27.2.2010
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 51/27
Kanne 25.1.2010 — Euroopan komissio v. Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-40/10)
2010/C 51/43
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall, G. Berscheid ja J.-P. Keppenne)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
—
Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 200923.12.2009 annettu neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1296/2009 (1) lukuun ottamatta asetuksen 1 ja 3 artiklaa on kumottava, ja asetuksen vaikutukset on pysytettävä voimassa siihen saakka kunnes neuvosto on antanut uuden asetuksen, jossa henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklaa sekä henkilöstösääntöjen liitettä XI sovelletaan oikein;
—
Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komissio vaatii asetuksen (EU) N:o 1296/2009 osittaista kumoamista, koska neuvosto on korvannut tällä asetuksella poliittisin perustein komission ehdottamat, 3,70 prosentin suuruiseen korjauskertoimeen perustuvat palkkojen ja eläkkeiden määrät — tämä korjauskerroin perustuu henkilöstösääntöjen 65 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteen XI suoraan soveltamiseen — määrillä, jotka vastaavat virheellistä 1,85 prosentin suuruista korjauskerrointa. Neuvosto katsoo, että tämä korvaaminen voidaan perustella talous- ja rahoituskriisillä sekä unionin talous- ja sosiaalipolitiikalla.
Riidanalaisen asetuksen 2 ja 4–17 artiklan osalta komissio esittää yhden ainoan kanneperusteen, joka perustuu henkilöstösääntöjen 65 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevien 1 ja 3 artiklan rikkomiseen. Komission mukaan neuvostolla on nimittäin asiassa sidottu harkintavalta; henkilöstösääntöjen nykyisessä versiossa, jossa palkkojen ja eläkkeiden mukauttamista koskeva menetelmä ilmenee henkilöstösääntöjen liitteestä XI, harkintavalta on vielä sidotumpi kuin aikaisemmin, jolloin yhteisöjen tuomioistuin vahvisti yksinomaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan nojalla, että neuvoston harkintavalta on rajoitettu. Lisäksi komissio vetoaa siihen, että luottamuksensuojan periaatetta ja ”patere legem quam ipse fecisti” -periaatetta on loukattu.
Riidanalaisen asetuksen 18 artiklalla puolestaan rikotaan henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevia 3–7 artiklaa, koska ensin mainitulla artiklalla mahdollistetaan palkkojen välikauden mukautus henkilöstösääntöjen 65 artiklassa säädetyn vuotuisen määräajan ulkopuolella ja niin, että henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevissa 4–7 artiklassa säädettyjä edellytyksiä ei noudateta.
(1) EUVL L 348, s. 10.
Full & Egal Universal Law Academy