EUR-Lex -  62008TN0468 - FI

10.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 6/37

Kanne 21.10.2008 — AES-Tisza v. komissio

(Asia T-468/08)

(2009/C 6/74)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: AES-Tisza Erőmű kft (AES-Tisza kft) (Tiszaújváros, Unkari) (edustajat: asianajajat T. Ottervanger ja E. Henny)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

Komission 4.6.2008 tekemä päätös C 41/2005 on kumottava, ja

—

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii komission 4.6.2008 tekemän sen päätöksen K(2008) 2223 kumoamista, jolla julistettiin Unkarin viranomaisten tietyille sähköntuottajille myöntämä sellainen valtiontuki soveltumattomaksi yhteismarkkinoille, joka oli myönnetty pitkäkestoisina sähkönhankintasopimuksina, jotka oli tehty Unkarin valtion omistaman verkonhaltija Magyar Villamos Müvek Rt:n (jäljempänä MVM) ja kyseisten tuottajien välillä ennen kuin Unkarin tasavalta liittyi Euroopan unioniin [valtiontuki C 41/2005 (ax NN 49/2005) — Hukkakustannukset Unkarissa]. Riidanalaisessa päätöksessä kantaja katsotaan väitetyn valtiontuen saajaksi ja siinä määrätään Unkari perimään kantajalta takaisin valtiontuki korkoineen.

Kantaja väittää, että komissio teki oikeudellisen virheen sekä ilmeisiä arviointivirheitä ja lisäksi loukkasi yhteisön oikeuden perusperiaatteita, kun se totesi, että MVM:n ja kantajan väliseen sähkönhankintasopimukseen sisältyvät ostovelvoitteet ovat kiellettyä valtiontukea. Väitteidensä tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

Kantaja väittää ensimmäisessä kanneperusteessaan, että komissio rikkoi EY 87 artiklan 1 kohtaa siltä osin kuin se teki oikeudellisia virheitä ja ilmeisiä arviointivirheitä, kun se ei esittänyt riittäviä todisteita siitä, että väitetyllä tukitoimenpiteellä annettiin kantajalle valikoivaa etua valtion varoista.

Kantaja väittää toiseksi, että katsomalla kantajan sähkönhankintasopimuksen tueksi ja vaatimalla sen takaisinperintää, päätöksellä loukattiin yhteisön oikeuden perusperiaatteita. Kantaja väittää, että komissio loukkasi sen menettelyllisiä oikeuksia, kun se ei noudattanut oikeutta tulla kuulluksi. Kantajan mukaan komissio loukkasi myös oikeusvarmuuden ja perustellun luottamuksen perusperiaatteita siltä osin kuin se sovelsi jälkikäteisestä arviointia väitettyihin tukitoimenpiteisiin ja rikkoi vahvistettua sääntöä etukäteisestä arvioinnista ilman päteviä perusteluja. Kantaja väittää lisäksi, että komissio loukkasi neutraalisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Kantaja väittää kolmanneksi, että komissio teki ilmeisiä arviointivirheitä EY 87 artiklan 1 kohdan kumulatiivisten perusteiden soveltamisessa kantajan sähkönhankintasopimukseen liittymisen jälkeiseltä ajalta.

Kantaja toteaa neljänneksi, että komissio loukkasi EY 253 artiklassa asetettua perusteluvelvollisuuttaan erityisesti niiden päätelmien osalta, jotka koskevat sähkönhankintasopimuksen luokittelua tueksi 1.4.2004 alkaen, sekä ”vaihtoehtoisten” markkinoiden soveltamisen osalta.

Kantaja väittää viidenneksi, että komissio rikkoi EY 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohtaa, kun se ei antanut kantajan sähkönhankintasopimukselle minkäänlaista merkitystä tarvittavien investointien varmistamisessa nykyaikaisessa ja uudistetussa laitoksessa.

Kuudenneksi kantajan mukaan komissio ei noudattanut velvollisuuttaan varmistaa, että takaisinperintä on oikeudellisesti ja täsmällisesti perusteltu, eikä määrittänyt ”ostovelvoitteiden” laajuutta ja arvoa sekä perusti takaisinperintämääräyksensä olettamiin.

Kantaja väittää lopuksi, että komissio loukkasi yhteisön oikeuden perusperiaatteita, kun se määräsi väitetyn tuen takaisinperittäväksi.

Full & Egal Universal Law Academy