11.2.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 39/4
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 15.12.2011 (Hof van Cassatie van Belgiën (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Jan Voogsgeerd v. Navimer SA
(Asia C-384/10) (1)
(Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehty Rooman yleissopimus - Työsopimus - Osapuolten lainvalintasopimus - Lainvalintasopimuksen puuttuessa sovellettavan lain pakottavat säännökset - Tämän lain määrittäminen - Työntekijä, joka työskentelee useammassa kuin yhdessä sopimusvaltiossa)
2012/C 39/06
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hof van Cassatie van België
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Jan Voogsgeerd
Vastaaja: Navimer SA
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Hof van Cassatie van België — Roomassa 19.6.1980 allekirjoittamista varten avatun sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen (EYVL L 266, s. 1) 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan tulkinta — Sovellettava laki lainvalintasopimuksen puuttuessa — Työsopimus — Työntekijä, joka ei tavanomaisesti työskentele yhdessä ja samassa maassa — Aluksen päämekaanikko
Tuomiolauselma
1)
Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehdyn, Roomassa 19.6.1980 allekirjoitettavaksi avatun yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että asiaa käsittelevän kansallisen tuomioistuimen on ensin määritettävä, työskenteleekö työntekijä sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi tavallisesti samassa valtiossa, joka on se valtio, jossa tai josta käsin työntekijä täyttää olennaisen osan hänellä työnantajaansa kohtaan olevista velvoitteista, kun otetaan huomioon kaikki työntekijän toiminnalle ominaiset seikat.
2)
Jos kansallinen tuomioistuin katsoo, ettei se voi ratkaista käsiteltävänään olevaa asiaa mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla, Rooman yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava seuraavasti:
—
käsite ”toimipaik[ka] — –, joka on ottanut työntekijän työhön”, on ymmärrettävä niin, että sillä viitataan yksinomaan toimipaikkaan, joka on ottanut työntekijän työhön, eikä siihen, johon työntekijä on sidoksissa tosiasiallisen työnteon takia
—
kyseisessä määräyksessä tarkoitetun työnantajan toimipaikan ei tarvitse olla oikeushenkilö
—
sellaisen muun yrityksen kuin työnantajaksi muodollisesti merkityn yrityksen, johon kyseinen yritys on sidoksissa, toimipaikkaa voidaan pitää mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna ”toimipaikkana”, jos objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta, että todellinen tilanne poikkeaa sopimuksen sanamuodosta ilmenevästä tilanteesta, ja näin on siitä huolimatta, ettei työnjohtovaltaa ole muodollisesti siirretty kyseiselle toiselle yritykselle.
(1) EUVL C 317, 20.11.2010.
Full & Egal Universal Law Academy