22.10.2011
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 311/11
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 8.9.2011 (Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 12 de Sevillan (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Francisco Javier Rosado Santana v. Consejería de Justicia y Administración Pública de la Junta de Andalucía
(Asia C-177/10) (1)
(Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus - Puitesopimuksen 4 lauseke - Puitesopimuksen soveltaminen julkishallinnossa - Syrjintäkiellon periaate)
2011/C 311/15
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 12 de Sevilla
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Francisco Javier Rosado Santana
Vastaaja: Consejería de Justicia y Administración Pública de la Junta de Andalucía
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 12 de Sevilla — EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY (EYVL L 175, s. 43) tulkinta — Direktiivin liitteessä oleva lauseke 4 (syrjintäkiellon periaate) — Soveltamisala — Perustuslakituomioistuimen hyväksyttävänä pitämä syrjintä — Kansallisen tuomioistuimen velvollisuudet
Tuomiolauselma
1)
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annettua neuvoston direktiiviä 1999/70/EY ja sen liitteenä olevaa määräaikaista työtä koskevaa puitesopimusta on tulkittava siten, että yhtäältä niitä sovelletaan julkishallinnon ja muiden julkisen sektorin yksikköjen kanssa tehtyihin määräaikaisiin palvelussopimuksiin ja -suhteisiin ja että toisaalta niissä edellytetään, että jäsenvaltion toisiaan vastaavia vakinaisia ja määräaikaisia virkamiehiä ei saa kohdella eri tavoin pelkästään siksi, että viimeksi mainitut työskentelevät määräaikaisesti, ellei erilaiseen kohteluun ole puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuja asiallisia syitä.
2)
Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lauseketta on tulkittava siten, että sen vastaista on jättää ottamatta huomioon julkishallinnon määräaikaisen virkamiehen palvelusjaksoja arvioitaessa tämän henkilön, josta on sittemmin tullut vakinainen virkamies, oikeutta sisäiseen ylennykseen, jota voivat hakea ainoastaan vakinaiset virkamiehet, ellei huomioimatta jättämiselle ole lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuja asiallisia syitä. Pelkästään se seikka, että määräaikaiselle virkamiehelle on kertynyt näitä palvelusjaksoja määräaikaisen palvelussopimuksen tai -suhteen perusteella, ei ole tällainen asiallinen syy.
3)
Unionin primaarioikeutta, direktiiviä 1999/70 ja edellä mainittua puitesopimusta on tulkittava siten, että ne eivät lähtökohtaisesti ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan kanne, jonka vakinainen virkamies tekee päätöksestä, jolla hänen kilpailuhakemuksensa hylätään, ja joka perustuu siihen, että kyseessä ollut menettely oli puitesopimuksen 4 lausekkeen vastainen, on tehtävä kahden kuukauden preklusiivisessa määräajassa kilpailuilmoituksen julkaisemispäivästä laskettuna. Tällaiseen määräaikaan ei voida kuitenkaan vedota sellaista kilpailuun osallistunutta vakinaista virkamiestä vastaan, joka hyväksyttiin osallistumaan kokeisiin ja joka mainittiin kyseisen kilpailun hyväksytysti läpäisseiden hakijoiden lopullisessa luettelossa, jos määräajalla tehdään puitesopimuksella myönnettyjen oikeuksien käyttäminen mahdottomaksi tai kohtuuttoman vaikeaksi. Tällaisessa tilanteessa kahden kuukauden määräaika voi alkaa kulua vasta sen päätöksen tiedoksi antamisesta, jolla kumotaan päätös henkilön hyväksymisestä kilpailuun ja hänen nimittämisensä ylempään ryhmään kuuluvaksi vakinaiseksi virkamieheksi.
(1) EUVL C 179, 3.7.2010.
Full & Egal Universal Law Academy