5.5.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 133/7
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.3.2012 (Okresný súd Prešovin (Slovakia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Jana Pereničová ja Vladislav Perenič v. S.O.S. financ, spol. s r.o.
(Asia C-453/10) (1)
(Kuluttajansuoja - Kulutusluottosopimus - Todellisen vuosikoron virheellinen ilmoittaminen - Sopimattomien kaupallisten menettelyjen ja kohtuuttomien ehtojen vaikutus sopimuksen pätevyyteen kokonaisuudessaan)
2012/C 133/11
Oikeudenkäyntikieli: slovakki
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Okresný súd Prešov
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Jana Pereničová ja Vladislav Perenič
Vastaaja: S.O.S. financ, spol. s r.o.
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Okresný súd Prešov — Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29) 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan sekä sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149, s. 22) tulkinta — Kulutusluottosopimus, jossa määrätään kiskurikorosta — Sopimattomien kaupallisten menettelyjen ja kohtuuttomien ehtojen vaikutus sopimuksen pätevyyteen kokonaisuudessaan
Tuomiolauselma
1)
Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun asiaa käsittelevä tuomioistuin arvioi sitä, voiko elinkeinonharjoittajan kuluttajan kanssa tekemä sopimus, jossa on yksi tai useampi kohtuuton ehto, olla voimassa ilman mainittuja ehtoja, se ei voi nojautua yksinomaan siihen, että kyseisen sopimuksen toteaminen kokonaisuudessaan pätemättömäksi on toisen osapuolen — tässä tapauksessa kuluttajan — kannalta mahdollisesti edullista. Mainittu direktiivi ei kuitenkaan estä jäsenvaltiota säätämästä unionin oikeutta noudattaen, että elinkeinonharjoittajan kuluttajan kanssa tekemä sopimus, jossa on yksi tai useampi kohtuuton ehto, on kokonaisuudessaan pätemätön, jos tällä voidaan varmistaa kuluttajan parempi suojeleminen.
2)
Pääasiassa kyseessä olevan kaltaista kaupallista menettelyä, jonka mukaan luottosopimuksessa mainitaan sellainen todellinen vuosikorko, joka on alempi kuin todellisuudessa peritty korko, on pidettävä sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ”harhaanjohtavana”, jos se saa tai todennäköisesti saa keskivertokuluttajan tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei muuten olisi tehnyt. Kansallisen tuomioistuimen on tarkastettava, onko tilanne tämä pääasiassa. Tällaisen kaupallisen menettelyn sopimattomuuden toteaminen on yksi niistä seikoista, joihin toimivaltainen tuomioistuin voi nojautua arvioidessaan direktiivin 93/13 4 artiklan 1 kohdan nojalla kuluttajalle myönnetyn luoton kustannuksia koskevien sopimusehtojen kohtuuttomuutta. Tällaisella toteamuksella ei kuitenkaan ole suoria vaikutuksia tehdyn luottosopimuksen pätevyyden arviointiin direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohdan kannalta.
(1) EUVL C 328, 4.12.2010.
Full & Egal Universal Law Academy