2.7.2011
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 194/5
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.5.2011 (Bundesverwaltungsgerichtin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Deutsche Telekom AG v. Saksan liittotasavalta
(Asia C-543/09) (1)
(Sähköinen viestintä - Direktiivi 2002/22/EY - 25 artiklan 2 kohta - Direktiivi 2002/58/EY - 12 artikla - Numerotiedotuspalvelujen ja luetteloiden tarjoaminen - Puhelinnumeroita jakavalle yritykselle asetettu velvollisuus luovuttaa muille yrityksille sillä olevat tiedot kolmansien yritysten tilaajista)
2011/C 194/05
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesverwaltungsgericht
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Deutsche Telekom AG
Vastaaja: Saksan liittotasavalta
Muut osapuolet: GoYellow GmbH ja Telix AG
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesverwaltungsgericht — Yleispalveluista ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) (EYVL L 108, s. 51) 25 artiklan 2 kohdan sekä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, s. 37) 12 artiklan tulkinta — Luetteloiden tarjoaminen — Yritykselle, joka on jakanut puhelinnumeroita tilaajille, asetetun sellaisen velvollisuuden laajuus, joka koskee kaikkien asianmukaisten tietojen luovuttamista muille yrityksille yleisen luettelon julkaisemista tai numerotiedotusta koskevan yleispalvelun tarjoamista varten — Kolmansien yritysten tilaajia koskevat tiedot
Tuomiolauselma
1)
Yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) 25 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan puhelinnumeroita loppukäyttäjille jakaville yrityksille velvollisuus luovuttaa omia tilaajiaan koskevien tietojensa lisäksi myös niillä olevat tiedot kolmansien yritysten tilaajista yleisesti saatavilla olevia numerotiedotuspalveluja ja luetteloja tarjoaville yrityksille.
2)
Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) 12 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa velvoitetaan julkisia luetteloita julkaiseva yritys luovuttamaan sillä muiden puhelinpalvelujen tarjoajien tilaajista olevia henkilötietoja kolmannelle yritykselle, joka julkaisee painettua tai sähköistä julkista luetteloa tai saattaa tällaisia luetteloita käytettäviksi numerotiedotuspalvelujen kautta, ilman, että tällaisen luovuttamisen edellytyksenä on tilaajien antama uusi suostumus, kunhan viimeksi mainituille on yhtäältä ilmoitettu ennen heidän tietojensa ensimmäistä kirjaamista julkiseen luetteloon kyseisen luettelon tarkoituksesta ja siitä, että kyseiset tiedot voidaan luovuttaa toiselle puhelinpalvelujen tarjoajalle, ja kunhan toisaalta taataan se, että kyseisiä tietoja ei käytetä niiden luovuttamisen jälkeen muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten ne on kerätty niiden ensimmäistä julkaisemista varten.
(1) EUVL C 80, 27.3.2010.
Full & Egal Universal Law Academy