16.5.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 113/22
Valitus, jonka Società Italiana per il gas SpA (Italgas) on tehnyt 19.2.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-254/00, T-270/00 ja T-277/00, Hotel Cipriani SpA ym. v. komissio 28.11.2008 antamasta tuomiosta
(Asia C-76/09 P)
2009/C 113/43
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Valittaja: Società Italiana per il gas SpA (Italgas) (edustajat: avvocato M. Merola, avvocato M. Pappalardo ja avvocato T. Ubaldi)
Muut osapuolet: Hotel Cipriani SpA, Italian hallitus, Coopservice — Servizi di fiducia Soc. coop. rl, Comitato ”Venezia vuole vivere”, Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin
—
kumoaa valituksenalaisen tuomion
—
kumoaa päätöksen (1) 1 ja 2 artiklan siltä osin kuin niissä todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomiksi Italian myöntämät verohelpotukset, sekä kumoaa päätöksen 5 artiklan, tai toissijaisesti palauttaa asian yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan nojalla
—
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäynnistä molemmissa oikeusasteissa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
—
Ensimmäinen peruste koskee oikeudellista virhettä EY 87 artiklan 1 kohdan soveltamisessa sekä kyseessä olevien luonteeltaan korvaavien verohelpotusten perusteluvelvollisuuden loukkaamista myös siltä osin kuin on kyse osoitettua kilpailun vääristymistä ja kauppaan kohdistuvia vaikutuksia koskevista todisteista. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on — katsoessaan, ettei toimenpidettä pidetä tukiluonteisena, jos haitat, joita sillä pyritään korvaamaan, rajoittuvat objektiivisiin taloudellisiin haittoihin — tehnyt virheen, koska sen mukaan tätä periaatetta ei sovelleta käsiteltävänä olevaan asiaan, koska i) korvauksen määrän ja yritysten sijoittautumisesta Venetsian ja Chioggian laguunin saarille aiheutuvien ylimääräisten kustannusten välillä on olemassa suora yhteys, ja ii) korvausten saajina oleville yrityksille aiheutuvat lisäkustannukset lasketaan mantereella sijaitsevien yritysten sijaan yhteisön alueella sijaitsevien yritysten keskimääräisten kustannusten perusteella. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on lisäksi jättänyt huomioimatta ristiriidan, joka sisältyy riidanalaiseen päätökseen, jossa komissio — ottaen huomioon vesihuoltoa tarjoavan yrityksen aseman — katsoi, että toimenpiteen tukiluonteisuus voi tulla kyseeseen myös silloin, kun julkisen vallan tukitoimet ja yrityksille aiheutuvat lisäkustannukset eivät tarkasti vastaa toisiaan, ja ettei niitä tarvitse välttämättä laskea yhteisön alueella sijaitsevien yritysten keskimääräisten kustannusten perusteella.
—
Toinen peruste koskee oikeudellista virhettä EY 87 artiklan 1 kohdan ja yhteisöjen tuomioistuimen todistustaakkaa koskevan oikeuskäytännön soveltamisessa siltä osin kuin komissio on katsonut riidanalaisen toimenpiteen EY 87 artiklan 1 kohdan tarkoittamassa merkityksessä tueksi, sekä valituksenalaisen tuomion perustelujen puuttumista. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt virheen, etenkin kun se katsoi, ettei olisi komission vaan Italian hallituksen ja niiden kolmansien osapuolten, joita asia koskee, velvollisuutena osoittaa, etteivät EY 87 artiklan soveltamisedellytykset täyttyneet tiettyjen yritysryhmien tai liiketoiminnan alojen osalta, joita helpotukset koskivat, ja kun se päätteli, että riidanalainen päätös ei riko EY 87 artiklan 1 kohtaa eikä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, eikä päätös ollut perusteeton tai loukannut perusteluvelvollisuutta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on lisäksi jättänyt ottamatta kantaa valittajan kannekirjelmässään esittämään väitteeseen EY 87 artiklan 1 kohdan rikkomisesta etenkin siltä osin kuin on kyse syrjintäkiellon periaatteesta ja EY 86 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen arviointia koskevien perustelujen ilmeisestä ristiriitaisuudesta.
—
Kolmas peruste koskee tosiseikkojen ja todisteiden arvioinnissa tapahtunutta vääristelyä sekä oikeudellista virhettä menettelyllisten velvoitteiden ja asian huolellista ja puolueetonta tutkimista koskevan komission velvollisuuden noudattamisessa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käydyn oikeudenkäynnin aikana esitetyistä asiakirjoista käy ilmi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vääristellyt tosiseikkoja ja käytössään olevia todisteita sekä tehnyt vakavan oikeudellisen virheen jättäessään katsomatta, ettei komissio ole noudattanut niitä menettelyllisiä velvoitteita ja huolellisen tutkimisen velvoitteita, joita se on toiminnassaan velvollinen noudattamaan käyttäessään sille EY 87 ja 88 artiklassa annettua toimivaltaa.
—
Neljännessä perusteessa on kyse oikeudellisesta virheestä sekä valituksenalaisen tuomion perustelujen riittämättömyydestä ja ristiriitaisuudesta, kun on arvioitu perusteluvelvollisuuden loukkaamista sen oikeudellisen merkityksen valossa, joka ilmenee riidanalaisessa päätöksessä kilpailuun ja kauppaan kohdistuvia vaikutuksia ja kyseessä olevia sosiaaliturvamaksujen alennuksia koskevien edellytysten tutkintaa koskevista, 29.8.2001 ja 29.10.2001 päivätyistä komission kirjeistä. Perustamissopimuksessa säädetyn valtiontukien valvontajärjestelmän taustalla olevien säännösten ja periaatteiden valossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tulkinta on virheellinen ja perusteeton, koska i) se on katsonut, että riidanalaisen päätöksen perustelut olivat riittävät sen sallimiseksi, että Italian viranomaiset voivat määritellä ne yritykset, jotka ovat velvollisia palauttamaan saamansa tuet riidanalaista päätöstä täytäntöön pantaessa; ii) se on supistanut komission Italian viranomaisille 29.8.2001 ja 29.10.2001 päivätyissä kirjeissä ilmoittamien tietojen ja lisäetuuksien oikeudellisen merkityksen mahdollisimman pieneksi määrittelemällä kyseiset kirjeet komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten välisen lojaalin yhteistyön piiriin kuuluviksi asiakirjoiksi.
(1) Sosiaaliturvamaksujen alentamista koskevien lakien nro 30/1997 ja nro 206/1995 mukaisista Venetsian ja Chioggian alueella sijaitseviin yrityksiin kohdistuvista tukitoimenpiteistä 25.11.1999 tehty komission päätös 2000/394/EY (EYVL 2000, L 150, s. 50).
Full & Egal Universal Law Academy