19.12.2009
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 312/10
Kanne 17.8.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Puolan tasavalta
(Asia C-331/09)
2009/C 312/17
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: K. Gross ja A. Stobiecka-Kuik)
Vastaaja: Puolan tasavalta
Vaatimukset
—
on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut EY 249 artiklan neljännen kohdan ja valtiontuesta C 23/06 (ex NN 35/06), jonka Puola on myöntänyt Technologie Buczek Group -teräksentuottajalle, 23.10.2007 tehdyn komission päätöksen (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 5087) (EUVL 2008, L 116, s. 26) 3, 4 ja 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan tai se ei joka tapauksessa ole ilmoittanut komissiolle näiden velvoitteiden täyttämisestä
—
Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komissio teki 23.10.2007 päätöksen, jossa se määräsi, että valtiontuki on perittävä takaisin puolalaiselta teräksentuottajalta Technologie Buczek Groupilta, etenkin Technologie Buczek SA:lta (jäljempänä TB) ja sen tytäryhtiöiltä Huta Buczekilta (jäljempänä HB) ja Buczek Automotivelta (jäljempänä BA), jotka eivät panneet asianmukaisesti täytäntöön aikaisemmin hyväksyttyä rakenneuudistussuunnitelmaa ja jotka saivat siksi yhteismarkkinoille soveltumatonta toimintatukea. Tämä toimintatuki koostui julkisoikeudellisista velvollisuuksista tehdyistä vapautuksista. Puolan tasavallalle ilmoitettiin päätöksestä 24.10.2007 Puolan pysyvän edustajan Euroopan unionissa välityksellä. Komissio vaati samanaikaisesti Puolan tasavaltaa ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin oikeudenvastaisesti myönnetyn tuen takaisin maksamiseksi.
Kanteen nostamishetkellä HB:n ja BA:n hyväksi maksettuja tukia ei ollut vielä maksettu takaisin.
Puolan viranomaisten mukaan syynä merkittävään viivästykseen tuen takaisin maksamisessa oli teknisten esteiden lisäksi Puolan konkurssilainsäädäntö. Puolan viranomaiset ovat selvittäneet, että päätöksessä mainittu valtiontuki koostui TB:lle sen velvollisuuksista myönnetyistä vapautuksista, vaikka tosiasiassa tuesta hyötyivät sen tytäryhtiöt. Tässä tilanteessa TB oli muodollisesti vastuussa kaikista velvollisuuksista, mukaan luettuna HB:lta ja BA:lta takaisin perittävistä määristä. Kyseiset viranomaiset väittävät, että Puolan lainsäädännön mukaan ei ole mahdollista poistaa tällaisia vaatimuksia, lukuun ottamatta tilanteissa, joihin liittyy ”täysi mahdottomuus”. Jos tällaiset vaatimukset sallitaan, TB:n selvitysmies velvoitetaan maksamaan tällaiset velat, mahdollisesti mukaan luettuna tytäryhtiöiltä perittävät määrät. Jos nämä määrät maksetaan takaisin, ei ole enää olemassa oikeusperustaa samojen määrien perimiseksi HB:lta ja BA:lta.
Komissio katsoo kuitenkin, että ei ole riittävää, että Puolan tasavalta ryhtyi kaikkiin sen toteutettavissa oleviin toimenpiteisiin. Tällaisten toimenpiteiden seurauksena on oltava päätöksen tehokas ja välitön täytäntöönpano, sillä muuten on oletettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut velvollisuuksiaan. Jäsenvaltio on laiminlyönyt takaisinmaksamista koskevan velvollisuutensa, jos jäsenvaltion toteuttamilla toimenpiteillä ei ole ollut vaikutusta kyseessä olevan määrän tosiasialliseen takaisin maksamiseen.
Full & Egal Universal Law Academy