13.2.2010
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 37/4
Valitus, jonka The Wellcome Foundation Ltd on tehnyt 23.11.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-493/07, The Wellcome Foundation Ltd v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 23.9.2009 antamasta tuomiosta
(Asia C-461/09 P)
2010/C 37/06
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: The Wellcome Foundation Ltd (edustaja: asianajaja R. Gilbey)
Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Serono Genetics Institute S.A.
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin
—
toteaa, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituslautakunnan päätöksen vahvistaessaan rikkonut yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 52 artiklan 1 kohdan a alakohtaa
—
hylkää riidanalaisen tuomion, jolla vahvistettiin valituslautakunnan päätös, jossa kieltäydyttiin hylkäämästä kaikkia SMHV:n ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksiä oikeudenkäyntikuluista, ja velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja väittää, että asian tosiseikoista, jotka ilmenevät tavaramerkkirekistereistä ja jotka on esitetty SMHV:lle, käy ilmi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi ilman oikeudellista perustetta, että kohdeyleisön tarkkaavaisuuden aste oli korkea.
Valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kieltäytyi ottamasta huomioon valittajan esittämää näyttöä, jolla ainoastaan täsmennettiin SHMV:lle esitettyjä perusteluja ja näyttöä ja joka olisi pitänyt tutkia.
Valittaja katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käytti tavaroiden välistä samankaltaisuuden astetta kuvaillessaan epätarkkaa ja epäjohdonmukaista terminologiaa eikä näin ollen esittänyt tässä asiassa antamassaan tuomiossa täsmällisiä, oikeita ja johdonmukaisia perusteluja.
Valittaja katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut sille esitettyjen tosiseikkojen perusteella virheellisiä, epätarkkoja ja puutteellisia oikeudellisia kriteerejä katsoessaan, että valituslautakunta oli katsonut perustellusti, että tavaroiden välinen samankaltaisuuden aste oli heikko.
Valittaja katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vertaillut merkkejä sille esitettyjen tosiseikkojen perusteella virheellisesti, kun se on katsonut, että merkkien välinen samankaltaisuuden aste oli heikko.
Lopuksi valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin perusti päätöksensä sekaannusvaarasta virheellisiin, epätarkkoihin tai puutteellisiin oikeudellisiin kriteereihin, koska se sovelsi virheellisiä, vääriä tai puutteellisia oikeudellisia perusteita kohdeyleisön määrittelyyn, tavaroiden samankaltaisuuden asteen ja merkkien välisen samankaltaisuuden asteen arvioimiseen.
(1) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94, EYVL 11, s. 1.
Full & Egal Universal Law Academy