19.6.2010
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 161/20
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hof van Beroep te Brussel (Belgia) on esittänyt 29.3.2010 — Express Line NV v. Belgisch Instituut voor Postdiensten en Telecommunicatie
(Asia C-148/10)
2010/C 161/29
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hof van Beroep te Brussel
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Express Line NV
Vastapuoli: Belgisch Instituut voor Postdiensten en Telecommunicatie
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 14.12.1997 annetun direktiivin 97/67/EY (1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/39/EY (2), säännökset, ja erityisesti, tähän kuitenkaan rajoittumatta, sen 19 artikla, etenkin direktiivillä 2008/6/EY (3) toteutettujen muutosten, jotka on saatettava kansallisen lainsäädännön osaksi 31.12.2010 mennessä, valossa, ymmärrettävä ja tulkittava siten, että jäsenvaltioilla ei ole oikeutta säätää ulkoista valitusmenettelyä pakolliseksi yleispalveluun kuulumattomien postipalvelujen tarjoajille, koska:
i)
direktiivissä yhdenmukaistetaan postipalvelujen käyttäjien suojaamiseksi tarkoitetut valitusmenettelyt täydellisesti; tai
ii)
tämä velvoite asetettiin direktiivissä 2002/39/EY ainoastaan yleispalvelun tarjoajalle ja direktiivistä 2008/6/EY lähtien kaikille yleispalvelujen tarjoajille, ja direktiivin 2008/6/EY 19 artiklan 1 kohdan [kolmannen] alakohdan sanamuodon nojalla jäsenvaltiot saavat ainoastaan rohkaista riippumattomien ratkaisumenetelmien kehittämistä yleispalveluun kuulumattomien postipalvelujen tarjoajien ja loppukäyttäjien välisissä riidoissa mutta eivät säätää näitä menetelmiä pakollisiksi?
2)
Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on, että postidirektiivi ei sinänsä estä jäsenvaltioita säätämästä ulkoista valitusmenettelyä, josta on postin yleispalvelujen tarjoajien osalta säädetty 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, yleispalveluun kuulumattomien postipalvelujen tarjoajille pakolliseksi, onko palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteita (EY:n perustamissopimuksen 49 artikla ja sitä seuraavat artiklat; uusi SEUT 56 artikla ja sitä seuraavat artiklat) tulkittava siten, että palvelujen vapaan liikkuvuuden rajoitukset, joita jäsenvaltio ottaa käyttöön kuluttajansuojaa koskevaan yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä ja joissa säädetään yleispalveluun kuulumattomien postipalvelujen tarjoajille pakolliseksi ulkoinen valitusmenettely sellaisena kuin siitä on säädetty postin yleispalvelun tarjoajien osalta 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisia silloinkin, jos kyseisen valitusmenettelyn soveltamisessa ei erotella, ovatko valitukset kuluttajien vai muiden loppukäyttäjien tekemiä, ja jos valtaosa näiden palvelujen (käsillä olevassa tapauksessa pikalähetys- ja kuriiripalvelujen) käyttäjistä on elinkeinotoiminnan harjoittajia?
(1) Yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EYVL L 15, s. 14).
(2) Direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EYVL L 176, s. 21).
(3) Direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisen toteuttamisen osalta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi/EYVL L 52, s. 3).
Full & Egal Universal Law Academy