joka koski sähköisten ja mekaanisten hiili- ja grafiittituotteiden markkinoilla toimineesta kartellista 3.12.2003 tehtyä komission päätöstä 2004/420/EY.
Valittaja esittää valituksensa tueksi kaksi valitusperustetta, joiden mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin rikkoi yhteisön oikeutta ja syyllistyi menettelyvirheeseen.
Valittaja arvostelee ensimmäisessä valitusperusteessaan siitä, että sen ensimmäisessä oikeusasteessa esittämä väite, jonka mukaan liikevaihdot on laskettu virheellisesti yhteen, koska oman käytön arvo otettiin huomioon vahvistettaessa sakon laskentapohja markkinavolyymien perusteella, jätettiin lainvastaisesti huomioon ottamatta. Se katsoo myös, että siihen sovellettiin aineellisoikeudelliselta kannalta katsoen suhteetonta laskentapohjaa, mikä merkitsee syrjintäkiellon periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista sekä EY 253 artiklan rikkomista.
Valittaja katsoo toisessa valitusperusteessaan, että sen osalta sakon laskentapohjan vahvistamisessa on tehty arviointivirhe siten, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on ylittänyt harkintavaltansa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on myös tämän vuoksi loukannut syrjintäkieltoa ja suhteellisuusperiaatetta. Se on poikennut omasta oikeuskäytännöstään ilman oikeudellisia perusteluja kantajan vahingoksi siltä osin kuin kysymys on markkinaosuuksien luokitteluun perustuvan sakkojen kiinteämääräisyyden sallittavuudesta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on aikaisemmissa samanlaisissa päätöksissään pitänyt asianmukaisina noin 5 prosentin suuruisia markkinaosuuksien luokkia, kun taas käsiteltävänä olevassa asiassa perustana on 10 prosentin markkinaosuus, mikä asettaa valittajan, joka on luokkaansa luokiteltujen yritysten alemman osan joukossa, selvästi epäedulliseen asemaan.
Full & Egal Universal Law Academy