7.3.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 55/15
Valitus, jonka People's Mojahedin Organization of Iran on tehnyt 23.12.2008 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-256/07, People's Mojahedin Organization of Iran v. Euroopan unionin neuvosto, 23.10.2008 antamasta tuomiosta
(Asia C-576/08 P)
(2009/C 55/24)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: People's Mojahedin Organization of Iran (jäljempänä PMOI) (edustajat: asianajaja J.-P. Spitzer, D. Vaughan, QC ja barrister M.-E. Demetriou)
Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Euroopan yhteisöjen komissio ja Alankomaiden kuningaskunta
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin
—
kumoaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion siltä osin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi PMOI:n kanteen neuvoston päätöksen 2007/445/EY (1) kumoamisesta perusteettomana
—
kumoaa neuvoston päätöksen 2007/445/EY PMOI:tä koskevilta osin, ja
—
velvoittaa neuvoston korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut yhteisöjen tuomioistuimessa sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa päätöksen 2007/445/EY osalta.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja väittää, että asiassa, joka koski perusoikeuksia ja yhteisen kannan 931/2001 1 artiklan 4 ja 6 kohdan ja asetuksen 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan soveltamista sellaiseen yhteisön toimenpiteeseen liittyen, jossa People's Mojahedin of Iran säilytettiin kiellettyjen järjestöjen luettelossa,
(1)
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei tarkastellut EY:n perustamissopimuksessa edellytetyllä tavalla päätöstä 2007/445/EY kokonaisuudessaan, kun se arvioi, oliko neuvosto tehnyt ilmeisen arviointivirheen
(2)
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei noudattanut tehokkaan oikeussuojan periaatetta, koska se ei suorittanut kokonaistarkastelua
(3)
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että neuvosto ei ollut tehnyt ilmeistä arviointivirhettä päätöksenteossaan; neuvostolla ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella oli käytettävissään kaikki tosiseikat ja väitteet, jotka kansallisella tuomioistuimella oli käytettävissään, ja niiden olisi pitänyt tutkia puolustukseksi esitetyt seikat yksityiskohtaisesti
(4)
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki edellä mainitun yhteisen kannan 1 artiklan 4 ja 6 kohdan sekä edellä mainitun direktiivin 2 artiklan 3 kohdan nojalla oikeudellisen virheen, kun se hylkäsi valittajan väitteen siitä, että vain nykyisillä terroriteoilla ja -uhkilla voidaan oikeuttaa se, että henkilö sisällytetään edelleen luetteloon
(5)
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi virheellisesti, että neuvosto pystyi perustellusti jättämään valittajan puolustukseksi esittämän aineiston huomiotta aikaisemmassa valitusperusteessa esitetyistä seikoista tehdyn ratkaisun perusteella, ja
(6)
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki virheen, kun se hylkäsi valittajan väitteen, jonka mukaan neuvosto ei ollut esittänyt riittäviä perusteluja valittajan puolustukseksi esittämän vuoden 2001 jälkeistä aikaa koskevia seikkoja koskevan aineiston osalta sekä siitä, miksi valittajan säilyttäminen edelleen kiellettyjen järjestöjen luettelossa oli oikeutettua.
(1) Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä päätösten 2006/379/EY ja 2006/1008/EY kumoamisesta 28.6.2007 tehty neuvoston päätös 2007/445/EY (EUVL L 169, s. 58).
Full & Egal Universal Law Academy